Uskottavuus on ainakin ns. ahterituntumastani yleisin sana, jota käytetään, kun puhe kääntyy euroalueen kriisiin. Sitä käytetään niin usein, että on aihetta ihmetellä, eikö sen käyttö ole epäuskottavaa. (lisää…)
Arkisto aihealueelle ‘Lajittelematon’
Under review in the Journal of Forthcoming Research
17.10.2011 Kirjoittanut Roope UusitaloSanokaapa mihin yliopistotutkijat käyttävät suurimman osan tutkimusajastaan. Siis siitä mikä jää yli kun opetuksen valmistelu ja hallintohommat on ensin hoidettu. Oma arvaukseni olisi referee-raporttien kirjoitamiseen ja muitten tutkijoitten tekemien referee-kommenttien korjausehdotusten tekemiseen.
Sen lauluja laulat…
26.9.2011 Kirjoittanut Roope UusitaloSuomalais-ruotsalainen taloustieteilijä Laura Hartman onnistui aikaansaamaan melkoisen haloon toimittamallaan raportilla Konkurrensens konsekvenser. Raportin yhteenvedossa hän toteaa, että hyvinvointipalvelujen yksityistämisen vaikutuksista on vähänlaisesti tutkumusta, mutta olemassa olevan tiedon mukaan yksityistäminen ei näytä erityisemmin parantaneen palvelujen laatua tai säästäneen kustannuksia. Raportti ilmestyi pari viikkoa sitten ruotsalaisen elinkeinoelämän rahoittaman Studieförbundet för Svensk Näringslivin (SNS) julkaisuna, mutta onnistui suututtamaan rahoittajat pahanlaisesti. (lisää…)
BKT henkeä kohden vai köyhimmän viidenneksen keskimääräiset tulot?
20.4.2011 Kirjoittanut Pertti HaaparantaSuomessa on saavutettu yksimielisyys hyvää talouspolitiikkaa ohjaavista periaatteista. Filosofi John Rawlsin ajatus, että politiikkaa tulee arvottaa sillä perusteella, miten yhteiskunnan huono-osaisimpien tulot kasvavat, on saanut kannatusta sekä oikealta että vasemmalta. Nyt vaalit voitti puolue, joka sanomansa mukaan ajaa köyhän kansan asiaa. On kai siis selvää, että periaate kirjataan seuraavan hallituksen ohjelmaan? Siksi olisi hyvä tietää, mitä sitten oikein pitäisi tehdä. (lisää…)
Uusi KAK 1/2011
24.3.2011 Kirjoittanut Ari HyytinenKansantaloudellisesta aikakauskirjasta on ilmestynyt uusi numero (KAK, 1/2011).
Uusimmassa KAK-numerossa käsitellään mm. finanssikriisin vaikutuksia taloustieteeseen (Seppo Honkapohja, SP), DSGE-mallien ongelmia (Eero Lehto, PT), elintason mittaamista (Matti Pohjola, Aalto-yliop.), köyhyyttä, työttömyyttä ja tuottavuutta Suomessa (Martti Hetemäki, VM), finanssipolitiikan instituutioita (Sami Yläoutinen, VM), sekä valtiontalouden kestävyyslaskemia (Pertti Haaparanta, Aalto yliop.).
Politiikanteon ohjaamiseen ei tarvita ”onnellisuusmittareita”
9.2.2011 Kirjoittanut Niku MäättänenVihreät haluaa seuraavan hallituksen ottavan käyttöön “onnellisuusmittarin” ohjaamaan kaikkea päätöksentekoa (HS 1.2.). Erityisesti Vihreät mainostaa niin kutsuttua aidon kehityksen indikaattoria (Genuine Progress Indicator, GPI). Tilastokeskuksen tutkijoiden mukaan GPI:llä mitattu hyvinvointi oli Suomessa huipussaan vuonna 1989. Sen jälkeen kehitys on ollut lähes pelkkää alamäkeä ja nyt meillä menee jo huonommin kuin 1970-luvun alussa.
Segregaatio ja rikollisuus
15.11.2010 Kirjoittanut Tuomas PekkarinenSegregaation vaikutukset ovat kiinnostaneet yhteiskuntatieteilijöitä jo pitkään. Segregaation kausaalivaikutuksen selvittäminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Koska samanlaiset ihmiset usein hakeutuvat asumaan samoille alueille, ei ole ollenkaan selvää, että rikollisuuden alueellisella vaihtelulla olisi mitään tekemistä segregaation kanssa. Viimeaikainen yhdysvaltalainen tutkimus kuitenkin osoittaa, miten segregaation vaikutuksia voidaan tutkia epäsuorasti korkeimman oikeuden päätösten vaikutusten kautta.
Pakoa, johonkin mutta mihin?
17.10.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaSuuri joukko ihmisiä on eronnut kirkosta muutamassa päivässä, suuri joukko ihmisiä ilmoitti ottavansa osaa kansanedustajien palkkojen korotusta vastustavaan mielenosoitukseen, muttei koskaan saapunut paikalle. Nyt siis taas on se aika vuodesta, jolloin Albert Hirschmanin teoria paosta, äänestä ja lojaalisuudesta yhteiskunnallisen muutoksen välineinä on syytä kaivaa esiin. (lisää…)
Suomiko kauppapolitiikan pehmomaa?
4.10.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaViimeisimmässä Kanava-lehdessä valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas kuvaa Suomen kauppapolitiikkaa passiiviseksi, muiden maiden toimenpiteisiin sopeutujaksi. Samalla Sailas puhuu vapaan kaupan puolesta. Onko tämä Suomen kauppapolitiikan ajopuuteoria yhtään parempi kuin jatkosotaa koskeva? (lisää…)
Hyvästit kansalle
9.6.2010 Kirjoittanut Marko TerviöKansantaloustieteen laitos on nyt Taloustieteen laitos. Siis täällä juuri syntyvässä Aalto-yliopistossa.
Alamme suomenkielisestä nimestä on silloin tällöin keskusteltu—tylsä aihe—mutta kohta ei enää tarvitse. Tuo hämäävä kansan- etuliite oli kummallisen historian jäänne, ja se tuskin palaa kun siitä on kerran päästy eroon.
Nimisekoilun historiaan voi tutustua kollegani Matti Pohjolan muutaman vuoden takaisessa KAKin pääkirjoituksessa:
Taloustiede vai kansantaloustiede.
AT-blogin vuosipäivä
24.5.2010 Kirjoittanut adminViime viikolla tuli kuluneeksi vuosi tämän blogin synnystä. Ennen blogin virallista paljastamista ulkomaailmalle (linkit kotisivuilta, sähköposteja tutuille toimittajille, ym.) takana oli kuukauden verran “lämmittelykirjoituksia” ja teknisten yksityiskohtien hiomista. Alaotsikoksi tarkoitettu työnimi jäi lopulta pysyväksi.
Etukäteen ei ollut ollenkaan selvää löytäisikö kukaan Akateemista Talousblogia, mutta jo parin kuukauden sisällä päivittäinen käyntimäärä oli noussut noin viiteensataan, ja viime kuukaudet se on vaihdellut 1000-1500 paikkeilla.
Pitäisikö veronkorotuspaineista vaieta?
14.1.2010 Kirjoittanut Niku MäättänenTaloussanomien (14.1) mukaan Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mielestä “[...]nyt ei ole aika nostaa esille asioita, jotka ovat omiaan herättämään epävarmuutta kulutuskysynnän jatkumisesta. Esimerkiksi puheet veronkiristyksistä ja julkisen talouden vajeen paikkaamisesta olisi Tyrväisen mukaan syytä siirtää vaikkapa vuoden päähän.”
Käsiaseiden täyskielto ja framing
3.1.2010 Kirjoittanut Matti LiskiKäsiaseiden täyskieltoa vastustetaan järjestelmällisesti sanavalinnoilla, jotka vetoavat siihen, ettei ampumatapauksia pystytä koskaan täysin estämään. Sanavalinta hyödyntää ns. framing -vaikutusta: esitettyjen vaihtoehtojen järkevyys vastaanottajan näkökulmasta riippuu niiden muotoilusta, vaikka vaihtoehtojen sisältö on sama. Ampumatapausten yhteydessä painotetaan sitä, että mikään laki ei estä tapahtumia varmuudella, vaikka samaan aikaan ymmärretään tiukan lain vaikuttavan uhrien määrään.
Elvytyksen vaikutukset epäselviä?
4.12.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaViime lauantain Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 28.11.) painotti pääsanomanaan sitä, että tutkimukset antavat varsin vaihtelevan kuvan elvytyksen ja eri elvytysmuotojen (meno- vs. veroelvytys) vaikutuksista. Pääkirjoituksessa ei kuitenkaan kysytty oikeaa kysymystä. (lisää…)
Googlemaisen data-analyysin voittokulku
12.10.2009 Kirjoittanut Marko TerviöMikä on tärkeä verkkosivu? No tietenkin sellainen, johon tärkeät verkkosivut linkittävät. Tämä ensi alkuun kehäpäätelmältä kuulostava määritelmä on perustana oivalle tavalle löytää tärkeät osat mistä tahansa verkosta, jonka jäsenet “viittaavat” toisiinsa ja jossa viitatuksi tuleminen kertoo “tärkeydestä.” Menetelmän arkipäiväisin sovellus on Googlen tapa rankata verkkosivuja, mutta muitakin sovelluksia on ja uusia tulee. Hyödyllisin on tieteellisten aikakauslehtien eli journalien arviointi. (lisää…)