Arkisto aihealueelle ‘Työmarkkinat’

Johtajien palkoista

30.11.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

HS-raadissa kysyttiin tällä kertaa johtajien palkoista, mistä olen kirjoittanut täällä At-blogissa aiemminkin. Kysymyksen motivaatio oli selvästi kohu Kevan johtajan palkasta, sekä yleinen huoli ja potutus johtajien korkeista palkoista. Kysymys kuului: Miten johtajien palkoista pitäisi päättää?

Lyhyt vastaus: Yhtiön hallituksen täytyy päättää, ja sitten olla vastuussa päätöksistään omistajille. Normaali bisnesjärki pätee tässäkin: lisähintaa kannattaa maksaa vain, jos on pakko, jotta saa parempaa laatua. Huono hallitus vain matkii muiden yhtiöiden päätöksiä. (lisää…)

Työn tarjonta ja työttömyys

8.9.2013 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 8,3-8,5 prosenttiin. Työttömien lisäksi Suomessa on pitkälti yli satatuhatta piilotyötöntä. He ovat työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti etsi työtä mutta jotka mitä ilmeisimmin haluaisivat ja voisivat ottaa vastaan työtä.

Samanaikaisesti esimerkiksi julkisen talouden kestävyydestä käytävässä keskustelussa korostetaan työn tarjonnan lisäämisen tärkeyttä. Miksi ihmeessä? Eikö työn tarjonnan lisääminen kasvata työttömyyttä melkeinpä automaattisesti, jos taloudessa on jo lähtökohtaisesti työttömyyttä?

(lisää…)

Työttömyyttä, luonnollisesti?

2.9.2013 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Näinä aikoina ilma on sakeana puhetta rakenteellisista ongelmista ja suhdannepolitiikan tarpeettomuudesta. Mutta ongelmien erottelu rakenteellisiin ja suhdannepohjaisiin on paljon vaikeampaa kuin luullaan, ehkä sitä ei voida edes tehdä. (lisää…)

Kriisi on mahdollisuus?

30.8.2013 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Harvoin tehdään yhden päivän aikana niin monta työllisyyttä edistävää talouspoliittista päätöstä kuin mitä hallituksen eilen illalla julkistetussa rakennepoliittisessa kannanotossa. Suomessa näköjään päätöksiä saadaan aikaan vasta kun on kunnon kriisi, mutta saadaan kuitenkin. Ja silti tarvitaan aikamoinen optimisti uskomaan, että näillä muutoksilla saadaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen pientä lommoa isompi jälki.

(lisää…)

Supertähtitalous

23.7.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Tässä esitelmä, jonka pidin viime lokakuussa Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Sama kirjoitus löytyy myös Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikirjasta 2012.

Oopperalaulaja Elizabeth Billington oli aikansa supertähti. Covent Gardenin ja Drury Lanen oopperatalot kilpailivat hänen kyvystään täyttää katsomot. Vuonna 1801 hänen tulonsa olivat yli 10 000 £, mikä vastasi noin 300 tavallisen työntekijän vuosipalkkaa.

(lisää…)

Last in - first out

12.6.2013 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Ruotsissa työnantajan pitää irtisanomistilanteessa aloittaa irtisanomiset viimeksi taloon tulleista. Suomen työlainsäädännöstä tällaiset säännöt puuttuvat. Kumpi siis onkaan parempi järjestelmä.

(lisää…)

Eläkeuudistus ei juuri eläkkeelle jäämisikää nostanut

16.5.2013 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Suomessa tehtiin vuonna 2005 suuri eläkeuudistus. Tavoitteena oli vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2 -  3 vuodella. Olemme tämän uudistuksen onnistumista yrittäneet yhdessä Satu Nivalaisen kanssa kirjoitetussa raportissa arvioida. Tulosten mukaan eläkejärjestelmän kestävyys kyllä vahvistuu, mutta eläkkeelle jäämisiän nousutavoite näyttää jäävän kauas.

(lisää…)

Helppo ja halpa temppu eläkeiän nostamiseksi

7.2.2013 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Keskimääräisen eläkkeelle jäämisiän nostamiseksi on olemassa yksinkertainen ja todistettavasti vaikuttava keino. Tämä uudistus ei heikentäisi kenenkään asemaa, ei maksaisi juuri mitään, eikä edes pienentäisi eläkkeitä, mutta nostaisi varmasti eläkkeellesiirtymisiän odotetta - ehkä vielä juuri virallisten tavoitteiden mukaisen 2-3 vuotta. Kiinnostaako?

(lisää…)

Niitä lauluja laulat…

5.2.2013 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Hesarin kuukausiliitteessä julkaistiin viikonloppuna ekonomistin käyttöohje. Hiukan ilkeämielisessäkin jutussa luokiteltiin julkisuudessa eniten näkyvien ekonomistien kannanottoja heidän työnantajiensa mukaan. PT:n ekonomistit leimattiin demareiksi, ETLAn ekonomistit elinkeinoelämän etujen ajajiksi, tulonjakoa tutkivat vasemmistolaisiksi ja ekonomistien enemmistö oikeistolaisiksi. Minun silmääni pisti kuitenkin leimakirveen sijaan aktiivitutkijoiden puuttuminen listasta.

(lisää…)

Telakkatuet ja pohjoismainen malli

1.2.2013 Kirjoittanut Niku Määttänen

Tuorein The Economist ylistää jälleen Pohjoismaita. Lehti näkee Pohjoismaat sekä tasa-arvon että taloudellisen tehokkuuden tyyssijana. Kuten the Economist korostaa, yksi Pohjoismaiden vahvuus on se, että ne eivät suojele yksittäisiä yrityksiä, vaikka ne olisivat kansallisesti tärkeitä. Kannattamattomien yritysten ja jopa kokonaisten toimialojen annetaan hävitä. Pohjoismaissa sosiaaliturva on ihmisiä, ei yrityksiä varten.

(lisää…)

Palkat alas, palkkajoustoja lisää?

21.1.2013 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Olisiko palkkojen alentamisella suotuisia vaikutuksia talouteen? Ja olisiko palkkojen muututtava herkemmin taloudellisen tilanteen muuttuessa (palkkajoustoja kasvatettava)? Viime aikoina kumpaakin on ehdotettu, mutta mitä tiedämme niiden vaikutuksista? (lisää…)

Työvoiman tarjonta

18.12.2012 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Tamperelainen yksityisajattelija Ari Ojapelto muistaa aina välillä minua ja varmaan pariakymmentä muutakin taloustieteilijää pitkillä sähköpostikirjoituksillaan. Viime viikolla Ojapeltoa kiukutti erityisesti VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen kommentit työvoiman tarjonnan kasvattamisen tarpeesta. Miksi ajaa eläkeikäisiä ja kotiäitejä töihin, kun työttömien määrä samaan aikaan koko ajan kasvaa.

(lisää…)

Kannustimet, kuplat ja sosiaalipalveluiden ulkoistaminen

25.11.2012 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Lisääkö voimakkaiden kannustimien, erityisesti yritysten voittoihin tai osakeomistukseen kytkettyjen kannustimien, käyttö talouksien mahdollisuutta ajautua kriiseihin? Tällaisia väitteitä on esitetty nykyisen rahoitusmarkkinakriisinkin aikana, mutta löytyykö niille perusteita? Ja jos löytyy, niin mitä niistä seuraa? (lisää…)

Kilpailukyvytön Suomi?

22.10.2012 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Viime aikoina Suomessa euroalueen rahoitusmarkkinakriisikin on ajoittanut jäänyt sen valituksen alle, jonka maan mahtavat ovat kohdistaneet Suomen kilpailukyvyn väittämäänsä heikkouteen. Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä he tällä tarkoittavat, joten lienee tarvetta käydä läpi, miltä Suomen kilpailukyky näyttää perinteisten mittareiden valossa. (lisää…)

Korkeampaa johtamista?

30.4.2012 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Mikä motivoi työssä? Lusakassa Sambiassa kokeiltiin, miten kondomien myyntiä voidaan edistää. Kondomien käyttöä halutaan lisätä HIV/AIDS-ongelman vähentämiseksi. Niitä myydään siksi monissa paikoissa mm. kampaamoissa, joihin kokeilu kohdistettiin. Kampaajille annettiin vaihtoehtoisesti  taloudellisia kannustimia (pieni tulo myytyä kondomia kohden) tai julkinen tunnustus, jos kampaaja oli onnistunut myymään kondomeja hyvin. Tunnustus toimi kannustimena paremmin kuin raha. Eikö tällaisia kondomikaupasta saatuja opetuksia tulisi ottaa huomioon myös korkeimman yritysjohdon palkitsemisessa? (lisää…)

Eläkeiän nousulaskelmissa ilmaa

21.3.2012 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Eläketurvakeskuksen julkaiseman virallisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen viime vuosien kasvu on aikaansaanut tyytyväistä hyrinää sekä eläkeasiantuntijoiden että eläkeiän nostamista kaihtavien poliitikkojen piirissä. Viimeksi mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ex-toimitusjohtaja Kari Puro (Työeläke 1/2012) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (Demari 24.2.) toteavat eläkeiän nousseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen 1,5 vuodella ja laskevat tämän eläkeuudistuksen ansioksi. Valitettavasti näissä arvioissa on mukana myös katteetonta optimismia.

(lisää…)