Ennen johtajat ja työntekijät, herrat ja narrit, tapasivat tai joutuivat nokikkain päivittäin työtehtävissä, kaikki suorittivat tehtäviään samoissa tiloissa samaan aikaan. Näin ei enää ole, vaan joudumme lukemaan esimerkiksi siivoojien työstä Hesarin kuukausiliitteestä, harvoin enää näemme siivoojia työmme yhteydessä, näemme vain heidän työnsä tulokset. (lisää…)
Neuvostojärjestelmän romahdettua kapitalismille vaihtoehtoisten järjestelmienkin suunnittelijat hyväksyvät ajatuksen (kilpailullisista) markkinoista talouden pohjana. Kysymys, onko markkinatalous mahdollinen ilman kapitalismia, on ajankohtainen, onhan nykykriisikin osoitus siitä, että vallitsevassa järjestelmässä on ongelmia. Tähän vastaamiseksi täytyy kysyä, mitä kapitalismi on. (lisää…)
Emmanuel Saez ja Thomas Piketty ovat tutkineet tuloeroja Yhdysvalloissa vuosina 1913-2007. Tutkimuksesta voi päätellä, miten nykyinen taantuma mahdollisesti vaikuttaa tuloeroihin. Rikkaimpien tulot ovat perinteisesti pudonneet jyrkästi sotien mutta myös taantumien jälkeen (kuvio alla). On todennäköistä, että tuloerot pienentyvät nykyisen taantuman seurauksena.
Suurin osa tämän blogin kirjoittajista on tällä hetkellä Barcelonassa vuoden suurimmassa eurooppalaisessa taloustieteen konferenssissa. (Ari jo raportoikin näkemästään). Tässä minun vuoroni raportoida yhdestä esitelmästä, joka aika yllättäen kiinnitti huomioni.
Tarjei Havnes Oslon yliopistosta esitteli norjalaisella datalla tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan julkinen päivähoito ei ole lähes ollenkaan vaikuttanut naisten työssäkäyntiin, vaan on siirtänyt lapset mummojen hoidosta kunnan hoitoon.
Vihreiden aivoriihi teki pari vuotta sitten konkreettisen perustuloehdotuksen, rahoituslaskelmineen kaikkineen, jota Ville Niinistö taas markkinoi alkuviikosta Hesarissa. Parametreista voidaan aina kiistellä, mutta aivoriihen lähestymistapa on kunnioituksen arvoinen. (lisää…)
Tampere on lyömätön paikka asua, jos haluaa pelata jääkiekkoa, asua Hervannassa ja syödä mustamakkaraa. Mutta paljonko kannattaa maksaa Tamperetta rakastavalle pelaajalle? Tämäkin asia on nyt selvitetty.
Katariina Kaijalainen teki kandidaatin tutkielman jääkiekkoilijoiden palkanmuodustuksesta Sm-liigassa (HSE 2009, kansantalous). Päätulos on, että paikkakunnan omille pejaajille maksetaan noin 20 prosenttia vähemmän kuin paikkakuntaa vaihtaville. Rahassa tämä on noin 8000 euron palkanalennus vuodessa.
Yksi taloustieteellisen tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa tietoa erilaisten talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista. Monien toimenpiteiden kohdalla satunnaistamiseen perustuva kokeellinen menetelmä on kiistatta luotettavin arviointimenetelmä. Satunnaistamisen onnistuessa vaikutusten analysointi on hyvin yksinkertaista. Toisaalta satunnaistamisen toteuttamisessa törmätään usein suuriin vaikeuksiin, kuten apulaisoikeuskanslerin torpedoima työllistymisbonusten tutkimushanke osoittaa. (lisää…)
Kuvittele että omistat yrityksen, jonka arvo on 3.5 miljardia euroa. Sinun pitää palkata toimitusjohtaja. Tarjolla on useita ehdokkaita, joiden väliset erot ovat pieniä. Kenet tahansa palkkaatkin, niin yrityksen arvon kehitykseen vaikuttavat enimmäkseen aivan muut tekijät. Parhaan arviosi mukaan ykköskandidaatin vaikutus yrityksen arvon nousuun olisi +0.1% vuodessa verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Kuinka paljon sinun kannattaisi enintään maksaa tästä 0.1% erosta? Vastaus on ehkä hieman yllättävä.
Helsingin Sanomat (11.4) nosti näyttävästi esille huippujohtajien suuret työeläkkeet. Kuten jutussa kerrottiin, työeläkkeissä ei ole Suomessa kattoa vaan eläke voi nousta työuran tulojen mukana kuinka korkeaksi tahansa. Useimmissa muissa EU-maissa tilanne on toinen: lakisääteisten eläkkeiden karttumista ja määrää rajoitetaan eri tavoin.
Olisiko Suomessakin syytä harkita eläkekattoa? Eläkekatolla olisi sekä tulonjakovaikutus että työntarjontaan liittyviä kannustinvaikutus. Molemmat riippuvat siitä, miten katto toteutettaisiin.
Mikä on kannustinpalkkioiden vaikutus johtajien toimintaan? Tulevassa Econometrica-aikakauskirjan numerossa on onnistuttu vastaamaan tähän kysymykseen erittäin tarkasti kenttäkokeen avulla. Tosin aika erityisessä tapauksessa: kyse on marjanpoimijoiden työnjohtajista.