Pari kuukautta sitten Lawrence Summers aiheutti kohua pohtimalla mahdollisuutta, että rikkaat maat ovat ajautuneet stagnaatioon, pitkäaikaiseen alhaisen kasvun tilaan. Summersin mukaan ainoastaan talouskuplat saattavat luoda talouskasvua. Mikä on kuplien ja talouskasvun yhteys? (lisää…)
Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. (lisää…)
Vanhan ekonomistivitsin mukaan kun huoneessa on kaksi ekonomistia, on siellä vähintään kolme mielipidettä. On one hand … but on the other hand. Ei näytä enää pitävän paikkaansa - ainakaan Suomessa. Päinvastoin, tässä yhden totuuden maassa näyttää vallitsevan herttainen yksimielisyys talouspolitiikan päälinjoista.
Valtioneuvosto on tänään 30.1. 2014 antamallaan asetuksella päättänyt perustaa talouspolitiikan arviointineuvoston. Neuvoston tulee viisi jäsentä ja virkamiessihteeri. Se perustetaan VATTin yhteyteen.
Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan. (lisää…)
Mikä on helpoin tapa tehdä uskottava rakennepoliittinen ohjelma?
Vastaus: Tekemällä ohjelmapaperista niin pitkä, ettei kukaan jaksa lukea sitä loppuun.
Ja mitä tekee ekonomisti jolta kysytään arvioita tästä paketista?
Vastaus: Ottaa huolestuneen ilmeen ja toteaa, että toimet ovat kipeitä, mutta kestävyysvajetavoitteen kannalta oikeansuuntaisia ja välttämättömiä. Ja että niiden vaikuttavuus riippuu toteutustavasta. Tällaisen analyytikon on aika vaikeaa olla väärässä. (lisää…)
Kuten tarkkaavaisimmat talousblogin lukijat ehkä jo ehtivät huomata, Jukka Lassila on korjannut ETLAn eläkelaskemia ja lisännyt tätä koskevan kommentin edellisen ETLA raporttia repostelleen blogini keskusteluosaan. Kun kyseessä on eläkeuudistuksen tärkeimpiin kuuluva taustapaperi, on mielestäni syytä nostaa kissa takaisin pöydälle. (lisää…)
ETLAn tutkijat Niku Määttänen, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen julkaisivat maanantaina mielenkiintoisen raportin eläkejärjestelmän uudistamisvaihtoehdoista. Erityisen mielenkiintoiseksi raportin tekee se, että joku ETLAn malleista saattaa toteutua. Vaikka SAK ja STTK ehtivät ehdotukset torjumaan jo kaksi tuntia raportin julkistamisen jälkeen, vakavasti otettavia vaihtoehtoisia malleja ei juuri ole julkisesti esitetty.
Asuntojen hinnat ovat jo pitkään nousseet nopeammin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Asuntojen määrän kasvua rajoittaa rakennusmaa, jonka määrän kasvu on puolestaan kiinni kaupungin aiemmista poliittisista linjauksista. Pysyvästi korkeamman hintatason mahdollistaa se, että tarjonta ei reagoi hintaan: tuottajat eivät pysty luomaan lisää asuntotontteja, oli hintataso mikä tahansa, eikä nykyisten talojen tilalle saa rakentaa entistä korkeampia.
Viimeisen parin kuukauden aikana on käynyt selväksi, ettei voi olla kunniallinen kansalainen tai organisaatio, ellei ilmoita olevansa kriisitietoinen. Vakavasti otettavien sanomalehtien pääkirjoitukset raportoivatkin kriisitietoisuuden kasvusta. Minä en ole k-tietoinen, mutta kerron teille k-tietoisille, mitä haluaisin tietää, ja kerron myös mitä tiedän. (lisää…)
Harvoin tehdään yhden päivän aikana niin monta työllisyyttä edistävää talouspoliittista päätöstä kuin mitä hallituksen eilen illalla julkistetussa rakennepoliittisessa kannanotossa. Suomessa näköjään päätöksiä saadaan aikaan vasta kun on kunnon kriisi, mutta saadaan kuitenkin. Ja silti tarvitaan aikamoinen optimisti uskomaan, että näillä muutoksilla saadaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen pientä lommoa isompi jälki.
Hesari julkaisi hiljattain (16.7.) ansiokkaan jutun tiiviin kaupunkirakenteen myönteisestä vaikutuksesta tuottavuudelle. Juttu perustui Heikki Loikkasen keväällä julkaisemaan raporttiin, jonka soisi kuuluvan kaikkien kaavoituksesta päättävien ihmisten kesälukemistoon.
Säätelystä vapaata markkinataloutta puolustellaan hyvin usein sillä, että se sallii yksilöiden vapauden samalla kun yksilöiden keskinäiset liiketoimet tuottavat yhteistä hyvää. Tähän puolustukseen yhdistyy usein väite, että parhaimmillaankin säätely ja erilaisten palveluiden tarjonta julkisella sektorilla syrjäyttävät yksityistä tuotantoa, valtion toiminta ei siis voi lisätä valintamahdollisuuksia. Kumpikin väite on ongelmallinen. (lisää…)
Ruotsissa työnantajan pitää irtisanomistilanteessa aloittaa irtisanomiset viimeksi taloon tulleista. Suomen työlainsäädännöstä tällaiset säännöt puuttuvat. Kumpi siis onkaan parempi järjestelmä.
Kaupunginsuunnittelulautakunta puolsi aiemmin tällä viikolla tunnelin rakentamista Sörnäisten teollisuusalueen alitse (linkki esitykseen). Tunneli mahdollistaisi esityksen mukaan 200 000 lisäneliötä asuntoja Kalasatamaan. Tunneli myös kasvattaisi aika monen muun asuntoneliön arvoa, kun suuri osa Kalasataman läpikulkuliikenteestä katoaisi maan alle. Ongelma on siinä, että tunnelin hinta-arvio on 160 miljoonaa euroa, ja se ei ehkä mahdu kaupungin investointikaton alle.