Kansalaisjärjestöillä on suuri merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa. Väittäisin, että niiden merkitys kasvaa koko ajan, on vaikea keksiä sellaista aihetta, että tiedotusvälineissä ei kuultaisi niitä asiantuntijoina. Joskus tästä on oltava huolissaan, kansalaisjärjestöjä saattaa vaivata “aina huonosti” -oireyhtymä. (lisää…)
Ns. Easterlinin paradoksin mukaan parempituloiset ihmiset ovat keskimäärin muita onnellisempia, mutta yhteiskunnan korkea taloudellinen elintaso ei tee siitä muita onnellisempaa, eikä kansantalouden taloudellisen elintason nousu (talouskasvu) lisää onnellisuutta.
Taloustieteilijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson (Wharton School, Univ. of Pennsylvania) ovat ottaneet Easterlinin paradoksin uuteen tarkasteluun. Heidän keskeinen löydöksensä on, että mitään paradoksia ei varsinaisesti ole.
Espanjan joululotto on mielenkiintoinen instituutio. Tänäkin vuonna 75% espanjalaisista osallistuu peliin, jonka kautta peräti 0.3% kansantulosta vaihtaa haltijaa.
Kaksisataavuotiaan joululoton rakenne on aika erilainen suomalaisten tuntemasta lotosta. Saman lottonumeron jakaa pari tuhatta pelaajaa, ja lipunmyyntijärjestelmä lähes takaa sen, että pääpalkinnon voittajat asuvat lähellä toisiaan. Pääpalkinto “El Gordo” (eli “läski”) on niin suuri, että vielä provinssinkin tasolla se tarkoittaa keskimäärin yli prosenttia vuosituloista.
Suuri joukko ihmisiä on eronnut kirkosta muutamassa päivässä, suuri joukko ihmisiä ilmoitti ottavansa osaa kansanedustajien palkkojen korotusta vastustavaan mielenosoitukseen, muttei koskaan saapunut paikalle. Nyt siis taas on se aika vuodesta, jolloin Albert Hirschmanin teoria paosta, äänestä ja lojaalisuudesta yhteiskunnallisen muutoksen välineinä on syytä kaivaa esiin. (lisää…)
Saimme muutama päivä sitten kuulla ja lukea, että Järvenpään Alko menetti myyntilupansa (=suljettiin) neljäksi päiväksi, koska sieltä oli myyty alkoholia alaikäiselle.
Alkon myymälät menettävät tällä tavoin vain harvoin myyntilupiaan, mutta seuraamuksena myymälän lyhytaikainen sulkeminen on oikeastaan varsin omituinen.
Matkapuhelinvalmistaja Nokia ilmoitti tänään, että sen nykyinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo jättää tehtävänsä ja että hänen tilalleen on nimitetty ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa ulkomaalainen toimitusjohtaja, Stephen Elop.
Muutos voimisti jälleen keskustelua siitä, siirtyvätkö Nokian toiminnot - ja erityisesti pääkonttori - ulkomaille.
Vanhemmat ovat antaneet lapsilleen nimiä monin eri perustein, toisinaan tuomaan esiin omia aatteitaan tai toisinaan taas heittäytyäkseen ajan henkeen. Neuvostoliiton alkuaikoina usko tekniseen kehitykseen tienä kommunismiin näkyi tytöille annetussa “Traktorina”-nimessä. (lisää…)
Viime päivinä olemme saaneet kuulla uutisia ja lukea uutisotsikoita, joiden mukaan vain harva henkirikoksen tehneistä tekee uuden henkirikoksen. Ihan selvää ei ole, mihin tilastoon tai prosenttilukuun eri yhteyksissä on viitattu, mutta jäin pohtimaan, että mitä näistä uutisotsikoista (ja niissä mainituista prosenttiluvuista) pitäisi ajatella?
Kustannusosakeyhtiö WSOY ilmoitti, että se ei enää jatka kustannusyhteistyötä kirjailija Sofi Oksasen kanssa. Ilmoitus on tuottanut mitä erilaisimpia reaktioita ja kommentteja. Lehtitietojen mukaan kirjailija itse pitää WSOY:n päätöstä erikoisena.
Lakossa olevia ahtaajia (ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä) syytetään koko kansakunnan kiristämisestä. Heidän sanotaan käyttävän hyväkseen asemaansa, jonka avulla heidän on mahdollista pysäyttää Suomen ulkomaankauppa, kiristääkseen itselleen muita työntekijöitä parempia etuja. En ota kantaa lakon oikeutukseen, mutta kysynpä, eikö kiristäminen ole paljon yleisempää, koko yhteiskunnan läpäisevää? (lisää…)
Ei ole kovinkaan epätavallista kuulla työpaikan hierarkiassa alempana olevien työntekijöiden ja asiantuntijoiden ihmettelevän esimiestensä ja -naistensa osaamattomuutta ja epäpätevyyttä. Yhden mielenkiintoisen näkökulman näihin ihmettelyihin tarjoaa ns. Peterin periaate. Se kuuluu jotakuinkin näin: Työpaikkojen hierarkiassa jokaisella työntekijällä on taipumus edetä urallaan, kunnes hänet ylennetään tehtävään, johon hän ei enää ole täysin pätevä.
Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.
Millaisella informaatiolla yhteiskunnallisia päätöksiä tulisi tehdä? Taloustieteessä arvotetaan eri politiikkavaihtoehtoja sen mukaan, miten ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. (lisää…)
Ongelmien ratkaisu ja uusien ideoiden löytäminen on hankalaa, aikaavievää ja kallista. Ratkaisuja ja ideoita voi kuitenkin kierrättää eli ne ovat jaettavissa. Kertaalleen tuotettua ideaa voi - ainakin periaatteessa - soveltaa ja hyödyntää ilmaiseksi jokainen, joka saa sen tietoonsa.
Vain harvoilla meistä on mahdollisuus toteuttaa parhaitakaan oivalluksiaan, saati kehittää niitä esimerkiksi kohti kaupallisesti hyödynnettävää keksintöä. Useimmat ideoista ovat sitäpaitsi varmaankin lähinnä erilaisia arkielämää helpottavia oivalluksia. Miksipä emme siis kierrättäisi ideoitamme?
Esitetäänkö tässä blogissa maksettuja mielipiteitä? On ilmennyt, että Fennovoima tutkii, kuka mahtaa rahoittaa tällä kanavalla esitettyjä ajatuksia. Hanke on kiehtova ja sen viesti on sen verran yllättävä, että on ehkä tarpeellista kertoa mistä akateemiset ajatukset kumpuavat ja mikä on niiden yhteys ulkopuoliseen rahoitukseen.