Näinä aikoina ilma on sakeana puhetta rakenteellisista ongelmista ja suhdannepolitiikan tarpeettomuudesta. Mutta ongelmien erottelu rakenteellisiin ja suhdannepohjaisiin on paljon vaikeampaa kuin luullaan, ehkä sitä ei voida edes tehdä. (lisää…)
Näinä aikoina ilma on sakeana puhetta rakenteellisista ongelmista ja suhdannepolitiikan tarpeettomuudesta. Mutta ongelmien erottelu rakenteellisiin ja suhdannepohjaisiin on paljon vaikeampaa kuin luullaan, ehkä sitä ei voida edes tehdä. (lisää…)
Valtavirtataloustieteilijöitä on joskus syytetty autistiseksi, sisäänpäin lämpiäväksi lahkoksi, joka on kokonaan irrallaan maailman todellisuudesta. Mutta olkoon miten tahansa, niin nykyinen rahoitusmarkkinakriisi ja sen aikana toteutettu talouspolitiikka on nostattanut ammattikunnan sisällä keskustelua, enkä tarkoita tällä pelkästään blogimaailmaa. (lisää…)
Jouduin viime viikolla hieman yllättäen pohtimaan vaihtoehtoraha bitcoinin luonnetta. Bitcoin on digitaalinen valuutta, jota on viime aikoina käsitelty monilla eri tahoilla, myös Suomessa (ks. esimerkiksi tämä kirjoitus HS:ssä 20.4.2013).
En esitä tarkempaa analyysiä bitcoinista vaihdon välineenä, arvon säilyttäjänä tai sijoituskohteena. En siis lukijan mahdolliseksi pettymykseksi suoraan vastaa kysymykseen, mitä yhteistä on bitcoinilla ja oravannahalla. Sen sijaan olen koonnut alle linkkejä, joista voi käydä tutustumassa siihen, mitä (valtavirta) taloustieteilijät ovat bitcoinista blogeissaan kirjoittaneet tai muutoin todenneet.
Meillä kaikilla lienee jokin käsitys velkavankeudesta, mutta minusta on aika pohtia ainakin yhden blogikirjoituksen verran ilmiötä, jossa velka on symboli jostakin muusta, velkaan, erityisesti julkiseen velkaan on syntynyt erikoinen riippuvuus. (lisää…)
Talouskasvu pohjautuu pitkälti tuottavuuden kasvuun. Kansantalouden tuottavuuskasvu puolestaan syntyy kahden mekanismin välityksellä. Ensimmäinen on tuottavuuden kasvu yrityksissä.
Tässäkin blogissa on usein pohdittu tutkimustiedon merkitystä päätöksenteolle. Mitä pitäisi ajatella silloin, kun keskeinen päättäjä vaatii tutkimustiedon unohtamista? (lisää…)
Olisiko palkkojen alentamisella suotuisia vaikutuksia talouteen? Ja olisiko palkkojen muututtava herkemmin taloudellisen tilanteen muuttuessa (palkkajoustoja kasvatettava)? Viime aikoina kumpaakin on ehdotettu, mutta mitä tiedämme niiden vaikutuksista? (lisää…)
Pohjoismaita ihaillaan usein sillä perusteella, että ne onnistuvat yhdistämään korkean keskimääräisen elintason poikkeuksellisen tasaiseen tulonjakoon. Acemoglu, Robinson ja Verdier argumentoivat kuitenkin tuoreessa tutkimuksessaan ja VoxEU-kolumnissaan, että Pohjoismainen malli edellyttää suuria tuloeroja muualla. Elelemme mukavasti sen ansiosta, että amerikkalaiset suurten kannustimien ja tuloerojen siivittäminä kehittävät meitäkin hyödyttäviä uusia innovaatioita. Amerikkalaiset eivät voi valita pohjoismaista mallia, sillä sen jälkeen kukaan ei veisi teknologista kehitystä eteenpäin.
Mitä yhteistä on suomalaisella kuntataloudella ja Kreikan velkakriisillä?
Enemmän kuin ehkä haluat tietää.
Antti Tanskasen johtama “makrovalvontatyöryhmä” esitti (monien muiden asioiden lisäksi), että Finanssivalvonnalle annetaan mahdollisuus määrätä asuntolainakatto, joka rajoittaa lainan suuruutta suhteessa asunnon hintaan. Lainakaton tavoitteena olisi hillitä kotitalouksien liialliseksi katsottua velkaantumista ja vaarallisen nopeaksi arvioitua asuntojen hintojen nousua.
Viime aikoina Suomessa euroalueen rahoitusmarkkinakriisikin on ajoittanut jäänyt sen valituksen alle, jonka maan mahtavat ovat kohdistaneet Suomen kilpailukyvyn väittämäänsä heikkouteen. Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä he tällä tarkoittavat, joten lienee tarvetta käydä läpi, miltä Suomen kilpailukyky näyttää perinteisten mittareiden valossa. (lisää…)
Talousennusteita ja -tutkimusta tekevien tutkimuslaitoksien (ETLA, PT, PTT, SP ja VATT) tutkijat julkistivat tänään Taloustutkijoiden XXIX kesäseminaarissa Jyväskylässä kasvuennusteensa Suomelle ajanjaksoille 2013-2022 ja 2023-2032.
Kreikan vaalien lähestyessä ja markkinoiden panikoituessa tuttuun tapaansa Kreikkaa ja kreikkalaisia syyllistetään monin tavoin. Samoin kreikkalaisten äänestämiseen yritetään vaikuttaa. Yksi osa tätä on mystifioida Kreikan saama apu vertaamalla sitä Marshall-apuun, kuten ulkomaankauppaministerimmekin on tehnyt. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, oikeampaa olisi verrata Kreikkaa 1. maailmansodan jälkeiseen Saksaan ja sille sysättyyn sotakorvaustaakkaan. (lisää…)
Paul Krugmanin käppyrä Suomen ja Ruotsin valtionlainojen korkojen eriytymisestä raportoitiin Suomessa monesta tuutista. (Alkuperäinen juttu täällä, ja vielä alkuperäisempi täällä). Tiivistelmä: valtioiden pitkät korot olivat samalla tasolla kunnes keväästä lähtien Ruotsin ovat olleet laskussa ja Suomen nousussa, huolimatta molempien yhtä hyvistä fundamenteista. (lisää…)
Yrjö Jahnssonin säätiö ja Taloustieteellinen Yhdistys järjestivät maanantaina 22.8.2011 iltapäiväseminaarin aiheesta “Finanssipolitiikan instituutiot ja säännöt”.
Seminaarissa puhuivat prof. Lars Calmfors (Tukholman yliopisto), prof. Torben M. Andersen (Aarhusin yliopisto) ja toimitusjohtaja Sixten Korkman (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos). Kommenttipuheenvuorot pitivät prof. Pertti Haaparanta (Aalto-yliopisto) ja hallintoneuvos Timo Viherkenttä (Korkein hallinto-oikeus).
Eurokriisin yhteydessä puhutaan yhä useammin eurobondeista, eli euromaiden yhdessä takaamista joukkovelkakirjalainoista. Suomessa eurobondeja vastustetaan aika kategoriseseti. Eurobondit nähdään askeleena kohti liittovaltiota, jossa Suomi joutuu jatkuvasti rahoittamaan rahaliiton budjettikurittomia jäsenmaita.