Riihimäki - Suomen Chicago

8.2.2016 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti tuntuu saavan ajoittain kovempaa kritiikkiä kun sen arvioima hallituksen talouspolitiikka. Tällä kierroksella kritiikin keskus näyttää olevan Riihimäellä, jossa ilmeisesti talouspolitiikan arviointineuvoston analyysistä ei erityisemmin pidetä. Ensin riihimäkeläistoimittaja Viki Salonen haukkuu pääosin englanniksi kirjoitettua raporttia elitistiseksi ja muutamaa päivää myöhemmin leimaa sen vasemmistolaiseksi.

Ensimmäinen kritiikki olisi ollut jopa hauskaa, ellei se olisi onnistunut suututtamaan suomalaiset käännöstoimistot, joiden asiantuntemusta raportin pääosan kääntämättä jättäminen ilmeisesti aliarvioi. Onhan hienoa, jos taloustieteilijöiden teksti on kerrankin niin mielenkiintoista, että siihen halutaan tutustua myös kotimaisilla kielillä. Hiukan tosin epäilen, että edellinen suomeksi kirjoitettu raportti on jäänyt useimmilta kriittisiltä kommentaattoreilta lukematta.

Sen sijaan jälkimmäinen arvostelu on astetta vakavampaa. On vaikea tehdä kriittistä arvioita hallituksen talouspolitiikasta, jos kaikki kritiikki ymmärretään poliittisesti värittyneeksi. Ja myönnettäköön, että olin jokseenkin ihmeissäni saatuani viime viikolla toimittajalta sähköpostiviestin, jonka mukaan “eri tahot luonnehtivat talouspolitiikan arviointineuvostoa ja sen työtä vasemmistohenkiseksi” ja tämä “nähdään keskeiseksi syyksi tuoreimman(kin) raportin painotuksiin ja johtopäätöksiin, jotka eroavat joiltain osin esim. OECD:n raportin suosituksista”. Tämän perään toimittaja penää tietoja omasta vasemmistotaustastani.

Viikonlopun maakuntalehdistä löytyi sitten sylttytehdaskin. Riihimäkeläisprofessori Matti Viren kommentoi kahteentoista Lännen Median lehteen levinneessä jutussa arviointineuvoston, “jo viimevuotisen raportin poljennon ja johtopäätösten olleen aika vasemmistosävytteisiä”. Viren olisi myös pitänyt tarkoituksenmukaisempana koota arviointineuvosto “ideologisesti tasapainoisemmaksi”, koska nykyisen neuvoston koostumus “ei vastaa ekonomistikonsensusta”. Epäselväksi jää enää minkälainen ajatuspoliisi Virenin mallissa varmistaisi arviointineuvoston ideologisen yhteensopivuuden.

Samaan artikkeliin on saatu kansanedustaja Timo Kalli epäilemään, että oma ideologinen taustani voi olla vaikuttanut raportin sisältöön. Tässä vaiheessa alkoi jo melkein pelottaa. Mitä kaikkea Kalli mahtaakaan minun ideologisesta taustastani tietää. Virenin luokituksessa liberaalimmat kokoomuslaisetkin ovat kommunisteja, mutta kokenut keskustapoliitikko tuskin heittelee leimakirveitä ilman asiapohjaa.

Lännen Median jutun täydentää toinen kansanedustaja, Kaj Turunen, joka tietää että ideologisesta värityksestä viestii sekin, mitä jätetään kertomatta. Erityisesti Turunen olisi kaivannut suosituksia työttömyysturvan leikkaamisesta. Vasemmistolainen tutkija ei tällaista kuulemma keskusteluun nostaisi. Suomalaisekonomisteista ei työttömyysturvan kannustinvaikutuksia koskevia artikkeleita taida olla minun ja Jouko Verhon lisäksi julkaissutkaan juuri muut kuin Tomi Kyyrä - ehkäpä ne muut ovat jotenkin vasemmalle kallellaan. En myöskään tiedä, miten pitkälle edustaja Turunen on kommentoimaansa raporttia lukenut, mutta jo sivulta 2 olisi selvinnyt, että arviointineuvosto on jo tilannut työttömyysturvauudistusta koskevan riippumattoman tutkimuksen ja arvioi kyllä työttömyysturvan uudistuksiakin, kunhan hallitus ensin ehtii sellaisia tekemään.

Matti Virenin töräyttelyihin on ekonomistipiireissä opittu suhtautumaan kiusaantuneen huvittuneesti. Pysyessään suljettujen ovien sisäpuolella Viren onkin useimmiten suhteellisen harmiton. Ei kuitenkaan ole enää ollenkaan huvittavaa, kun Viren julkisesti mustamaalaa arviointineuvoston jäsenten pyrkimyksen tutkimukseen perustuvaan talouspolitiikan arviointiin ja kyseenalaistaa neuvoston riippumattomuuden sen yleisön piirissä, joka ei Vireniä entuudestaan tunne.

Omalta kohdaltani olen viikonlopun ihmetellyt, mistä kirjoituksessa esitetty käsitys vasemmistotaustastani on peräisin - siis Matti Virenin villin mielikuvituksen lisäksi. En kuulu enkä ole koskaan kuulunut mihinkään poliittiseen järjestöön. Nettikeskustelussa minua leimataan tavallisemmin uusliberaaliksi. Pitää paikkaansa, että olen ollut töissä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Innokas tutkiva journalisti saattaisi löytää myös tiedon, jonka mukaan olen kuulunut 1990-luvun lopussa vajaan vuoden verran ammattiliittoon, Turun yliopiston assistenttiyhdistykseen.  Melkein yhtä raskauttavana pidän tosin osallistumista opiskeluaikaisen kurssikaverini, nykyisen sisäministerin Petteri Orpon (kok.) häihin sekä keskinkertaista menestystäni Laitilan 4H-yhdistyksen järjestämässä alakoululaisten raamattutietokilpailussa 1980-luvun alkupuolella. Jos oikein painostetaan, myönnän myös kerran melkein ihastuneeni erääseen RKP:n kunnallisvaaliehdokkaaseen.

Pienen googlailun jälkeen löysin sentään jonkinlaisen selityksen. Monissa lehdissä ilmestyi talouspolitiikan arviointineuvoston ensimmäisen raportin julkistamistilaisuudessa otettu kuva, jossa Roope Uusitalo (vas.) keskustelee Jutta Urpilaisen ja Sixten Korkmanin kanssa.  Hesari olisi tosin tuostakin jutusta voinut jättää vas-liitteen pois. Yhdennäköisyyteni Jutta Urpilaisen (oik.) kanssa ei ole niin suurta, että varsinaista sekaannuksen vaaraa olisi ollut.

******

Kirjoittaja on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Kirjoituksen sanavalinnat eivät välttämättä vastaa muiden neuvoston jäsenten mahdollista ideologista suuntautumista. Koko neuvoston hyväksymä huomattavasti tätä kirjoitusta asiapitoisempi vastine on toimitettu Lännen Median päätoimittajalle ja on toivottavasti luettavissa huomenna Lännen Median lehdissä.

Aihealueet: Lajittelematon

12 kommenttia kirjoitukseen “Riihimäki - Suomen Chicago”

  1. Juha kirjoitti:

    Kaimani pikku-juha ja iso-Juha ovatkin jo kommentoineet blogia. Selvyyden vuoksi itse kommentoin sukunimelläni.

    Kolmannella kotimaisella kirjoitetut tutkimusraportit ovat hepreaa meille ei-ekonomisteille. Miten kääntyy esimerkiksi dismal science (economics or the field of political economy) suomeksi?

  2. Roope Uusitalo kirjoitti:

    Jossain vaiheessa pitää poistaa nimettömän kommentoinnin mahdollisuus ihan keskustelun tason vuoksi. Toistaiseksi todettakoon että otetaan vakavasti vain sellaiset kommentit, joihin kirjoittaja kehtaa pistää oman nimensä.

  3. juha kirjoitti:

    Hieman ihmetyttää Roope Uusitalon ylimielisyys. Edustaako Roope koko ekonomistikuntaa kun kertoo meille kuinka Virenin kirjoitteluihin ekonomistikunta
    suhtautuu. Itse olen osa ekonomistikuntaa ja en muista Roopelta yhtään viisasta analyysiä taloudesta. Kannattaa laskea kymmeneen ennenkuin kirjoittaa mitään etenkin jos kirjoittaa koko ekonomistikunnan nimissä roskaa.

  4. jukka m kirjoitti:

    “no, tähän ei voi muuta kuin vastata toisella tunnetulla anglismilla joka kuluu että faktat tunnetusti ovat vasemmalle kalellaan.

    Esim tuloverotuottojen kasvuun tuloverotuksen alentamisen seurauksena, uskoo kokonaista 0% Chicagon yliopiston kyselyyn osallistuneista ekonomisteista:”

    minä elän siinä käsityksessä, että tuloverotuottojen aleneminen/kasvu tuloverotuksen keventämisen/kiristämisen seurauksena on varsin riippuvainen siitä tasosta, jolta lähdetään liikkeelle. kuvittelisin, että chicagon yliopiston kyselyyn osallistuneet ekonomistit eivät ole vastatessaan “in the US” -kysymyksiin.

    minä en ymmärrä, mitä vastaukset ameriikan tilanteesta kertovat suomesta (siellähän on ihan erilaiset verotkin), mutta tämä on varmasti päivänselvää kamaa teille, joiden argumenttien puolelle faktat ovat kallellaan. ehkä tähän toivoisin selvennystä.

    (onneksi “faktaahan” on sinänsä kyllä käsitelty raportin taustapapereissa “matikka, kosonen, harju”)

    hauska sivuhuomio, on linkin kysymys “a”. 35% on “agree” kohdassa, jossa kysytään, että olisiko BKT viiden vuoden päästä korkeampi veroleikkauksella, kuin ilman (35% on epävarmoja, 8% on eri mieltä, ja 5% ei tiedä mitä sanoa; loput on kateissa). “confidencella” painotetut luvut summautuvat samaan, mutta eivät paljoa poikkea.

    kuuluuko tästä nyt tulkita, että jos tarkoitus on maksimoida verotuotot, niin emme ole vielä ihan oikeassa kohtaa, mutta jos tarkoitus on myös huomioida BKT-kasvu, niin kysymys on monimutkaisempi?

    faktat tuntuvat välillä olevan kallellaan lukijasta riippuen mihin sattuvat. ehkä kyse onkin enemmän faktojen tulkinnasta.

  5. Heikki Niemeläinen kirjoitti:

    Kommentoin talousneuvoston arviointiraporttia julkisen talouden käsittelyn osalta.

    Palautteeni on tämä: julkista taloutta tulee käsitellä ja kuvailla sellaisilla termeillä ja käsitteillä, jotka ovat tilastojen tai kirjanpidon käsikirjojen ja ohjeistuksen mukaisia.

    Palautteeni syynä on se, että talousneuvoston arviointiraportissa käsitellään Suomen julkista taloutta termeillä ja käsitteillä, jotka eivät ole asianmukaisten käsikirjojen ja ohjeistuksien mukaisia.

    Virheellisestä käytöllä tarkoitan sivulta 93 alkavaa julkisen talouden tasapainon tarkastelua. Finanssipoliittinen sääntö otettiin käyttöön valtioneuvoston asetuksella 120/2014. Asetus johti tavoitteisiin, jotka on kirjoitettu virheellisesti.
    Talousneuvoston arviointiraportin tehtävänä on käsittääkseni virheellisten käytäntöjen oikaisu, ei suinkaan omaksuminen kuten nyt näyttää käyneen.

    Virheiden todentamiseksi kopion tähän tuon valtioneuvoston asetuksen 120/2014 mukaan annettujen ohejistuksen olennaisen sisällön (Valtioneuvoston tiedote 471/2015):

    • valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
    • kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
    • työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa kokonaistuotantoon
    • muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa.

    Tiedotteessa on yhdeksantoista (19) sanaa ja yksin tein laskettuna yhdeksän (9) asiavirhettä. Asiavirheet ovat seuraavat (käsittelen vain toisen rivin, jossa viitataan kuntiin):

    1) Sellaista kokonaisuutta kuin “kuntatalous” ei ole olemassa kansantalouden tilinpidossa eikä kuntien taloutta koskevassa kirjanpidossa.

    On pidettävä ilmeisenä, että valtioneuvoston asetuksen kirjoittaja on tarkoittanut termillä “kuntatalous” kansantalouden tilinpidon käsitettä “paikallishallinto”.

    2) “Kuntatalouden alijäämä” on viittaussuhteeltaan hämärä, koska sellaista tilastollista tai kirjanpidollista tunnuslukua ei ole lainkaan olemassa.

    Käsitteellä ei ilmeisesti viitata kuntien talouden kirjanpidon jäämään, sillä kirjanpidon mukaan kuntien taloudet ovat kokonaisuudessaan ylijäämäisiä (kumulatiivinen ylijäämä on suuruusluokassa 4 % Suomen bruttokansantuotteen arvosta). Siksi on ilmeistä, että termillä tarkoitetaan paikallishallinnon nettoluotonantoa, joka on täsmällinen tilinpitojärjestelmän käsite.

    3) “Suhteessa kokonaistuotantoon” tulisi olla “suhteessa kokonaistuotannon arvoon”, koska tuotanto on fyysinen määräsuure ja tuotannon arvo puolestaan rahamääräinen arvosuure.

    Talousneuvoston raportin englanninkielinen osuus toistaa samat epätarkkuudet kuin suomenkielinen versio.

    Asiaa koskevissa taustakekusteluissa on väitetty, että epätarkka käyttö on perusteltua, koska sen avulla voidaan poliitikoille ja muille antaa kohtuullisen toimiva ja populaari käsitys julkisesta taloudesta.

    Ajatusta popularisoinnin tuomasta oikeutuksesta ei voi pitää hyväksyttävänä. Epätarkka käyttö on johtanut siihen, että yleisön lisäksi myös käyttäjät itse vaikuttavat menneen julkisen talouden menosäännön käsittelyssä sekaisin.

    Sekaisuutta kuvaa raportin tapa käsitellä julkisen sektorin eläkesäästöjä, joka poikkeaa muualla kansainvälisessä taloudessa vakiintuvasta näkemyksestä (katso esimerkiksi Standrd&Poors’ luottoluokitusraportti Suomen taloudesta syksyltä, joka löytyy valtiokonttorin sivuilta).

    Yhteenvetona esitän:

    Talousneuvoston arviointiraportin yhtenä tehtävänä on edistää Suomessa käytävää talouspoliittista keskustelua. Jotta tuota keskustelua voisi käydä ammattimaisesti, tulisi talousneuvoston editoida itse oma julkaisunsa ammattikäytäntöjen mukaiseksi. Hyvän kansainvälisen esikuvan saa esimerkiksi asiantuntijaraportista, joka toimitetaan vuosittain Saksan liittotasavallan hallitukselle.

  6. n.n kirjoitti:

    Vai oikein laffer, ….

    no, tähän ei voi muuta kuin vastata toisella tunnetulla anglismilla joka kuluu että faktat tunnetusti ovat vasemmalle kalellaan.

    Esim tuloverotuottojen kasvuun tuloverotuksen alentamisen seurauksena, uskoo kokonaista 0% Chicagon yliopiston kyselyyn osallistuneista ekonomisteista:

    http://www.igmchicago.org/igm-economic-experts-panel/poll-results?SurveyID=SV_2irlrss5UC27YXi

  7. Toinen Matti kirjoitti:

    Matti Viren on selvästikin Suomen ainoa markkinataloutta ymmärtävä professori. Muun professorikunnan juuttuminen 70-luvulle tai usko järjettömiin uus-Keynesiläisiin malleihin olisi lähinnä koomista, ellei se aiheuttaisi maalle vakavaa vahinkoa, koska aina joku ottaa todesta nämä erilaiset arvioneuvostot ja Ylen julkisuuteen marssittamat päivystävät professorit.

    Ehkä käsitys raportin tekijöiden poliittisesta taustasta on muodostunut itse raportin perusteella, siinähän on mm. ehdotetaan veroasteen nostamista vaikka Suomessa ollaan selvästi Lafferin käyrän laskevalla reunalla. Raportin tekstin yleissävy näyttäisi olevan selvästi kallellaan vasemmalle päin.

    “Tämän tutkimustiedon valossa hallituksen päätös olla puuttumatta verotuksen tasoon voidaan kyseenalaistaa. “, “tiukka sitoutuminen veroasteen pitämiseen jollain tietyllä tasolla ei ole perusteltua” (s. 20-21) “Laskelmien perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että ansiotuloverotuksen korkein rajaveroaste on edelleen matalampi kuin verotulot maksimoiva veroaste.” (s. 23)

    Professorit (tieytysti) ovat myös huolissaan omasta tutkimusrahoituksestaan kun julistavat (ilman mitään perusteluja): “Esimerkiksi koulutuksen laatuun ja tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin kohdistuvat menojen vähennykset vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan talouskasvuun.” (s. 22)

    Myös vasemmiston kestohuoli siitä että fiksut ja ahkerat tienaavat enemmän kuin tyhmät ja laiskat on raportissa huomioitu: “Lisäksi tulonjakoarvioiden puuttuminen kasvattaa epävarmuutta ohjelman toteuttamisesta” (s. 21) “Targeting tax reductions at lower incomes may be justified both on equity and efficiency grounds” (s. 157)

    Arviointineuvosto ei ole tainnut huomata Wahlroosin ja Toivosen kaltaisten henkilöiden alkanutta maastamuuttoa,vaan kuvittelee perintöveroa ratkaisuksi sen tuottoa monta kertaluokkaa suurempiin vajeisiin: “Toisaalta hallitus ei ole halunnut lisätä verotuloja sellaisillakaan tavoilla, jotka eivät heikentäisi tai voisivat jopa parantaa verojärjestelmän tehokkuutta. Esimerkiksi perintövero pienenee. ” (s. 22)

  8. Markus Sovala kirjoitti:

    Arviointineuvoston jäseniä vaihdettu, sen omasta ehdotuksesta:

    http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/talouspolitiikan-arviointineuvostoon-uusia-jasenia

  9. Ari Hyytinen kirjoitti:

    Olin yksi jäsen yliopistojen edustajista koostuneessa työryhmässä, joka taannoin teki VM:lle ehdotuksen Talouspolitiikan arviointineuvoston jäsenistä.

    On ehkä paikallaan todeta selvyyden vuoksi, että yhdessäkään niistä taustakeskusteluista, joissa mahdollisia jäseniä mietittiin, ei millään tavoin noussut esiin jäsenehdokkaiden mahdolliset puoluepoliittiset yhteydet tai ideologiset näkemykset. Tavoitteena oli vain ja ainoastaan löytää ryhmään tasapainoisesti osaamista ja kokemusta taloustieteen eri osa-alueilta, arviointineuvoston toimintaa mahdollisimman hyvin tukevalla tavalla. Katsoimme tuolloin mm., että neuvoston työssä on olennaista sovelletun makrotalouden ja empiirisen julkisen talouden ja työn talouden tutkimus.

  10. Markus Sovala kirjoitti:

    Talouspolitiikan arviointineuvoston nimittämisestä on valtioneuvoston asetuksella säädetty: “Valtiovarainministeriö pyytää korkeakoulujen taloustieteellisiltä yksiköiltä yhteisen ehdotuksen arviointineuvoston puheenjohtajaksi ja kolmeksi jäseneksi sekä Suomen Akatemialta ehdotuksen muita yhteiskuntatieteitä edustavaksi jäseneksi.”

    Näin tehtiin eli jäseniksi nimettiin laitoksien yhteisesti esittämät 4 henkilöä ja SA:n esittämä henkilö. Jos muistan oikein, taisin hoitaa muodollisuudet asiassa.

    Jos neuvoston kokoonpanoon liittyy huolia, valitusosoite on yliopistojen laitokset ja Suomen Akatemia. Tiedeyhteisön jäsenten välinen asia siis.

  11. jukka m kirjoitti:

    prof. uusitalon keskustelu on mielestäni oikeasti ihan relevantti. kun jostain (lännestä) on rantautunut suomeen keskustelijoita, joilla vaikuttaa olevan palava tarve fokusoida keskustelua ideologiaan (virén taitaa tosin olla palannut joukkoomme chicagosta jo melko pitkän aikaa sitten), on tällainen väistämätöntä.

    mielestäni julkiseen keskusteluun osallistuvissa ekonomisteissa on muitakin ihmisiä (joista osa toki visusti välttää julkisuudessa asettumasta “oikealle” puolelle kuvaa), jotka ovat viime aikoina voimakkaasti peränneet keskustelua talouspoliittisten ohjeistusten ideologisista taustoista. ei ole mitenkään erityisen epäreilua tässä kontekstissa, että leimakirves alkaa heilua, mikäli tällaiselle keskustelulle on professorienkin joukossa tilausta.

    mielestäni on hieman kurjaa, että keskustelu on vajonnut niin alas, että näitä palstoja on relevanttia kirjoitella - eikä ideologia-leimakirveen heiluttelu taloustieteen professorien joukossa vaikuta olevan mitenkään chicagon kymppipaidan yksinoikeus.

    taannoin rahamuseossa aiheeseen liittyvässä paneelissa julkistalouden professori jäntti toi esille, että yhdysvalloissa kaikkien ekonomistien poliittinen näkemys (dem-rep) oli selvä, eikä tämä haitannut keskustelua. ymmärsin, että suomessa ei jäntin kokemuksen mukaan näin ole.

    vakava kysymys kuuluu, että onko mahdollista tai edes järkevää keskustella “asioista” tolkun miesten tapaan, vai olisiko “ideologinen” konteksti jollain tapaa tuotava pöydälle niin, ettei siitä tarvitsisi sitten enää nahista?

    ps. minuakin on nettikeskustelussa kutsuttu mm. pedofiiliksi, rikolliseksi, ja EK:n kätyriksi, mutta yritän päästä asiasta yli. voimme perustaa tarvittaessa tukiryhmän.

  12. Juha kirjoitti:

    Oliko tämä ‘akateeminen’ blogi vai Seiska-lehden blogi?

Vastaa