Jalkapannan käyttö vankilan sijasta on vähentänyt rikoksenuusimisia Argentiinassa. Tiedämme tämän, koska tutkijat Rafael di Tella ja Ernesto Schargrodsky (linkki työpaperiin) huomasivat, että Argentiinan systeemi tuottaa tahattoman satunnaiskokeen, joka mahdollistaa jalkapantojen syy-seurausvaikutuksen mittaamisen.
Jalkapanta on nilkan ympärille lukittu laite, joka lähettää tietoa tuomitun sijainnista, mikä mahdollistaa kotiarestin reaaliaikaisen valvonnan. Kustannussäästöjen lisäksi kotiaresteja on perusteltu sillä, että varsinkin kokemattomien rikollisten pitäminen poissa vankilasta voisi vähentää heidän riskiään jatkaa rikollisella uralla.
Jalkapannan vaikutus verrattuna vankilaan riippuu tietenkin siitä kenelle panta annetaan, eikä jalkapannan saaneiden ja vankilaan määrättyjen suora vertailu yleensä todistaisi mitään. Vaikka tutkijoilla olisi kuinka tarkkoja tilastotietoja syytetystä ja syytteistä, niin se ei kuitenkaan ole sama asia kuin se tapauskohtainen tieto ja näkemys, joka on tuomarin päätöksen takana. Helposti kävisi niin, että senkin jälkeen kun kaikki tutkijan havaitsemat muuttujat on jo kontrolloitu, niin vankilaan päätyneissä on korkeamman uusimisriskin tyyppejä. Niinpä kotiaresti helposti näyttäisi vähentävän uusmisriskiä, vaikka mitään vaikutusta ei todellisuudessa olisi vaan kyse olisi vain erilaisten henkilöiden valikoitumisesta arestilaisiksi.
Tässä tutkimuksessa onkin tuloksen lisäksi mielenkiintoista tapa, jolla jalkapannan vaikutus on saatu selville. Kuten aina, satunnaiskoe, jossa osalle samat kriteerit täyttävästä porukasta annetaan panta ja osalle vankilaa olisi ideaalinen, mutta käytännössä mahdoton. Argentiinan oikeusjärjestelmässä piilee kuitenkin toisenlainen satunnaisjako, jota tutkijat käyttävät hyväkseen.
Argentiinassa oikeudenkäyntiään odottavat syytetyt voidaan joko laittaa vankilaan tai jalkapannalla monitoroituun kotiarestiin. Osa tuomareista ei ideologisista syistä ikinä määrää jalkapantaa, jotkut taas määräävät sitä aina kun se on mahdollista. Oikeustapaukset jaetaan tuomareille satunnaisesti, mikä yhdessä tuomarien erilaisten käytäntöjen kanssa käy satunnaiskokeesta: samat kriteerit täyttävä syytetty tietylle tuomareille joutuessaan päätyy varmuudella vankilaan, kun taas toiselle tuomarille joutuessaan hän voi päätyä jalkapannalla valvottuun kotiarestiin. (Pantoja ei ole aina riittävästi, vaan niitä vapautuu sitä mukaa kun arestirangaistuksia päättyy.)
Vahvin evidenssi tulee näiltä ns ideologisilta tuomareilta. Niille, jotka eivät saaneet jalkapantaa, todennäköisyys joutua uudestaan pidätetyksi oli 22% riippumatta siitä kumman ideologian kannattaja oli tuomarina. (Tämä tukee sitä, että tapaukset on todellakin jaettu tuomareille satunnaisesti, eikä esim pahimpia tapauksia ankarimmille tuomareille). Sen sijaan jalkapannan saaneiden joukossa uusimistodennäköisyys oli 13%. (Otoskoko noin 1500.) 9% ero on jo sen arvoinen, että siitä voisi jopa maksaa, mutta tässä tapauksessa se siis yhdistyy kustannussäästöihin.
Tämä tutkimus osoittaa sen, että ainakin Argentiinassa on sellaisia henkilöitä, joiden rikoksenuusimista jalkapanta vähentää verrattuna vankilassa lusimiseen. Voi tietysti olla, että Suomessa juuri tällaiset henkilöt eivät nytkään joudu vankilaan, tai että vankilan rikollistava vaikutus on meillä pienempi - en tiedä. Toisaalta argentiinalainen tapa päättää siitä kenelle annetaan arestia ja kenelle vankilaa on kaukana järkevästä.
Di Tellan ja Shargrodskyn tulokset vihjaavat, että olisi mahdollista kehittää optimisääntö, jonka perusteella määrättäisiin kotiarestia tai vankilaa. Nyt osa tuomareista määrää ideologisista syistä aina kotiarestia, jos jalkapantoja vain on saatavilla, vaikka rikosrekisterin perusteella nähdään, että osalla syytetyistä (kuten murhaajilla) on suuri pako- ja uusimisriski. Jalkapantaohjelma onkin toistaiseksi keskeytetty Argentiinassa, sen jälkeen kun eräs tuomari laittoi kotiarestiin aiemmin kolmoismurhasta tuomitun epäillyn, joka arestissa sitten teki nelosmurhan.
Avainsanat: kotiaresti, oikeuslaitos, rikosseuraamus
Aihealueet: Julkinen talous
Olisi kiva tietää onko kotiaresti rikollisille käytössä missään EU maassa?
Kyseinen tutkimus on nyt julkaistu (Journal of Political Economy, 2013):
http://www.jstor.org/stable/10.1086/669786