Ravintolaruuan arvonlisävero laskee heinäkuussa samalle tasolle kaupasta ostetun ruuan kanssa, eli 13 prosenttiin. Etukäteen on kovasti arvailtu mitä vaikutuksiä tällä on ravintoloiden hintoihin. Yksinkertaisimman kalkyylin mukaan alennuksen pitäisi laskea hintoja (1.22 - 1.13)/1.22 = 7.4 %.
Mutta se kalkyyli on todellakin liian yksinkertainen.
Ravintoloiden välisessä kilpailussa tärkeimmät muuttujat ovat hinta, laatu ja sijainti. ALVin lasku voi periaatteessa vaikuttaa kaikkiin tai vaikkapa vain yhteen näistä. Aivan ääriesimerkkinä, kuvitellaanpa kaupunki jossa lounaan hinta on aina yleisimmän lounassetelin arvo. Mitä tapahtuisi, jos ALV laskisi ja lounassetelin arvo pysyisi samana?
Tuottajahinnan noustua asiakkaiden houkutteluun kannattaa panostaa enemmän, mikä olemassaolevien ravintoloiden kannalta tarkoittaa laatuun panostamista. Korkeampi tuottajahinta myös houkuttelee uusia ravintoloita. Perustamislaskelma, joka vanhalla ALVllä näytti hieman miinusta kääntyykin nyt hieman plussan puolelle. Niinpä ravintolaverkko tihenee: kirjaimellisesti eli maantieteellisessä mielessä, ja ns “tuote-avaruudessa” eli entistä pienemmät markkinaraot kannattaa nyt täyttää. ALVin alennuksen tuomat ylimääräiset voitot eivät kauaa kestä, varsinkin jos alennuksesta on ilmoitettu hyvissä ajoin etukäteen.
Vähän yleisemmin, jos alalle X saa vapaasti perustaa uusia yrityksiä, niin alalle X sijoitettu pääoma ei saa sen parempaa tuottoa kuin muillekaan aloille sijoitettu pääoma - riippumatta siitä onko siellä alempi tai korkeampi ALV kuin muilla aloilla.
Pointtini on, että vaikka ALVin alennus ei menekään kokonaan hintoihin, niin se tuskin tekee ravintolan omistamisesta pidemmän päälle parempaa bisnestä kuin mitä se on ollut tähänkään asti. Suomessa on aika helppoa perustaa ravintola. Jos ravintoloiden pyörittämisestä yhtäkkiä tulisi kovin tuottoisaa, niin se houkuttelisi alalle uusia yrittäjiä. Toisin olisi, jos vaikkapa itsehoitolääkkeiden ALVia alennettaisiin: apteekkeja ei noin vain perusteta, joten se alennus voisi mennä pysyvästikin apteekkien voittoihin.
Suomessa suurimman lounassetelin arvo, joka on käytännössä verottajan määrittämä, laskee heinäkuun alusta juuri tuon 7.4%. Tämä tosin vain kumoaa edelllisen kahden vuoden suuret korotukset.
Avainsanat: arvonlisävero
Aihealueet: Julkinen talous, Kaupunkitalous
Yhtälöstä puuttuu vielä yleisen laskusuhdanteen aiheuttama vaikutus. Työttömyyslukujen kasvaessa yhä harvemmalla on varaa syödä ravintoloissa.
ALV:a ehkä suurempi vaikutus kannattavuuteen on asiakaskunnan vähentyneellä / lisääntyvä ostovoimalla.