Uusin KAK: Peruskoulu-uudistuksen vaikutukset

12.6.2012 Kirjoittanut Tuomas Pekkarinen

Jatkan bloggaamista koulutuspolitiikasta. Kansantaloudellisen aikakauskirjan uusimmassa numerossa on minun ja Roope Uusitalon kirjoitus, jossa esitellään Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia koskevaa tutkimusta. Tutkimme uudistuksen vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen sekä miesväestön kognitiivisiin taitoihin. Artikkeli löytyy tästä.

Aihealueet: Lajittelematon

2 kommenttia kirjoitukseen “Uusin KAK: Peruskoulu-uudistuksen vaikutukset”

  1. Jaakko kirjoitti:

    Armeijan testien osioiden täytyy korreloida keskenään voimakkaasti, ehkäpä n. voimakkuudella 0,7-0,8 reliabiliteeteistä riippuen.

    Tarkemmin ajatellen nuo korrelaatiot eivät voi olla noin korkeat. Ehkäpä 0,4-0,7 ilman attenuaatiokorjausta.

  2. Jaakko kirjoitti:

    “Tämä tulos oli ainakin jossain määrin
    rohkaiseva, koska verbaaliset ja matemaattiset
    kyvyt ovat koulussa opetettavia taitoja, joihin
    koulu-uudistuksella voisi kuvitellakin olevan
    vaikutusta. Sen sijaan loogisen päättelykyvyn
    testi muistuttaa tavallisia älykkyystestejä, jotka
    mittaavat pikemminkin koulutuksesta riippumatonta,
    jopa mahdollisesti osittain synnynnäistä,
    älykkyyttä.”

    Tavallisissa älykkyystesteissä (esim. Wechslerin testit) mitataan myös verbaalisia ja matemaattisia kykyjä. Armeijan testi on siis aivan tavallinen ÄO-testi. Lisäksi ÄO-testituloksia kohentava ns. Flynnin efekti, joka johtunee osin koulujärjestelmien muutoksista, on vaikuttanut erityisen vahvasti loogista päättelyä mittaaviin testeihin kuten Ravenin kuviotesteihin.

    Armeijan testien osioiden täytyy korreloida keskenään voimakkaasti, ehkäpä n. voimakkuudella 0,7-0,8 reliabiliteeteistä riippuen. Kaikki älykkyystestit mittaavat osittain synnynnäistä älykkyyttä siinä mielessä, että niiden heritabiliteetti on korkea. Lisäksi geneettiset korrelaatiot eri testien välillä ovat lähes täydelliset, eli siinä määrin kuin esim. erot verbaalisissa ja loogisissa kyvyissä johtuvat geeneistä, kyse on pitkälti samoista geeneistä. Karkeasti sanoen: yleisälykkyyden vaihtelu on perinnöllistä, erot erityiskyvyissä johtuvat ympäristöstä.

    Yhdistämällä armeijan ÄO-aineistot erilaisiin rekistereihin voisi helposti kirjoittaa suomalaisen “Bell Curven”. Harmi, että älykkyystutkimus on niin vähäistä Suomessa, tuollaiset aineistot ovat loistavia siihen.

Vastaa