Koulutusaste kaksi-ja-puoli

28.8.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Pääsykoerumba on Suomessa epähuomiossa kehittetty omalaatuinen “koulutusaste,” jonka osa läpäisee yhdessä kesässä, mutta jossa toiset roikkuvat monta vuotta ihan turhaan. Yksinkertainen totuus on, että kaikki eivät voi päästä eniten haluamaansa koulutukseen. Tämän tosiasian valkenemiseen ei tarvittaisi ihan omaa koulutusastetta ja elämänvaihetta - eikä muissa maissa tarvitakaan.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Työpaikkaterminaattori tulee?

25.7.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Koneet ja tietokoneohjelmat tulevat vuosi vuodelta kyvykkäämmiksi tehtävissä, joihin aiemmin vain ihmiset pystyivät. Kehitys kehittyy ja kohta ehkä tekoäly hoitaa sen kehitystyönkin. Onko edessä maailma, jossa työttömyys on normi ja vain harvat tekevät palkkatyötä? Sama pelko on esitetty parin viime vuosisadan aikana toistuvasti, ja aina turhaan. Teknologian kehitys on kyllä toden totta hävittänyt suurimman osan työpaikoista moneen kertaan, mutta uusia on ilmaantunut tilalle–usein aloille joita ei aiemmin osattu edes kuvitella. Voisiko tällä kertaa käydä toisin?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Poikkitiedettä koulutuksen tasa-arvosta

17.6.2017 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Poikkitieteellinen tutkimus on muodikasta mutta joskus vaikeampaa kuin toisinaan. Alla yritystä valottaa prosessin kipukohtia yhden esimerkin avulla. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Asumistuki ja vuokrat: simppeliä teoriaa

31.5.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

VATTin tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen julkaisivat tänään tutkimuksen, joka viittaa siihen, että asumistuki nostaa vuokria vähemmän kuin mitä julkisesta keskustelusta päätelleen usein oletetaan. Ainakaan yksittäiselle kotitaloudelle maksettava asumistuki ei mene vuokranantajan taskuun.

Puhtaasti empiirisellä tutkimuksella on aina vaikea jäljittää ns. yleisen tasapainon vaikutuksia, eli tässä tapauksessa sitä, missä määrin asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa (eikä vain tuensaajien maksamaa vuokraa suhteessa muiden maksamiin vuokriin).  Pohdin seuraavassa tätä kysymystä yksinkertaisen teorian valossa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Lukukausimaksut ja arvot

19.5.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Toimittaja Paavo Teittisen (HS 19.5.) mielestä yhteiskun-nalliseen keskusteluun osallistuvien taloustieteilijöiden olisi hyvä kertoa avoimesti arvomaailmastaan, tai ainakin sijainnistaan vasemmisto-oikeisto -akselilla. Teittisen puheenvuoro liittyy keskusteluun korkeakoulujen lukukausimaksuista, johon olen itsekin osallistunut.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Moni maksaa ja harva hyötyy

3.4.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Kuvitellaanpa jokin politiikka, josta vähemmistö hyötyy paljon, mutta enemmistö häviää yhteensä vielä enemmän. Annettuna niin hyötyjen kuin haittojenkin kokonaismäärät, milloin tällä politiikalla on parhaat mahdollisuudet toteutua demokratiassa?
Silloin kun voittajia on tarpeeksi vähän ja häviäjiä tarpeeksi paljon.

Tämä demokratian perusajatuksen vastainen ilmiö voi kuulostaa oudolta, mutta on itse asiassa looginen seuraus poliittiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Listaamattomien yritysten osinkoverotus: ongelmat ja ratkaisut

3.3.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Suomessa yritys- ja pääomatuloverotuksen kuuma peruna liittyy listaamattomien yritysten osinkoihin. Aikaisemmin tänä vuonna sekä VATTin ja Etlan että Järvikareen työryhmän raporteissa esitettiin uudistuksia, jotka olisivat kiristäneet joidenkin listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta. Hetemäen työryhmä esitti aikanaan samansuuntaisia uudistuksia. Useat ministerit kertoivat heti Järvikareen raportin julkistamisen jälkeen, että näitä esityksiä ei tulla toteuttamaan.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Yritysveromallit haltuun: ACE, CFT ja CBIT

15.2.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Yritysverotusta koskeva keskustelu käy nyt kuumana niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa on noin kuukauden sisällä julkaistu kaksi painavaa (tai ainakin monisivuista) raporttia.[1] Samaan aikaan maailmalla mietitään mitä presidentti Trumpin lupaama yritysveroremontti mahtaa käytännössä tarkoittaa.

Varsinkin tutkijoiden puheenvuorot vilisevät usein erilaisia veromalleja ja niitä kuvaavia lyhenteitä. Keskustelun seuraaminen on helpompaa, jos ymmärtää, mitä useimmiten esillä olevat mallit pääpiirteissään tarkoittavat.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

OECD suosittaa Suomelle elvytystä

24.11.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

OECD suosittaa juuri ilmestyneessa Economic Outlook’issa Suomelle finanssipoliittista elvytystä. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kauppa on kuolemaksi

21.11.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Tavanomainen tapa puolustaa kansainvälisen kaupan vapauttamista on, että se vain lisää ihmisten valintamahdollisuuksia. Siksi se ei voi heikentää kenenkään hyvinvointia, sillä aina voi valita vanhan. Kuitenkin jo pelkästään kaupan perusteoriatkin kyseenalaistavat tämän väitteen, koska kaupan vapauttaminen muuttaa tuotannontekijäkorvauksia, ja joidenkin reaaliansiotaso voi laskea. Mutta kaupan vapauttamisella voi olla kuolettavan haitallisia vaikutuksia, vaikka reaaliansiot nousisivatkin. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Elvytystä Kiljusen tapaan

26.10.2016 Kirjoittanut Niku Määttänen

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite tavoittelee sitä, että maksussa olevia työeläkkeitä tarkistettaisiin jatkossa yksi yhteen palkansaajien ansiokehityksen mukaan. Nykyjärjestelmässä tarkistus perustuu indeksiin, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Koska palkat nousevat tuottavuuskasvun myötä yleensä nopeammin kuin tavaroiden ja palveluiden hinnat, aloite tarkoittaisi pidemmän päälle eläkkeiden kasvattamista nykyjärjestelmään verrattuna. Aloite sai määräaikaan mennessä yli 80 000 allekirjoittajaa, joten se voidaan viedä eduskuntakäsittelyyn.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Jatketaan johdonmukaisella linjalla?

17.10.2016 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointineuvosto jätti perjantaina (14.10) valtiovarainvaliokunnalle lausunnon, jossa huomautettiin hallituksen lipsuvan finanssipoliittiselta linjaltaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ehti tähän vastaamaan saman tien verkkouutisten blogissaan.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Läpinäkyvyys ja likviditeetti rahamarkkinoilla

14.10.2016 Kirjoittanut Niku Määttänen

Professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobelin sopimusteoriaa koskevasta tutkimuksesta. Kuten julkisuudessa on palkinnon jälkeen usein tuotu esiin, sopimusteorian ilmeisimmät sovellukset liittyvät usein työntekijöiden ja erityisesti johtajien palkitsemiseen.

Holmström on kuitenkin tehnyt paljon myös rahoitusmarkkinoihin liittyvää tutkimusta. Yksi kysymys, jota Holmström on viime vuosina pohtinut, liittyy läpinäkyvyyden merkitykseen rahamarkkinoilla.  Suomalaisen saamaa taloustieteen Nobelia juhlistaakseni yritän seuraavassa selittää yleistajuisesti yhden tähän kysymykseen liittyvän Holmströmin oivalluksen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Venäjä-pakotteiden vaikutukset pakotteita asettaneisiin maihin

13.9.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Viime viikon loppupuolella Helsingissä pidettiin European Trade Study Groupin (ETSG) vuotuinen konferenssi. Tulen palaamaan joihinkin siellä esiteltyihin tutkimuksiin myöhemmin, nyt käsittelen yhtä sen ajankohtaisuuden vuoksi. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Pari kommenttia perustulokokeilusta

29.8.2016 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti viime viikolla lausuntokierrokselle. Ensikommentit ovat olleet kriittisiä. En ole lausunnonantajien joukossa, mutta alla ihan pyytämättä muutama ajatus sekä kokeilun puolesta että sen kritiikiksi.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Työttömyysturvan leikkaaminen voi helpottaa työllistymistä

26.8.2016 Kirjoittanut Niku Määttänen

Sipilän hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään.  Lehtitietojen mukaan hallitus suunnittelee myös kiristävänsä työttömyyspäivärahaa saavien velvollisuutta ottaa työtä vastaan, vaikka se ei vastaisikaan koulutusta tai aikaisempaa kokemusta.

Tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja kohentaa siten julkista taloutta. Tällainen politiikka herättää silti paljon vastustusta, sillä työttömille tarjoillaan tässä pelkkää keppiä. Jos työllisyys tämän ansiosta kohentuu, se johtuu vain siitä, että työttömät joutuvat taloudellisen pakon edessä ottamaan vastaan heikommin palkattua tai muuten ikävää työtä. Heidän tilanteensa voi vain heikentyä nykytilanteeseen verrattuna.

Lue loput tästä kirjoituksesta »