Noin 10 kirjaa taloustieteestä (tai ainakin läheltä)

30.4.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yksi tapa yrittää välittää ei-taloustieteilijöille tietoa taloustieteellisestä ajattelutavasta on esitellä kirjoja, joissa taloustieteilijät tai heidän kanssaan yhteistyötä tehneet muiden yhteiskuntatieteiden edustajat ovat kirjoittaneet. Seuraavassa muutama minun suosikeistani: Lue loput tästä kirjoituksesta »

Irtisanomissuoja, työllisyys ja tuottavuus

29.4.2018 Kirjoittanut Niku Määttänen

Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella.  Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]

Lue loput tästä kirjoituksesta »

10 kirjaa taloustieteestä kiinnostuneille

16.4.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Top Ten

12.4.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Luin pääsiäisen aikaan hyllystäni löytynyttä 50 vuotta vanhaa Allardtin sosiologian oppikirjaa. Lukiessani innostuin kysymään Facebookin sosiologikavereilta, mitä taloustieteilijän pitäisi lukea, jos haluaisi 10 kirjaa lukemalla päästä vähän kärryille myös Allardtin kirjan jälkeen kirjoitetusta sosiologiasta. Erinomaisia ehdotuksia tuli paljon enemmän kuin 10; kasa on minulla vielä hiukan kesken.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kaupunkipula 2: Mitä on tiiviys?

12.2.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Oli kiva lukea edellisen blogijuttuni (Helsingissä on kaupunkipula) inspiroima Lari Malmbergin juttu tänään Hesarista. Se mainittiin kolmossivulla otsikolla “Professori haluaisi tiiviin Helsingin”, mikä voi jättää melko harhaanjohtavan käsityksen, ainakin jos ei käy lukemassa alkuperäistä juttuani. Kaupunkimaisuuden kannalta hyödyllinen “tiiviys” on eri asia kuin koulun maantieteestä tuttu väentiheys. Se nimenomaan ei tarkoita sitä, että kaikki alueet kannattaisi rakentaa tiivisti—vaan sitä, että tiiviistä alueista kannattaisi tehdä tarpeeksi suuria ja yhtenäisiä—niin kuin viheralueistakin.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Miten työttömyyskorvausten tulisi riippua työttömyyden kestosta?

5.2.2018 Kirjoittanut Niku Määttänen

Otsikon kysymystä on pohdittu sadoissa taloustieteellisissä tutkimuksissa.  Siitä on keskusteltu myös hallituksen lanseeraaman “aktiivimallin” yhteydessä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Helsingissä on kaupunkipula

22.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Lähellä keskustaa sijaitseva maa on väistämättä rajallista kaikissa kaupungeissa. Kaupunkimaisesti rakennetun alueen määrä sen sijaan riippuu kaupungin historiasta ja kaavoituksesta. Helsingissä on erityinen pula kaupunkimaisista alueista, joissa kävelyetäisyydellä asuu tarpeeksi ihmisiä monipuolisten lähipalveluiden menestymiselle. Keskustan sijanti niemimaalla tekee sen lähellä sijaitsevasta maasta erityisen niukan voimavaran, mutta pula kaupunkimaisista kaupunginosista kertoo menneistä virheistä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kuka hyötyy automaatiosta?

4.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yleisimpiä automaation aiheuttamia huolenaiheita on kaksi. Yksi on, että tulevaisuudessa uusia työpaikkoja ei enää synnykään automaation myötä katoavien tilalle. Huoli perustuu yleensä väärinymmärykseen siitä, miksi niitä uusia työpaikkoja ennenkään syntyi—ks aiempi kirjoitukseni Työpaikkaterminaattori tulee? (se kannattaa lukea ensin). Toinen huoli, ja tämän jutun aihe, on että tällä kertaa automaatio ei enää hyödytäkään tavallisia ihmisiä, vaan rikastuttaa vain joitain biljonäärejä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vienti ja sen arvo

19.12.2017 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Tämä blogi on kirjoitettu yhdessä Saara Tammisen (VATT) kanssa. Vienti tuo maahan tuloa. Se tulo on vientiin sisältyvä kotimainen arvonlisä, lisäarvo, jonka kotimaiset panokset ovat vientituotteisiin lisänneet. Tämä arvonlisä on siksi ainoa järkevä mittari viennin maalle tuottamalle tulojen kasvulle ja sitä myöten viennin mahdollistamalle hyvinvoinnin kasvulle. Myös palvelujen vienti tuottaa arvonlisää ja palveluita viedään Suomessa sekä palvelu- että teollisuustoimialoilta. Näitä kahta perustotuutta korostettiin pari viikkoa sitten julkistetussa VNK:n julkaisemassa100 vuotta pientä avotaloutta-raportissa. Ne ovat kuitenkin hämmentäneet (epä?-)sosiaalisessa mediassa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Mitä kulutusveroilla lopulta verotetaan?

6.11.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Aina välillä kuulee sanottavan, että työllisyyden kohentamiseksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Toisinaan kulutusverojen avulla halutaan alentaa myös pääomatulojen verotusta.

Vaikka en ole tästä suosituksesta välttämättä eri mieltä, minulle jää usein vähän epäselväksi minkälainen ajattelu sen taustalla on. Yksinkertaisimmillaan perustelu tuntuu olevan, että työn verottaminen on huono asia työllisyyden kannalta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Koulutusaste kaksi-ja-puoli

28.8.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Pääsykoerumba on Suomessa epähuomiossa kehittetty omalaatuinen “koulutusaste,” jonka osa läpäisee yhdessä kesässä, mutta jossa toiset roikkuvat monta vuotta ihan turhaan. Yksinkertainen totuus on, että kaikki eivät voi päästä eniten haluamaansa koulutukseen. Tämän tosiasian valkenemiseen ei tarvittaisi ihan omaa koulutusastetta ja elämänvaihetta - eikä muissa maissa tarvitakaan.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Työpaikkaterminaattori tulee?

25.7.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Koneet ja tietokoneohjelmat tulevat vuosi vuodelta kyvykkäämmiksi tehtävissä, joihin aiemmin vain ihmiset pystyivät. Kehitys kehittyy ja kohta ehkä tekoäly hoitaa sen kehitystyönkin. Onko edessä maailma, jossa työttömyys on normi ja vain harvat tekevät palkkatyötä? Sama pelko on esitetty parin viime vuosisadan aikana toistuvasti, ja aina turhaan. Teknologian kehitys on kyllä toden totta hävittänyt suurimman osan työpaikoista moneen kertaan, mutta uusia on ilmaantunut tilalle–usein aloille joita ei aiemmin osattu edes kuvitella. Voisiko tällä kertaa käydä toisin?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Poikkitiedettä koulutuksen tasa-arvosta

17.6.2017 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Poikkitieteellinen tutkimus on muodikasta mutta joskus vaikeampaa kuin toisinaan. Alla yritystä valottaa prosessin kipukohtia yhden esimerkin avulla. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Asumistuki ja vuokrat: simppeliä teoriaa

31.5.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

VATTin tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen julkaisivat tänään tutkimuksen, joka viittaa siihen, että asumistuki nostaa vuokria vähemmän kuin mitä julkisesta keskustelusta päätelleen usein oletetaan. Ainakaan yksittäiselle kotitaloudelle maksettava asumistuki ei mene vuokranantajan taskuun.

Puhtaasti empiirisellä tutkimuksella on aina vaikea jäljittää ns. yleisen tasapainon vaikutuksia, eli tässä tapauksessa sitä, missä määrin asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa (eikä vain tuensaajien maksamaa vuokraa suhteessa muiden maksamiin vuokriin).  Pohdin seuraavassa tätä kysymystä yksinkertaisen teorian valossa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Lukukausimaksut ja arvot

19.5.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Toimittaja Paavo Teittisen (HS 19.5.) mielestä yhteiskun-nalliseen keskusteluun osallistuvien taloustieteilijöiden olisi hyvä kertoa avoimesti arvomaailmastaan, tai ainakin sijainnistaan vasemmisto-oikeisto -akselilla. Teittisen puheenvuoro liittyy keskusteluun korkeakoulujen lukukausimaksuista, johon olen itsekin osallistunut.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Moni maksaa ja harva hyötyy

3.4.2017 Kirjoittanut Marko Terviö

Kuvitellaanpa jokin politiikka, josta vähemmistö hyötyy paljon, mutta enemmistö häviää yhteensä vielä enemmän. Annettuna niin hyötyjen kuin haittojenkin kokonaismäärät, milloin tällä politiikalla on parhaat mahdollisuudet toteutua demokratiassa?
Silloin kun voittajia on tarpeeksi vähän ja häviäjiä tarpeeksi paljon.

Tämä demokratian perusajatuksen vastainen ilmiö voi kuulostaa oudolta, mutta on itse asiassa looginen seuraus poliittiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista.

Lue loput tästä kirjoituksesta »