ETLA ja satatuhatta työpaikkaa

17.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

ETLA julkaisi viime viikolla arvion hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Raportin (täällä) mukaan puolet työllisyyden kasvusta on ollut hallituksen toimenpiteitten ansiota.

Kerkesin jo Twitterissä ihmetellä ETLAn laskelmia, mutta Twitter sopii hiukankin pidempiin ihmettelyihin huonosti. Yritetäänpä siis hiukan perusteellisemmin tässä. ETLAn tutkijat kiittivät jo kritiikistä ja lupasivat pohtia mallintamistapaansa huolellisesti uudestaan. Tiedä vaikka tästä olisi apua siihenkin.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Aktivoiko aktiivimalli?

2.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Vuoden alusta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut monen työttömän työttömyysturvaa. Finanssivalvonnan työttömyyskassojen jäseniä koskevan tilaston mukaan kolmannes ansiopäivärahaa saavista työttömistä sai vuoden 2018 toisella neljänneksellä alennettua päivärahaa. Kelan työmarkkinatukea tai perustyöttömistä vastaava osuus oli 38%. Yhteensä alennettua päivärahaa saavia oli tämän vuoden huhti- kesäkuussa 150 000.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Työvoiman ulkopuolella

15.10.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Työttömyysasteen ohella on hyvä katsoa myös työvoiman ulkopuolella olevien kehitystä ymmärtääksemme työmarkkinatilannetta. Äskettäin PT:n johtaja Elina Pylkkänen kiinnitti huomiota 25-35 - vuotisten miesten ikäluokkaan, josta huomattava osa ei kuulu työvoimaan. Tärkeää on katsoa myös kaikkia ikäluokkia yhdessä, jotta saataisiin esiin esimerkiksi menneen talouskriisin ja erilaisten politiikkatoimien vaikutus laajemmin. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Pohdintaa liikenneinfrastruktuurin rahoituksesta

23.8.2018 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Pohdimme Vesa Vihriälän (ETLA) ja Niku Määttäsen (ETLA ja Aalto yliopisto) kanssa liikenneinfrastruktuurin rahoitusta ja siihen liittyviä haasteita. Yhtenä lähtökohtana kirjoituksellemme oli se, että sähköautojen yleistymisen myötä polttoaineverojen tuotto saattaa kääntyä jo lähivuosina laskuun.

Toisaalta samaan aikaan itseohjautuvat autot ja ns. smart mobility-palvelut edellyttävät uudenlaisia investointeja liikenneinfrastruktuuriin.

Liikenteeseen liittyvät investointitarpeet näyttävät toisin sanoen kasvavan samaan aikaan kun sen tuottamat verotulot pienenevät.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

378 vikaa “a la carte” EU-jäsenyydessä

1.8.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yhteismarkkinoiden hyöty tulee siitä, että tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat kitkatta yli rajojen. EU:n tärkein merkitys on yhteisissä pelisäännöissä—tullit ovat nykyään alhaisia. Mutta sekamelskahan siitä syntyy, kun 28 maata luo yhteiset säännöt. Ja kun on sääntöjä, niin tarvitaan myös valvontaa ja tuomioistuimia. Yksi iso sekamelska on kuitenkin paljon pienempi kuin 28:n erillistä sekamelskaa. Yhteismarkkinoilla myös kahdenvälisten jetsutusten tarve poistuu, mikä on sekin merkittävä skaalaetu: N maata muodostaisi N(N-1)/2 neuvotteluparia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »

Onko uutisten harhattomuus harhaa?

18.7.2018 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Helsingin Sanomat (HS) toteutti oivallisen ja ilmeisen onnistuneen markkinointikampanjan Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä. Lehdistönvapauden tärkeyttä korostaneet tienvarsimainokset ja mainoskyltit saivat minut miettimään, että mitä tällä kampanjalla meille kuluttajille oikeastaan pyritään viestittämään tai myymään.

Mietintäni monimutkaistui, kun HS:n tunnettu ja pitkäaikainen toimittaja kirjoitti kampanjaan liittyen Twitterissä (ks. tämä), että ”Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”.
Lue loput tästä kirjoituksesta »

Noin 10 kirjaa taloustieteestä (tai ainakin läheltä)

30.4.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yksi tapa yrittää välittää ei-taloustieteilijöille tietoa taloustieteellisestä ajattelutavasta on esitellä kirjoja, joissa taloustieteilijät tai heidän kanssaan yhteistyötä tehneet muiden yhteiskuntatieteiden edustajat ovat kirjoittaneet. Seuraavassa muutama minun suosikeistani: Lue loput tästä kirjoituksesta »

Irtisanomissuoja, työllisyys ja tuottavuus

29.4.2018 Kirjoittanut Niku Määttänen

Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella.  Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]

Lue loput tästä kirjoituksesta »

10 kirjaa taloustieteestä kiinnostuneille

16.4.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Top Ten

12.4.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Luin pääsiäisen aikaan hyllystäni löytynyttä 50 vuotta vanhaa Allardtin sosiologian oppikirjaa. Lukiessani innostuin kysymään Facebookin sosiologikavereilta, mitä taloustieteilijän pitäisi lukea, jos haluaisi 10 kirjaa lukemalla päästä vähän kärryille myös Allardtin kirjan jälkeen kirjoitetusta sosiologiasta. Erinomaisia ehdotuksia tuli paljon enemmän kuin 10; kasa on minulla vielä hiukan kesken.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kaupunkipula 2: Mitä on tiiviys?

12.2.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Oli kiva lukea edellisen blogijuttuni (Helsingissä on kaupunkipula) inspiroima Lari Malmbergin juttu tänään Hesarista. Se mainittiin kolmossivulla otsikolla “Professori haluaisi tiiviin Helsingin”, mikä voi jättää melko harhaanjohtavan käsityksen, ainakin jos ei käy lukemassa alkuperäistä juttuani. Kaupunkimaisuuden kannalta hyödyllinen “tiiviys” on eri asia kuin koulun maantieteestä tuttu väentiheys. Se nimenomaan ei tarkoita sitä, että kaikki alueet kannattaisi rakentaa tiivisti—vaan sitä, että tiiviistä alueista kannattaisi tehdä tarpeeksi suuria ja yhtenäisiä—niin kuin viheralueistakin.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Miten työttömyyskorvausten tulisi riippua työttömyyden kestosta?

5.2.2018 Kirjoittanut Niku Määttänen

Otsikon kysymystä on pohdittu sadoissa taloustieteellisissä tutkimuksissa.  Siitä on keskusteltu myös hallituksen lanseeraaman “aktiivimallin” yhteydessä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Helsingissä on kaupunkipula

22.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Lähellä keskustaa sijaitseva maa on väistämättä rajallista kaikissa kaupungeissa. Kaupunkimaisesti rakennetun alueen määrä sen sijaan riippuu kaupungin historiasta ja kaavoituksesta. Helsingissä on erityinen pula kaupunkimaisista alueista, joissa kävelyetäisyydellä asuu tarpeeksi ihmisiä monipuolisten lähipalveluiden menestymiselle. Keskustan sijanti niemimaalla tekee sen lähellä sijaitsevasta maasta erityisen niukan voimavaran, mutta pula kaupunkimaisista kaupunginosista kertoo menneistä virheistä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kuka hyötyy automaatiosta?

4.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yleisimpiä automaation aiheuttamia huolenaiheita on kaksi. Yksi on, että tulevaisuudessa uusia työpaikkoja ei enää synnykään automaation myötä katoavien tilalle. Huoli perustuu yleensä väärinymmärykseen siitä, miksi niitä uusia työpaikkoja ennenkään syntyi—ks aiempi kirjoitukseni Työpaikkaterminaattori tulee? (se kannattaa lukea ensin). Toinen huoli, ja tämän jutun aihe, on että tällä kertaa automaatio ei enää hyödytäkään tavallisia ihmisiä, vaan rikastuttaa vain joitain biljonäärejä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vienti ja sen arvo

19.12.2017 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Tämä blogi on kirjoitettu yhdessä Saara Tammisen (VATT) kanssa. Vienti tuo maahan tuloa. Se tulo on vientiin sisältyvä kotimainen arvonlisä, lisäarvo, jonka kotimaiset panokset ovat vientituotteisiin lisänneet. Tämä arvonlisä on siksi ainoa järkevä mittari viennin maalle tuottamalle tulojen kasvulle ja sitä myöten viennin mahdollistamalle hyvinvoinnin kasvulle. Myös palvelujen vienti tuottaa arvonlisää ja palveluita viedään Suomessa sekä palvelu- että teollisuustoimialoilta. Näitä kahta perustotuutta korostettiin pari viikkoa sitten julkistetussa VNK:n julkaisemassa100 vuotta pientä avotaloutta-raportissa. Ne ovat kuitenkin hämmentäneet (epä?-)sosiaalisessa mediassa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Mitä kulutusveroilla lopulta verotetaan?

6.11.2017 Kirjoittanut Niku Määttänen

Aina välillä kuulee sanottavan, että työllisyyden kohentamiseksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Toisinaan kulutusverojen avulla halutaan alentaa myös pääomatulojen verotusta.

Vaikka en ole tästä suosituksesta välttämättä eri mieltä, minulle jää usein vähän epäselväksi minkälainen ajattelu sen taustalla on. Yksinkertaisimmillaan perustelu tuntuu olevan, että työn verottaminen on huono asia työllisyyden kannalta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »