Taloudeton ajattelu käy kalliiksi

21.2.2024 Kirjoittanut Marko Terviö

Taloudettomassa ajattelussa osa tavoitteista on äärettömän tärkeitä ja siksi niitä ei saisi pohtia taloudellisesta näkökulmasta. Kun maallisista resursseista riippuvainen asia julistetaan talouden ulkopuoliseksi arvoksi suljetaan se samalla rationaalisen päätöksenteon ulkopuolelle. Koska se maailma, jossa elämme, nyt kuitenkin on äärellinen, niin tämä tabu kääntyy itseään vastaan. Lopulta sitä äärettömän tärkeää tavoitettakin saadaan vähemmän. Resurssien rajallisuuden huomioivan päätöksenteon vaihtoehto on itsepetoksella maustettu salailu ja/tai sekavan ristiriitainen päätöksenteko.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Perintövero ei välttämättä ole pahasta edes perheyrityksille

31.8.2023 Kirjoittanut Topi Miettinen

Usein julkisuudessa toistetun väiteparin mukaan perintövero vaikeuttaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, ja tästä seuraa negatiivinen vaikutus kansantaloudelle. (Esim. perheyritysten liiton varapuheenjohtaja Tomi Lanton mielipidekirjoitus HS 11.8.)

Tällaisessa analyysissa sivuutetaan usein (pääoman) vaihtoehtoiskustannus. Tilintarkastusmielessä voittoa tuottava yritys ei välttämättä ole kansantaloudellisesti kannattava. Kansantaloudessa resurssit ovat rajalliset. Siksi resurssit ml. pääoma tai osaaminen (työvoima) kannattaa suunnata tuotantoon, jossa sen tuottavuus on mahdollisimman suurta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Jännittävät sähkömarkkinat

30.8.2022 Kirjoittanut Marko Terviö

Mikrotaloustieteen opetuksen kannalta huonotkin uutiset ovat hyviä, jos niistä saa mielenkiintoisia esimerkkejä. Sähkömarkkinat ovat nyt kandimikron opettajalle erityisen antoisia. Kiinteähintaisten sopimusten ansiosta suuri osa kysynnästä on lyhyellä aikavälillä lähes täysin hintajoustamatonta. Merkittävä osa tarjonnasta on rajakustannukseltaan nollan paikkeilla, mutta tällaisen sähkön määrä vaihtelee rajusti sään mukana. Molemmissa käyrissä on sekä pystysuoria että vaakasuoria osia, jotka välillä myös leikkaavat. Sähkö on jännittävä hyödyke!

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?

6.1.2022 Kirjoittanut Topi Miettinen

Tilanne Ukrainan ympärillä on jännittynyt. Kreml on esittänyt vaatimuksen NATO:n itälaajentumisen rajaamiselle. NATO:n pääsihteeri taas on korostanut Ukrainan ja Venäjän länsinaapureiden oikeutta päättää omasta puolustuksestaan ja liittoutumisestaan. Kremlin valmiutta ja halukkuutta käynnistää laajamittainen aseellinen hyökkäys Ukrainaan on joissakin arvioissa pidetty korkeana.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vielä kerran kotitalousvähennyksestä

27.1.2021 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Jarkko Harjun, Sami Jysmän, Aliisa Koiviston ja Tuomas Kososen raportti kotitalousvähennyksen vaikutuksista kotitalouspalvelujen käyttöön ja näitä palveluja tuotavien alojen työllisyyteen on herättänyt melkoisen kohun. Monen on ollut vaikea sulattaa tutkimuksen tuloksia. Ei ihme. Tulos on vähintään yllättävä.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Covid-2021: talouden ja terveyden vastakkainasettelun paluu?

29.12.2020 Kirjoittanut Topi Miettinen

Kevään korona-aallon keskeisimmän havainnon mukaan julkisen vallan koronapolitiikassa terveydelliset ja kansantaloudelliset tavoitteet eivät ole vastakkaiset (Caselli ym. 2020; Goolsbee and Syverson 2020). Suomessakin kotimainen kulutus laski voimakkaasti yksin tartuntojen leviämisen myötä. Millaisena terveys- ja taloustavoitteiden suhde näyttäytyy havaittujen syksyn toisen aallon kulutusvaikutusten valossa? Edellyttääkö rokotteiden valmistuminen uudelleenarviointia näiden tavoitteiden suhteen?

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Julkisten hankintojen avulla vaikuttaminen ei ole ongelmatonta

2.10.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kansallinen julkisten hankintojen strategiaa julkistettiin 9.9.2020 (Valtiovarainministeriö 2020). Strategiaa esiteltiin myös esimerkiksi Helsingin Sanomien Vieraskynässä 7.9.2020. Strategia korostaa hankintojen vaikuttavuutta, eli sitä, että hankintojen tulisi edistää esimerkiksi ilmasto- ja työllistämistavoitteita.

Me kirjoittajat (Kirsi-Maria Halonen, Ari Hyytinen, Janne Tukiainen ja Otto Toivanen) katsomme, että vaikka nämä ovat tärkeitä tavoitteita, niitä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä toteuttamaan hankintojen avulla. Tämä on hyvä muistaa, vaikka paine vaikuttavuuteen tuleekin EU:n hankintadirektiiveistä ja politiikkalinjauksista. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Tuottaako galluppien aggregointi paremman gallupin?

3.8.2020 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Minua on jo jonkin aikaa kiusannut, miten galluppien mittaaman puolueitten kannatuksen muutokseen pitäisi suhtautua. Tarkoitus on kirjoittaa tästä yleistajuisempi kolumni Suomen Kuvalehteen, mutta kun olen menetelmien suhteen epämukavuusalueellani, niin postaan teknisemmän version tänne. Kommentit ja korjausehdotukset kovin tervetulleita. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Terveyden ja talouden ristivedosta ja optimaalisesta koronapolitiikasta

18.5.2020 Kirjoittanut Topi Miettinen

Julkinen keskustelu koronakriisin hoidosta asettaa usein vastakkain taloudellisen toimeliaisuuden ja terveyden. Myös Vihriälän ryhmän raportti (8.5.2020, luvut 4.1. ja 4.2.) tarkastelee koronakriisin akuuttia hoitoa osittain tämän vastakkainasettelun näkökulmasta: ” Nopein polku laumaimmuniteettiin on antaa viruksen levitä ilman rajoituksia, kunnes sairaanhoitokapasiteetin rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen siirrytään rajoituksiin, jotka pitävät viruksen hoitokapasiteetin rajalla. … Ruotsin polku on ollut ylläolevan optimaalisen polun kaltainen.” (Vihriälä et al. 2020, sivu 46.47).

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Yhteisvastuusta, EU:sta ja koronasta

13.5.2020 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomi, ainakin virallinen osa siitä, vastustaa yhä euroalueella, perinteisin sanakääntein, ja siten myös EU-tasolla maatasolla riskien jakamista ja yhteisvastuuta, myös koronaviruksen tuottamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen tasaamisessa. Suomen ja sen kantaa tukevien maiden asenteen vuoksi koronaviruksen aiheuttamien vahinkojen paikkaaminen on tehotonta ja tarpeettoman kallista suhteessa saavutettuihin tuloksiin. EKP on ja on ollut erinomainen väline yhteisvastuun lisäämisessä. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Elvyttämisestä tartuntavaaran jälkeen

5.5.2020 Kirjoittanut Niku Määttänen

Koronavirukseen liittyvän tartuntavaaran ja epidemian hallintaan liittyvien rajoitusten myötä erityisesti monien palveluiden kulutus on romahtanut.  Niin kauan, kun tartuntavaara ja epidemian hallintaan liittyvät rajoitukset vaikuttavat merkittävästi ihmisten käyttäytymiseen, asiaa on vaikea korjata tavanomaisella elvyttävällä finanssipolitiikalla. Esimerkiksi veronalennuksilla ei saada ihmisiä ravintolaan, jos ravintolat ovat kiinni, tai jos ravintoloissa käymistä rajoittaa ennen kaikkea huoli tartuntavaarasta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kaksi havaintoa koronatukien kohdentumisesta

23.4.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Yritystuki voi olla joko suoraa rahamääräistä tukea, kuten avustuksia tai julkista tukea sisältäviä laina- ja takausjärjestelyitä, tai verotukea. Kuten hyvin tiedetään, yritystukien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja myönnettyjen tukien vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy monenlaisia ongelmia — siis ihan tavallisessa taloustilanteessakin eli ns. normaalioloissa (ks. mm. täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä).

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kriisipäätöksenteon vaikeudesta

5.4.2020 Kirjoittanut Marko Terviö

Koronakriisi on nostanut pinnalle epävarmuuden vallitessa tehtävän poliittisen päätöksenteon vaikeuden, turboahdetussa muodossa. Tieteelliseen tietoon liittyvän epävarmuuden, jatkumoiden, ja marginaalien käsittely ei yleensäkään tule ihmiselle luonnostaan. Tuli takamuksen alla ja pelko puserossa ne ovat erityisen hankalaa omaksuttavaa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Libertarismi häviämässä(?), sosialismi nousemassa(?)

12.3.2020 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

En ole havainnut Suomessa mitään keskustelua ”liberaltarismista” tai ”vahvan valtion libertarismista”. Kummassakin tapauksessa on kyse siitä, että tunnetut libertaarit ovat havahtuneet perinteisen libertarismin lähes täydelliseen kyvyttömyyteen käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia ja tarjota politiikkasuosituksia. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vastakkainasettelun aika on ohi

7.2.2020 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta

Kolumni ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 7.2. 2020. Siltä varalta, että teema kiinnostaa, tässä kolumni ilman toimituksen editointeja hiukan pidempänä versiona, jossa on mukana myös lähdeviitteet ja muutama kuvio.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Fillarivarkaita liikkeellä

8.11.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Julkaisimme viime viikolla tutkimuksen aktiivimallin vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työttömien aktiivisuus muuttui aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »