Libertarismi häviämässä(?), sosialismi nousemassa(?)

12.3.2020 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

En ole havainnut Suomessa mitään keskustelua ”liberaltarismista” tai ”vahvan valtion libertarismista”. Kummassakin tapauksessa on kyse siitä, että tunnetut libertaarit ovat havahtuneet perinteisen libertarismin lähes täydelliseen kyvyttömyyteen käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia ja tarjota politiikkasuosituksia. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vastakkainasettelun aika on ohi

7.2.2020 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta

Kolumni ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 7.2. 2020. Siltä varalta, että teema kiinnostaa, tässä kolumni ilman toimituksen editointeja hiukan pidempänä versiona, jossa on mukana myös lähdeviitteet ja muutama kuvio.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Fillarivarkaita liikkeellä

8.11.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Julkaisimme viime viikolla tutkimuksen aktiivimallin vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työttömien aktiivisuus muuttui aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Eriarvoisuus kasvussa?

11.10.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Kirjoitin Suomen Kuvalehden 11.10. kolumnissa hiukan kriittiseen sävyyn kotimaisesta eriarvoisuustutkimuksesta. Lyhyeen kolumniin ei paljoa mahtunut, joten vähän pidemmät kommentit tässä. Lisäksi mukana muutama toivottavasti argumenttia selkeyttävä kuvio, joita ei Kuvalehteen voinut painaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Varallisuusvero takaisin?

28.6.2019 Kirjoittanut Niku Määttänen

Varallisuusvero puhuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. SAK esitti alkuvuonna julkistamassaan vero-ohjelmassa varallisuusveroa yli 100 000 euron omaisuudelle  (asuntovarallisuus pois lukien). Yhdysvalloissa senaattori Warren ajaa varallisuusveroa yli 50 miljoonan euron varallisuudelle. Warrenin ehdotukselle on tullut tukea eräiltä miljardööreiltä ja ekonomisteilta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Markkinaehtoinen pysäköinti

28.1.2019 Kirjoittanut Marko Terviö

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan Helsinki siirtyy “asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää”. Siitä mitä markkinaehtoisuus oikein tarkoittaa on ollut epätietoisuutta, ja ilmeisesti tästä syystä kaupunki tilasi Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta raportin aiheesta (linkki raporttiin). Tulkintamme markkinaehtoisuudesta on, että pysäköinti ei ole esimerkiksi päivähoitoon vertautuva subjektiivinen oikeus, vaan tavallinen hyödyke, jonka hinta ja määrä saavat vaihdella yli ajan ja alueiden, ja johon investointien tulisi perustua taloudelliseen kannattavuuteen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

core (work in progress)

5.1.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Kokeillaanpa, miten onnistuu kolumnointi kollektiivilta. Alla alustava teksti, josta maanantaiaamuun mennessä syntyy 5200 merkin kolumni SK:n näkökulma-palstalle. Tällä kertaa sopii siis kommentoida jo etukäteen ja kommentit voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kiitos etukäteen. Varastan hyvät ideat ja tarjoan varkauden urheille pullakahvit/iltapäiväkaljat sopivassa Hki-Espoo alueen kohteessa.

Roope
Lue loput tästä kirjoituksesta »

ETLA ja satatuhatta työpaikkaa

17.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

ETLA julkaisi viime viikolla arvion hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Raportin (täällä) mukaan puolet työllisyyden kasvusta on ollut hallituksen toimenpiteitten ansiota.

Kerkesin jo Twitterissä ihmetellä ETLAn laskelmia, mutta Twitter sopii hiukankin pidempiin ihmettelyihin huonosti. Yritetäänpä siis hiukan perusteellisemmin tässä. ETLAn tutkijat kiittivät jo kritiikistä ja lupasivat pohtia mallintamistapaansa huolellisesti uudestaan. Tiedä vaikka tästä olisi apua siihenkin.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Aktivoiko aktiivimalli?

2.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Vuoden alusta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut monen työttömän työttömyysturvaa. Finanssivalvonnan työttömyyskassojen jäseniä koskevan tilaston mukaan kolmannes ansiopäivärahaa saavista työttömistä sai vuoden 2018 toisella neljänneksellä alennettua päivärahaa. Kelan työmarkkinatukea tai perustyöttömistä vastaava osuus oli 38%. Yhteensä alennettua päivärahaa saavia oli tämän vuoden huhti- kesäkuussa 150 000.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Työvoiman ulkopuolella

15.10.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Työttömyysasteen ohella on hyvä katsoa myös työvoiman ulkopuolella olevien kehitystä ymmärtääksemme työmarkkinatilannetta. Äskettäin PT:n johtaja Elina Pylkkänen kiinnitti huomiota 25-35 - vuotisten miesten ikäluokkaan, josta huomattava osa ei kuulu työvoimaan. Tärkeää on katsoa myös kaikkia ikäluokkia yhdessä, jotta saataisiin esiin esimerkiksi menneen talouskriisin ja erilaisten politiikkatoimien vaikutus laajemmin. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Pohdintaa liikenneinfrastruktuurin rahoituksesta

23.8.2018 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Pohdimme Vesa Vihriälän (ETLA) ja Niku Määttäsen (ETLA ja Aalto yliopisto) kanssa liikenneinfrastruktuurin rahoitusta ja siihen liittyviä haasteita. Yhtenä lähtökohtana kirjoituksellemme oli se, että sähköautojen yleistymisen myötä polttoaineverojen tuotto saattaa kääntyä jo lähivuosina laskuun.

Toisaalta samaan aikaan itseohjautuvat autot ja ns. smart mobility-palvelut edellyttävät uudenlaisia investointeja liikenneinfrastruktuuriin.

Liikenteeseen liittyvät investointitarpeet näyttävät toisin sanoen kasvavan samaan aikaan kun sen tuottamat verotulot pienenevät.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

378 vikaa “a la carte” EU-jäsenyydessä

1.8.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yhteismarkkinoiden hyöty tulee siitä, että tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat kitkatta yli rajojen. EU:n tärkein merkitys on yhteisissä pelisäännöissä—tullit ovat nykyään alhaisia. Mutta sekamelskahan siitä syntyy, kun 28 maata luo yhteiset säännöt. Ja kun on sääntöjä, niin tarvitaan myös valvontaa ja tuomioistuimia. Yksi iso sekamelska on kuitenkin paljon pienempi kuin 28:n erillistä sekamelskaa. Yhteismarkkinoilla myös kahdenvälisten jetsutusten tarve poistuu, mikä on sekin merkittävä skaalaetu: N maata muodostaisi N(N-1)/2 neuvotteluparia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »

Onko uutisten harhattomuus harhaa?

18.7.2018 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Helsingin Sanomat (HS) toteutti oivallisen ja ilmeisen onnistuneen markkinointikampanjan Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä. Lehdistönvapauden tärkeyttä korostaneet tienvarsimainokset ja mainoskyltit saivat minut miettimään, että mitä tällä kampanjalla meille kuluttajille oikeastaan pyritään viestittämään tai myymään.

Mietintäni monimutkaistui, kun HS:n tunnettu ja pitkäaikainen toimittaja kirjoitti kampanjaan liittyen Twitterissä (ks. tämä), että ”Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”.
Lue loput tästä kirjoituksesta »

Noin 10 kirjaa taloustieteestä (tai ainakin läheltä)

30.4.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yksi tapa yrittää välittää ei-taloustieteilijöille tietoa taloustieteellisestä ajattelutavasta on esitellä kirjoja, joissa taloustieteilijät tai heidän kanssaan yhteistyötä tehneet muiden yhteiskuntatieteiden edustajat ovat kirjoittaneet. Seuraavassa muutama minun suosikeistani: Lue loput tästä kirjoituksesta »

Irtisanomissuoja, työllisyys ja tuottavuus

29.4.2018 Kirjoittanut Niku Määttänen

Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella.  Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]

Lue loput tästä kirjoituksesta »

10 kirjaa taloustieteestä kiinnostuneille

16.4.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.

Lue loput tästä kirjoituksesta »