Julkisten hankintojen avulla vaikuttaminen ei ole ongelmatonta

2.10.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kansallinen julkisten hankintojen strategiaa julkistettiin 9.9.2020 (Valtiovarainministeriö 2020). Strategiaa esiteltiin myös esimerkiksi Helsingin Sanomien Vieraskynässä 7.9.2020. Strategia korostaa hankintojen vaikuttavuutta, eli sitä, että hankintojen tulisi edistää esimerkiksi ilmasto- ja työllistämistavoitteita.

Me kirjoittajat (Kirsi-Maria Halonen, Ari Hyytinen, Janne Tukiainen ja Otto Toivanen) katsomme, että vaikka nämä ovat tärkeitä tavoitteita, niitä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä toteuttamaan hankintojen avulla. Tämä on hyvä muistaa, vaikka paine vaikuttavuuteen tuleekin EU:n hankintadirektiiveistä ja politiikkalinjauksista. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Tuottaako galluppien aggregointi paremman gallupin?

3.8.2020 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Minua on jo jonkin aikaa kiusannut, miten galluppien mittaaman puolueitten kannatuksen muutokseen pitäisi suhtautua. Tarkoitus on kirjoittaa tästä yleistajuisempi kolumni Suomen Kuvalehteen, mutta kun olen menetelmien suhteen epämukavuusalueellani, niin postaan teknisemmän version tänne. Kommentit ja korjausehdotukset kovin tervetulleita. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Terveyden ja talouden ristivedosta ja optimaalisesta koronapolitiikasta

18.5.2020 Kirjoittanut Topi Miettinen

Julkinen keskustelu koronakriisin hoidosta asettaa usein vastakkain taloudellisen toimeliaisuuden ja terveyden. Myös Vihriälän ryhmän raportti (8.5.2020, luvut 4.1. ja 4.2.) tarkastelee koronakriisin akuuttia hoitoa osittain tämän vastakkainasettelun näkökulmasta: ” Nopein polku laumaimmuniteettiin on antaa viruksen levitä ilman rajoituksia, kunnes sairaanhoitokapasiteetin rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen siirrytään rajoituksiin, jotka pitävät viruksen hoitokapasiteetin rajalla. … Ruotsin polku on ollut ylläolevan optimaalisen polun kaltainen.” (Vihriälä et al. 2020, sivu 46.47).

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Yhteisvastuusta, EU:sta ja koronasta

13.5.2020 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomi, ainakin virallinen osa siitä, vastustaa yhä euroalueella, perinteisin sanakääntein, ja siten myös EU-tasolla maatasolla riskien jakamista ja yhteisvastuuta, myös koronaviruksen tuottamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen tasaamisessa. Suomen ja sen kantaa tukevien maiden asenteen vuoksi koronaviruksen aiheuttamien vahinkojen paikkaaminen on tehotonta ja tarpeettoman kallista suhteessa saavutettuihin tuloksiin. EKP on ja on ollut erinomainen väline yhteisvastuun lisäämisessä. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Elvyttämisestä tartuntavaaran jälkeen

5.5.2020 Kirjoittanut Niku Määttänen

Koronavirukseen liittyvän tartuntavaaran ja epidemian hallintaan liittyvien rajoitusten myötä erityisesti monien palveluiden kulutus on romahtanut.  Niin kauan, kun tartuntavaara ja epidemian hallintaan liittyvät rajoitukset vaikuttavat merkittävästi ihmisten käyttäytymiseen, asiaa on vaikea korjata tavanomaisella elvyttävällä finanssipolitiikalla. Esimerkiksi veronalennuksilla ei saada ihmisiä ravintolaan, jos ravintolat ovat kiinni, tai jos ravintoloissa käymistä rajoittaa ennen kaikkea huoli tartuntavaarasta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kaksi havaintoa koronatukien kohdentumisesta

23.4.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Yritystuki voi olla joko suoraa rahamääräistä tukea, kuten avustuksia tai julkista tukea sisältäviä laina- ja takausjärjestelyitä, tai verotukea. Kuten hyvin tiedetään, yritystukien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja myönnettyjen tukien vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy monenlaisia ongelmia — siis ihan tavallisessa taloustilanteessakin eli ns. normaalioloissa (ks. mm. täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä).

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Kriisipäätöksenteon vaikeudesta

5.4.2020 Kirjoittanut Marko Terviö

Koronakriisi on nostanut pinnalle epävarmuuden vallitessa tehtävän poliittisen päätöksenteon vaikeuden, turboahdetussa muodossa. Tieteelliseen tietoon liittyvän epävarmuuden, jatkumoiden, ja marginaalien käsittely ei yleensäkään tule ihmiselle luonnostaan. Tuli takamuksen alla ja pelko puserossa ne ovat erityisen hankalaa omaksuttavaa.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Libertarismi häviämässä(?), sosialismi nousemassa(?)

12.3.2020 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

En ole havainnut Suomessa mitään keskustelua ”liberaltarismista” tai ”vahvan valtion libertarismista”. Kummassakin tapauksessa on kyse siitä, että tunnetut libertaarit ovat havahtuneet perinteisen libertarismin lähes täydelliseen kyvyttömyyteen käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia ja tarjota politiikkasuosituksia. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Vastakkainasettelun aika on ohi

7.2.2020 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta

Kolumni ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 7.2. 2020. Siltä varalta, että teema kiinnostaa, tässä kolumni ilman toimituksen editointeja hiukan pidempänä versiona, jossa on mukana myös lähdeviitteet ja muutama kuvio.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Fillarivarkaita liikkeellä

8.11.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Julkaisimme viime viikolla tutkimuksen aktiivimallin vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työttömien aktiivisuus muuttui aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Eriarvoisuus kasvussa?

11.10.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Kirjoitin Suomen Kuvalehden 11.10. kolumnissa hiukan kriittiseen sävyyn kotimaisesta eriarvoisuustutkimuksesta. Lyhyeen kolumniin ei paljoa mahtunut, joten vähän pidemmät kommentit tässä. Lisäksi mukana muutama toivottavasti argumenttia selkeyttävä kuvio, joita ei Kuvalehteen voinut painaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »

Varallisuusvero takaisin?

28.6.2019 Kirjoittanut Niku Määttänen

Varallisuusvero puhuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. SAK esitti alkuvuonna julkistamassaan vero-ohjelmassa varallisuusveroa yli 100 000 euron omaisuudelle  (asuntovarallisuus pois lukien). Yhdysvalloissa senaattori Warren ajaa varallisuusveroa yli 50 miljoonan euron varallisuudelle. Warrenin ehdotukselle on tullut tukea eräiltä miljardööreiltä ja ekonomisteilta.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Markkinaehtoinen pysäköinti

28.1.2019 Kirjoittanut Marko Terviö

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan Helsinki siirtyy “asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää”. Siitä mitä markkinaehtoisuus oikein tarkoittaa on ollut epätietoisuutta, ja ilmeisesti tästä syystä kaupunki tilasi Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta raportin aiheesta (linkki raporttiin). Tulkintamme markkinaehtoisuudesta on, että pysäköinti ei ole esimerkiksi päivähoitoon vertautuva subjektiivinen oikeus, vaan tavallinen hyödyke, jonka hinta ja määrä saavat vaihdella yli ajan ja alueiden, ja johon investointien tulisi perustua taloudelliseen kannattavuuteen.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

core (work in progress)

5.1.2019 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Kokeillaanpa, miten onnistuu kolumnointi kollektiivilta. Alla alustava teksti, josta maanantaiaamuun mennessä syntyy 5200 merkin kolumni SK:n näkökulma-palstalle. Tällä kertaa sopii siis kommentoida jo etukäteen ja kommentit voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kiitos etukäteen. Varastan hyvät ideat ja tarjoan varkauden urheille pullakahvit/iltapäiväkaljat sopivassa Hki-Espoo alueen kohteessa.

Roope
Lue loput tästä kirjoituksesta »

ETLA ja satatuhatta työpaikkaa

17.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

ETLA julkaisi viime viikolla arvion hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Raportin (täällä) mukaan puolet työllisyyden kasvusta on ollut hallituksen toimenpiteitten ansiota.

Kerkesin jo Twitterissä ihmetellä ETLAn laskelmia, mutta Twitter sopii hiukankin pidempiin ihmettelyihin huonosti. Yritetäänpä siis hiukan perusteellisemmin tässä. ETLAn tutkijat kiittivät jo kritiikistä ja lupasivat pohtia mallintamistapaansa huolellisesti uudestaan. Tiedä vaikka tästä olisi apua siihenkin.

Lue loput tästä kirjoituksesta »

Aktivoiko aktiivimalli?

2.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Vuoden alusta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut monen työttömän työttömyysturvaa. Finanssivalvonnan työttömyyskassojen jäseniä koskevan tilaston mukaan kolmannes ansiopäivärahaa saavista työttömistä sai vuoden 2018 toisella neljänneksellä alennettua päivärahaa. Kelan työmarkkinatukea tai perustyöttömistä vastaava osuus oli 38%. Yhteensä alennettua päivärahaa saavia oli tämän vuoden huhti- kesäkuussa 150 000.

Lue loput tästä kirjoituksesta »