Kirjoitin Suomen Kuvalehden 11.10. kolumnissa hiukan kriittiseen sävyyn kotimaisesta eriarvoisuustutkimuksesta. Lyhyeen kolumniin ei paljoa mahtunut, joten vähän pidemmät kommentit tässä. Lisäksi mukana muutama toivottavasti argumenttia selkeyttävä kuvio, joita ei Kuvalehteen voinut painaa. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Varallisuusvero puhuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. SAK esitti alkuvuonna julkistamassaan vero-ohjelmassa varallisuusveroa yli 100 000 euron omaisuudelle (asuntovarallisuus pois lukien). Yhdysvalloissa senaattori Warren ajaa varallisuusveroa yli 50 miljoonan euron varallisuudelle. Warrenin ehdotukselle on tullut tukea eräiltä miljardööreiltä ja ekonomisteilta.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan Helsinki siirtyy “asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää”. Siitä mitä markkinaehtoisuus oikein tarkoittaa on ollut epätietoisuutta, ja ilmeisesti tästä syystä kaupunki tilasi Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta raportin aiheesta (linkki raporttiin). Tulkintamme markkinaehtoisuudesta on, että pysäköinti ei ole esimerkiksi päivähoitoon vertautuva subjektiivinen oikeus, vaan tavallinen hyödyke, jonka hinta ja määrä saavat vaihdella yli ajan ja alueiden, ja johon investointien tulisi perustua taloudelliseen kannattavuuteen.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kokeillaanpa, miten onnistuu kolumnointi kollektiivilta. Alla alustava teksti, josta maanantaiaamuun mennessä syntyy 5200 merkin kolumni SK:n näkökulma-palstalle. Tällä kertaa sopii siis kommentoida jo etukäteen ja kommentit voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kiitos etukäteen. Varastan hyvät ideat ja tarjoan varkauden urheille pullakahvit/iltapäiväkaljat sopivassa Hki-Espoo alueen kohteessa.
Roope
Lue loput tästä kirjoituksesta »
ETLA julkaisi viime viikolla arvion hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisesta. Raportin (täällä) mukaan puolet työllisyyden kasvusta on ollut hallituksen toimenpiteitten ansiota.
Kerkesin jo Twitterissä ihmetellä ETLAn laskelmia, mutta Twitter sopii hiukankin pidempiin ihmettelyihin huonosti. Yritetäänpä siis hiukan perusteellisemmin tässä. ETLAn tutkijat kiittivät jo kritiikistä ja lupasivat pohtia mallintamistapaansa huolellisesti uudestaan. Tiedä vaikka tästä olisi apua siihenkin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Vuoden alusta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut monen työttömän työttömyysturvaa. Finanssivalvonnan työttömyyskassojen jäseniä koskevan tilaston mukaan kolmannes ansiopäivärahaa saavista työttömistä sai vuoden 2018 toisella neljänneksellä alennettua päivärahaa. Kelan työmarkkinatukea tai perustyöttömistä vastaava osuus oli 38%. Yhteensä alennettua päivärahaa saavia oli tämän vuoden huhti- kesäkuussa 150 000.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Työttömyysasteen ohella on hyvä katsoa myös työvoiman ulkopuolella olevien kehitystä ymmärtääksemme työmarkkinatilannetta. Äskettäin PT:n johtaja Elina Pylkkänen kiinnitti huomiota 25-35 - vuotisten miesten ikäluokkaan, josta huomattava osa ei kuulu työvoimaan. Tärkeää on katsoa myös kaikkia ikäluokkia yhdessä, jotta saataisiin esiin esimerkiksi menneen talouskriisin ja erilaisten politiikkatoimien vaikutus laajemmin. Lue loput tästä kirjoituksesta »
Pohdimme Vesa Vihriälän (ETLA) ja Niku Määttäsen (ETLA ja Aalto yliopisto) kanssa liikenneinfrastruktuurin rahoitusta ja siihen liittyviä haasteita. Yhtenä lähtökohtana kirjoituksellemme oli se, että sähköautojen yleistymisen myötä polttoaineverojen tuotto saattaa kääntyä jo lähivuosina laskuun.
Toisaalta samaan aikaan itseohjautuvat autot ja ns. smart mobility-palvelut edellyttävät uudenlaisia investointeja liikenneinfrastruktuuriin.
Liikenteeseen liittyvät investointitarpeet näyttävät toisin sanoen kasvavan samaan aikaan kun sen tuottamat verotulot pienenevät.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yhteismarkkinoiden hyöty tulee siitä, että tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat kitkatta yli rajojen. EU:n tärkein merkitys on yhteisissä pelisäännöissä—tullit ovat nykyään alhaisia. Mutta sekamelskahan siitä syntyy, kun 28 maata luo yhteiset säännöt. Ja kun on sääntöjä, niin tarvitaan myös valvontaa ja tuomioistuimia. Yksi iso sekamelska on kuitenkin paljon pienempi kuin 28:n erillistä sekamelskaa. Yhteismarkkinoilla myös kahdenvälisten jetsutusten tarve poistuu, mikä on sekin merkittävä skaalaetu: N maata muodostaisi N(N-1)/2 neuvotteluparia.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Helsingin Sanomat (HS) toteutti oivallisen ja ilmeisen onnistuneen markkinointikampanjan Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä. Lehdistönvapauden tärkeyttä korostaneet tienvarsimainokset ja mainoskyltit saivat minut miettimään, että mitä tällä kampanjalla meille kuluttajille oikeastaan pyritään viestittämään tai myymään.
Mietintäni monimutkaistui, kun HS:n tunnettu ja pitkäaikainen toimittaja kirjoitti kampanjaan liittyen Twitterissä (ks. tämä), että ”Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Yksi tapa yrittää välittää ei-taloustieteilijöille tietoa taloustieteellisestä ajattelutavasta on esitellä kirjoja, joissa taloustieteilijät tai heidän kanssaan yhteistyötä tehneet muiden yhteiskuntatieteiden edustajat ovat kirjoittaneet. Seuraavassa muutama minun suosikeistani: Lue loput tästä kirjoituksesta »
Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella. Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Luin pääsiäisen aikaan hyllystäni löytynyttä 50 vuotta vanhaa Allardtin sosiologian oppikirjaa. Lukiessani innostuin kysymään Facebookin sosiologikavereilta, mitä taloustieteilijän pitäisi lukea, jos haluaisi 10 kirjaa lukemalla päästä vähän kärryille myös Allardtin kirjan jälkeen kirjoitetusta sosiologiasta. Erinomaisia ehdotuksia tuli paljon enemmän kuin 10; kasa on minulla vielä hiukan kesken.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Oli kiva lukea edellisen blogijuttuni (Helsingissä on kaupunkipula) inspiroima Lari Malmbergin juttu tänään Hesarista. Se mainittiin kolmossivulla otsikolla “Professori haluaisi tiiviin Helsingin”, mikä voi jättää melko harhaanjohtavan käsityksen, ainakin jos ei käy lukemassa alkuperäistä juttuani. Kaupunkimaisuuden kannalta hyödyllinen “tiiviys” on eri asia kuin koulun maantieteestä tuttu väentiheys. Se nimenomaan ei tarkoita sitä, että kaikki alueet kannattaisi rakentaa tiivisti—vaan sitä, että tiiviistä alueista kannattaisi tehdä tarpeeksi suuria ja yhtenäisiä—niin kuin viheralueistakin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Otsikon kysymystä on pohdittu sadoissa taloustieteellisissä tutkimuksissa. Siitä on keskusteltu myös hallituksen lanseeraaman “aktiivimallin” yhteydessä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »