Aktivoiko aktiivimalli?

2.11.2018 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Vuoden alusta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli on leikannut monen työttömän työttömyysturvaa. Finanssivalvonnan työttömyyskassojen jäseniä koskevan tilaston mukaan kolmannes ansiopäivärahaa saavista työttömistä sai vuoden 2018 toisella neljänneksellä alennettua päivärahaa. Kelan työmarkkinatukea tai perustyöttömistä vastaava osuus oli 38%. Yhteensä alennettua päivärahaa saavia oli tämän vuoden huhti- kesäkuussa 150 000.


Kela raportoi 14.8. 2018 myös, että joka kymmenes alennettua päivärahaa saavista täytti aktiivisuusehdot toisen tarkastelujakson aikana huhti-kesäkuussa.

Mitä nämä luvut kertovat aktiivimallin vaikutuksista? Ei vielä paljon mitään.

Aktiivimallissa tarkastellaan 65 työttömyyspäivän jaksoissa, ovatko jakson lopussa edelleen työttömänä olevat täyttäneet aktiivisuusehdon eli tehneet vähintään 18 tuntia työtä, tienanneet yrittäjinä vähintään 241 euroa tai osallistuneet vähintään viitenä päivänä työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos aktiivisuusehto ei täyty, alennetaan päivärahaa seuraavan 65 päivän ajaksi.

Aktiivimallin tavoitteena ei ole leikata työttömyyspäivärahoja vaan kannustaa työttömiä aktiivisuuteen. Mieluiten luonnollisesti löytämään työpaikka, joko koko- tai osa-aikaisesti.

Miksi sitten alennettua päivärahaa saavien osuus tai alennettua päivärahaa saaneiden aktivoituminen ei kerro aktiivimallin vaikutuksista? Tähän on useampikin syy

1.       Suuri osa työttömyyspäivärahaa saavista on ollut työttömänä vasta suhteellisen lyhyen ajan. Näiden henkilöiden aktiivisuutta ei ole vielä arvioitu millään tavalla. Arviointi tehdään vasta kun työttömyysetuuksia on maksettu 65 päivää, mikä suurella osalla minä tahansa hetkenä työttömänä olevista on vasta edessä. Etuuksien leikkaaminen mahdollisen aktiivisuuden puuttumisen vuoksi tapahtuu sekin vasta myöhemmin. Alennettua etuutta saavien osuus ei siksi kerro, kuinka monen etuus vielä alenee.

2.       Parasta aktivoitumista on luonnollisesti aito työllistyminen. Nämäkään eivät tähän asti tuotetuissa luvuissa vielä näy. Jos esimerkiksi vuoden alussa työttömänä olleet työllistyivät ennen maaliskuun loppua, ei aktiivisuutta ehditä arvioimaan ollenkaan. Aktiivisuutta ei keritä arvioimaan niiltäkään, jotka työllistyttyään joutuvat uudestaan työttömäksi, koska 65 työttömyyspäivää ei ehdi tulla aktiivisuuden tarkastelupäivänä täyteen.

3.       Työttömyysjaksoista suuri osa on lyhyehköjä pätkiä tai osa-aikaista työttömyyttä. Kelan ja Finanssivalvonnan tilastojen mukaan soviteltua työttömyyspäivärahaa sai vuonna 2017 - ennen aktiivimallin käyttöönottoa -16% työmarkkinatuen saajista ja 32% ansiopäivärahan saajista. Työttömyysjakson katkeaminen tai osa-aikainen työllistyminen ei siksi kerro aktiivimallin vaikutuksista vielä mitään.

4.       Kokoaikaisistakin työttömistä suuri osa täytti aktiivisuusehdon jo ennen aktiivimallia. Kelan 7.3. 2018 julkaiseman tiedon mukaan viime vuoden lopussa Kelan etuuksien saajista 40% ja ansiopäivärahan saajista joka kolmas olisi täyttänyt aktiivisuusehdon jo vuoden 2017 joulukuussa.

Miten aktiivimallia siis voisi seurata. Looginen vaihtoehto olisi laskea esimerkiksi, miten moni vuoden 2018 alussa työttömänä olleista täytti aktiivisuusehdon tai työllistyi ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Jos tätä osuutta vertaisi vuoden 2017 alussa työttömänä olleisiin, saataisiin jo hiukan parempi kuva aktiivisuuden lisääntymisestä.

Edelleen haasteeksi jää erottaa aktiivisuuden mahdollisesta lisääntymisestä yleisen työllisyystilanteen paranemisen ja aktiivimallin vaikutukset. Tämä onkin jo hiukan isompi ongelma, mutta juuri käynnistyneessä tutkimusprojektissa tähänkin kysymykseen yritetään löytää vastauksia. Kysymykseen vastaamista helpottaa se, että työttömyysturvasta on Suomessa erinomaisen tehokas seurantadata ja se, että työttömyysturvasta vastaavat organisaatiot, KELA, työttömyyskassat, ja ministeriöt haluavat aidosti selvittää aktiivimallin vaikutuksia.

Aktiivimalliin kaipaamista muutoksista neuvotellaan paraikaa kolmikantaisesti. Aika suuri mahdollisuus on siihen, että epäsuosittu aktiivimalli keritään vesittää ennen kuin kukaan tietää aktivoiko aktiivimalli.

Aihealueet: Työmarkkinat

3 kommenttia kirjoitukseen “Aktivoiko aktiivimalli?”

  1. k kirjoitti:

    “Ja luulenpa että yrittäjinä aktivoituvat tai aktivoitumatta jättävät on aika marginaalinen porukka. Tiedetäänkin kohta, mutta ei vielä”

    Mielenkiintoista kuulla, mikä tulos aikanaan yrittäjien osalta on. Sivutoimisten yrittäjien, joiden on mahdollista saada työttömyysetuutta, kohdalla aktiivimalli toimii siis hallituksen aikoinaan antaman esityksen mukaisesti näin:

    “Jos työttömyyspäiväraha sovitellaan verotuspäätöksen mukaisella yritystoiminnan ansiotulolla, henkilön katsotaan ansaitsevan verotuspäätöksensä mukaisen ansiotulo-osuuden kuukautta kohden laskettuna samoin kuin verotuspäätöksen mukainen tulo jaetaan kuukausituloksi maksettaessa soviteltua työttömyysetuutta. Jos työttömyyspäiväraha sovitellaan henkilön antaman muun yritystoiminnan tuloa koskevan selvityksen perusteella, tämä tulo katsotaan ansaituksi sen maksupäivän mukaisessa jaksossa. ”
    (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_124+2017.aspx )

    Yrittäjillä aktiivimalli toimii siis ensisijaisesti edellisen verotuspäätöksen mukaisilla tuloilla, jotka on jaettu kuukausituloiksi - vastaavasti kuin yrittäjien sovitellun työttömyysetuuden laskentakin. Soviteltujen kuukausitulojen määrän pitää olla vähintään 241,04 euroa 65 maksupäivän tarkastelujaksolla, jotta aktiivimallin ehdot täyttyvät. Jos edellisellä verotuskaudella on tienannut tuon minimimäärän, yrittäjä voidaan tilastoida “aktivoituneeksi”.

    Veikkaisin, että noiden ehtojen seurauksena edellisenä verovuonna sivutoimisena yrittäjänä toimineilla aktiivimallin ehdot täyttävien osuus olisi selvästi korkeampi kuin muilla työttömillä keskimäärin. Jään odottamaan tutkimustenne tuottamia tietoja aktiivimallista.

  2. Roope Uusitalo kirjoitti:

    Keritään toki seurata vuodenvaihteen jälkeenkin alkaneita työttömyyspätkiä. Tällä hetkellä suunnilleen kesäkuussa alkaneisiin asti.

    Ja luulenpa että yrittäjinä aktivoituvat tai aktivoitumatta jättävät on aika marginaalinen porukka. Tiedetäänkin kohta, mutta ei vielä

  3. k kirjoitti:

    “Miten aktiivimallia siis voisi seurata. Looginen vaihtoehto olisi laskea esimerkiksi, miten moni vuoden 2018 alussa työttömänä olleista täytti aktiivisuusehdon tai työllistyi ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Jos tätä osuutta vertaisi vuoden 2017 alussa työttömänä olleisiin, saataisiin jo hiukan parempi kuva aktiivisuuden lisääntymisestä.”

    Vuoden alku ei ole ihan ongelmaton vertailukohta. Aktiivimallin käyttöönoton alussa sen sisältö oli niin epäselvä sekä kansalaisille että viranomaisille, että malli ei välttämättä vaikuttanut käyttäytymiseen samoin kuin se ehkä pidemmällä tähtäimellä vaikuttaisi - jolloin ihmiset tietävät etukäteen sen sisällön. Nythän aktiivimallin käytännön asiat selvisivät monelta osin vasta aktiivimallin käyttöönoton jälkeen - mm. sitten kun ensimmäinen 65 päivän jakso oli kulunut, ja aktiivimallista alkoi kertyä ratkaisuja - ja samalla ihmisille levisi tietoa siitä, miten aktiivimallia käytännössä sovelletaan. Vuoden 2018 alussa edes viranomaiset eivät osanneet vastata moniin aktiivimallia koskeviin kysymyksiin. Aktiivimallin sisältöä koskevan soveltamisohjeen ensimmäisen version ministeriö sai toimitettua työttömyyskassoille vasta 9.2.2018: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aktiivimallin-keskeiset-soveltamisohjeet-tyottomyyskassoille-annettu
    Siihen asti työttömyyskassat ja Kela vastailivat moniin työttömien kysymyksiin aktiivimallista “ei tietoa” ja osin näin tapahtui sen jälkeenkin.

    Esimerkiksi se tuli monille yllätyksenä, miten yrittäjiä käsitellään aktiivimallissa. Lakiesityksen pohjalta harva osasi tietää, että yrittäjänä toimineilla aktiivisuus katsotaan pääsääntöisesti yrityksen edellisen tilinpäätöksen perusteella - riippumatta siitä, onko yrittäjä tehnyt yrittäjätöitä sen jälkeen ollenkaan vai ei. Jos edellisen tilikauden yrittäjätulot ovat olleet liian pienet, ei 65 päivän tarkastelujaksojen aktiivisuudella yrittäjänä ole merkitystä ennen seuraavan tilinpäätöksen valmistumista. Tämän ehdon pystyy kyllä kiertämään perustamalla uuden yrityksen, koska aloittavilla yrittäjillä aktiivisuutta voidaan seurata 65 päivän jaksoillakin - mutta pääsäntöisesti yrittäjien aktiivisuuden seuranta tehdään edeltävän tilivuoden tilanteen perusteella. Vastaavasti jos edellisellä vahvistetulla tilikaudella yrittäjä on tehnyt töitä, ei aktiivimallissa aktiivisuutta edellytetä tältä henkilöltä ennen seuraavan tilinpäätöksen valmistumista.

    Aktiivisuusmallin mahdollisia vaikutuksia tutkittaessa olisi lienee syytä tarkastella erikseen ei-yrittäjien ja yrittäjien tilanteen kehitystä, koska aktiivisuutta seurataan näissä kahdessa tapauksessa pääsääntöisesti varsin eri tavoin.

Vastaa