Blogin Akateeminen talousblogi kommentit http://blog.hse-econ.fi Tue, 19 Mar 2024 09:18:41 +0000 http://wordpress.org/?v=2.7.1 hourly 1 Pasi Pulkkinen on kommentoinut artikkelia Perintövero ei välttämättä ole pahasta edes perheyrityksille http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7189 Pasi Pulkkinen Mon, 11 Sep 2023 02:37:29 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7189 Tuotto-odotuksiin ja talouden toimintaan liittyen tapaus Buffet: Buffetia pidetään jonkinlaisena ikonina, mutta mitä hänen toimintansa oikeasti aiheuttaa yhteisölle on jäänyt täysin vaille huomiota. Hänestä tehty dokumentti antaa pienen vilauksen siitä ja samalla vihjaa mädästä jota valtavirtaisessa talousajattelussa on. Buffet osti keskisuuren perheyrityksen pienestä kaupungista Yhdysvalloissa. Tuo yritys on merkittävin työllistäjä tuossa kaupungissa. Hän irtisanoi puolet työntekijöistä ja tällä nosti yrityksen tuottoa merkittävästi. Nuo tuotot hän käytti toisien yrityksien ostoon jossain muualla. Tässä pikkukaupungissa työttömyys nousi merkittävästi irtisanomisien myötä ja tietenkin ostovoiman laskun kautta muukin yritys- ja palvelutoiminta alkoi kärsiä ja irtisanoa ihmisiä. Tuon vireän pikkukaupungin uusi talouden "tasapaino" löytyi kun työttömiä oli moninkertainen määrä ja muuttovirta muualle. Mitä meidän pitäisi oppia tästä ? Tuon perheyrityksen vaatimattomat voitot ennen Buffetia tarkoittivat sitä, että rahavirrat jotka kiersivät yritykseen palasivat kulutukseen palkkojen kautta, eikä omistajat holvanneet niitä sijoitustileille. Tuon aluetalouden rahamäärä piti yllä käytännössä täystyöllisyttä. Buffetin ostaessa yrityksen saivat sen omistajat toki suuren summan rahaa, mutta kovin harva miljonääri laittaa rahojaan talouden kiertoon kokonaan joko kulutamalla tai investoimalla aivan uutta tuotantoa. Rahat menevät miljonäärillä yleensä joko olemassa olevan tuotannon ostoon tai sijoituksiin, jotka nekin on pohjimmiltaan vain jo olemassa olevaa tuotantoa tai kiinteistöjä..... eli ei mitään uutta mikä kasvattaisi "yhteistä kakkua". Buffetin irtisanomiset ja voittojen vieminen pois laski rahamäärää eli ostovoimaa tuossa pikkukaupunkissa ja surkastutti tuon alueen talouden. Yrityksestä irrotetut kasvaneet rahavirrat mahdollistivat lisää vastaavia yritysostoja ja mahdollisesti lisää vastaavia kohtaloita muissa kaupungeissa, mutta sitä ei dokumentti kerro. Buffetin toiminnan reaalinen tulos oli rahan keskittyminen paikallisille miljonääreille, omistamisen keskittyminen Buffetille ja aluetalouksien surkastuminen ja työttömyyden nousu. Idealistinen ajatus siitä että vapautunut työvoima työllistyisi tuottavammille aloille ei reaalimaailmassa enää toteudu. Suurin osa tekemästämme työstä on nykyään turhaa tai jopa elämälle haitallista. Tuottavuutta emme osaa enää mitata, koska emme tunnista työn hyötyä kaiken sen turhan seasta. Joka tapauksessa rahamääräinen talouden mittaaminen on muutunut hyödyttömäksi. Tarvitaan perusteiden uudelleen arviointia. Pointti: 1. Talouden menestys vaatii ostovoimaisen mediaanikansan. 2. Buffetin kaltaiset sijoittajat eivät ole talouden sankareita vaan talouden jarruja. 3. Valtavirtaisessa talousajattelussa on jotain pahasti vialla, jos sen kuvitellaan hyödyttävän kansantaloutta. Tuotto-odotuksiin ja talouden toimintaan liittyen tapaus Buffet:

Buffetia pidetään jonkinlaisena ikonina, mutta mitä hänen toimintansa oikeasti aiheuttaa yhteisölle on jäänyt täysin vaille huomiota.
Hänestä tehty dokumentti antaa pienen vilauksen siitä ja samalla vihjaa mädästä jota valtavirtaisessa talousajattelussa on.

Buffet osti keskisuuren perheyrityksen pienestä kaupungista Yhdysvalloissa. Tuo yritys on merkittävin työllistäjä tuossa kaupungissa. Hän irtisanoi puolet työntekijöistä ja tällä nosti yrityksen tuottoa merkittävästi. Nuo tuotot hän käytti toisien yrityksien ostoon jossain muualla. Tässä pikkukaupungissa työttömyys nousi merkittävästi irtisanomisien myötä ja tietenkin ostovoiman laskun kautta muukin yritys- ja palvelutoiminta alkoi kärsiä ja irtisanoa ihmisiä. Tuon vireän pikkukaupungin uusi talouden “tasapaino” löytyi kun työttömiä oli moninkertainen määrä ja muuttovirta muualle.

Mitä meidän pitäisi oppia tästä ?

Tuon perheyrityksen vaatimattomat voitot ennen Buffetia tarkoittivat sitä, että rahavirrat jotka kiersivät yritykseen palasivat kulutukseen palkkojen kautta, eikä omistajat holvanneet niitä sijoitustileille. Tuon aluetalouden rahamäärä piti yllä käytännössä täystyöllisyttä.

Buffetin ostaessa yrityksen saivat sen omistajat toki suuren summan rahaa, mutta kovin harva miljonääri laittaa rahojaan talouden kiertoon kokonaan joko kulutamalla tai investoimalla aivan uutta tuotantoa. Rahat menevät miljonäärillä yleensä joko olemassa olevan tuotannon ostoon tai sijoituksiin, jotka nekin on pohjimmiltaan vain jo olemassa olevaa tuotantoa tai kiinteistöjä….. eli ei mitään uutta mikä kasvattaisi “yhteistä kakkua”.

Buffetin irtisanomiset ja voittojen vieminen pois laski rahamäärää eli ostovoimaa tuossa pikkukaupunkissa ja surkastutti tuon alueen talouden. Yrityksestä irrotetut kasvaneet rahavirrat mahdollistivat lisää vastaavia yritysostoja ja mahdollisesti lisää vastaavia kohtaloita muissa kaupungeissa, mutta sitä ei dokumentti kerro.

Buffetin toiminnan reaalinen tulos oli rahan keskittyminen paikallisille miljonääreille, omistamisen keskittyminen Buffetille ja aluetalouksien surkastuminen ja työttömyyden nousu.

Idealistinen ajatus siitä että vapautunut työvoima työllistyisi tuottavammille aloille ei reaalimaailmassa enää toteudu. Suurin osa tekemästämme työstä on nykyään turhaa tai jopa elämälle haitallista. Tuottavuutta emme osaa enää mitata, koska emme tunnista työn hyötyä kaiken sen turhan seasta. Joka tapauksessa rahamääräinen talouden mittaaminen on muutunut hyödyttömäksi. Tarvitaan perusteiden uudelleen arviointia.

Pointti:
1. Talouden menestys vaatii ostovoimaisen mediaanikansan.
2. Buffetin kaltaiset sijoittajat eivät ole talouden sankareita vaan talouden jarruja.
3. Valtavirtaisessa talousajattelussa on jotain pahasti vialla, jos sen kuvitellaan hyödyttävän kansantaloutta.

]]>
Topi Miettinen on kommentoinut artikkelia Perintövero ei välttämättä ole pahasta edes perheyrityksille http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7184 Topi Miettinen Fri, 01 Sep 2023 07:48:30 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7184 Miksei? Ja pitkällä tähtäimellä valtio-omistusta onkin laskettu monissa yhtiöissä reippaasti alle 50%:n https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148691/t155.pdf?sequence=1 Miksei? Ja pitkällä tähtäimellä valtio-omistusta onkin laskettu monissa yhtiöissä reippaasti alle 50%:n https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148691/t155.pdf?sequence=1

]]>
Mikko on kommentoinut artikkelia Perintövero ei välttämättä ole pahasta edes perheyrityksille http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7183 Mikko Fri, 01 Sep 2023 06:31:47 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9667#comment-7183 "pääoman tuottovaatimuksen paine ei välttämättä ole yhtä suurta." Ylläoleva ja moni muu blogauksessa oleva huomio pätee myös julkisomisteisiin yhtiöihin (1. Suomessa suuryritykset ovat laajasti valtion ja erityisesti sotusektorin omistamia. Saataisiko myös niissä pääoman tuottoa ja luovaa tuhoa edistettyä "perintöveroajattelulla" eli niin, että suuryritysten julkista omistusta jaettaisi kansalle osinkona vähän vuosittain, runsaasti kerran "sukupolvessa (~30v välein) tai yksinkertaisesti myymällä niitä ahnaammille tahoille kuten Orpon hallitus hyvin pienessä mittakaavassa (3mrd€ per ~200mrd€ julkinen osake- ja osakerahasto sijoitusvarallisuus) tehneekin. 1) Capobianco & Christiansen (2011), Musacchio & Lazzarini (2012), OECD (2003), Pargendler, Musacchio & Lazzarini (2013), Shirley & Walsh (2000), Shleifer (1998), SOU (2012) “pääoman tuottovaatimuksen paine ei välttämättä ole yhtä suurta.”

Ylläoleva ja moni muu blogauksessa oleva huomio pätee myös julkisomisteisiin yhtiöihin (1.
Suomessa suuryritykset ovat laajasti valtion ja erityisesti sotusektorin omistamia. Saataisiko myös niissä pääoman tuottoa ja luovaa tuhoa edistettyä “perintöveroajattelulla” eli niin, että suuryritysten julkista omistusta jaettaisi kansalle osinkona vähän vuosittain, runsaasti kerran “sukupolvessa (~30v välein) tai yksinkertaisesti myymällä niitä ahnaammille tahoille kuten Orpon hallitus hyvin pienessä mittakaavassa (3mrd€ per ~200mrd€ julkinen osake- ja osakerahasto sijoitusvarallisuus) tehneekin.

1) Capobianco & Christiansen (2011), Musacchio & Lazzarini (2012), OECD (2003), Pargendler, Musacchio & Lazzarini (2013), Shirley & Walsh (2000), Shleifer (1998), SOU (2012)

]]>
Syltty on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7130 Syltty Sun, 08 Jan 2023 15:33:59 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7130 ” Kuvion 4 ”Pitkän aikavälin kysyntä” näyttääkin sen, mitä sähkön kysyntä olisi jo ihan lyhyellä aikavälillä, jos kaikki kuluttajat maksaisivat sähköstä pystyakselilla kuvatun markkinahinnan. ” Nyt en ihan ymmärrä, miten se näin voisi olla? Kyllähän mm. muuttaminen vähemmän sähköä kuluttavaan asuntoon, tulisijojen kunnostus, lisäeristäminen ja ilma- ja maalämpöpumppujen jälkiasentaminen sekä etenkin teollisuuden sähkönsäästöinvestoinnit vievät aikaa. Eikö nämä toimenpiteet muuta myös kysyntäkäyrän muotoa, ei pelkästään paikkaa? Olen ihan varma, että viimeisen 24kk hintapiikin (sähkön hinta pomppasi kovasti ylöspäin jo talvella 2020-2021 ja jäi korkeahkoksi) aiheuttamat sopeutumistoimet ja -investoinnit jatkuvat vielä pitkään. Eli vaikka hinta normalisoituisi huomenna, säästöinvestoinnit jatkuvat ainakin jonkin aikaa. Jos on ostanut vajallisen klapeja, niitähän polttelee pitkään, vaikka sähkön hinta ei niin korkea olisikaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä on tapahtunut rakennusten ikkunoille ja lasisille julkisivuille. Veikkaisin niiden pienentymistä. ” Kuvion 4 ”Pitkän aikavälin kysyntä” näyttääkin sen, mitä sähkön kysyntä olisi jo ihan lyhyellä aikavälillä, jos kaikki kuluttajat maksaisivat sähköstä pystyakselilla kuvatun markkinahinnan. ”

Nyt en ihan ymmärrä, miten se näin voisi olla?

Kyllähän mm. muuttaminen vähemmän sähköä kuluttavaan asuntoon, tulisijojen kunnostus, lisäeristäminen ja ilma- ja maalämpöpumppujen jälkiasentaminen sekä etenkin teollisuuden sähkönsäästöinvestoinnit vievät aikaa. Eikö nämä toimenpiteet muuta myös kysyntäkäyrän muotoa, ei pelkästään paikkaa?

Olen ihan varma, että viimeisen 24kk hintapiikin (sähkön hinta pomppasi kovasti ylöspäin jo talvella 2020-2021 ja jäi korkeahkoksi) aiheuttamat sopeutumistoimet ja -investoinnit jatkuvat vielä pitkään. Eli vaikka hinta normalisoituisi huomenna, säästöinvestoinnit jatkuvat ainakin jonkin aikaa. Jos on ostanut vajallisen klapeja, niitähän polttelee pitkään, vaikka sähkön hinta ei niin korkea olisikaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä on tapahtunut rakennusten ikkunoille ja lasisille julkisivuille. Veikkaisin niiden pienentymistä.

]]>
Juha Tervala on kommentoinut artikkelia Mikrotutkijan makromurheita http://blog.hse-econ.fi/?p=6334#comment-7124 Juha Tervala Fri, 30 Sep 2022 07:22:45 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6334#comment-7124 Jatketaan. Toinen tutkimus estimoi finanssipolitiikan kausaalisia vaikutuksia työllisyyteen, käyttämällä dataa finanssikriisin aikaisesta elvytysohjelmasta. "This paper estimates the causal impact of the Great Recession-era Building the Education Revolution (BER) school infrastructure stimulus program on labour market outcomes in Australia. The evidence suggests that the program provided value for money, with costs per job-year saved most likely below $8,500 ($US 8,000) on average between 2009 and 2012. In 2009, the main year of program impact, roughly one third of employment benefits related to lowering unemployment, and two-thirds reduced labour force exit. Unemployment reductions were concentrated amongst men, while program effects on employment appear more equally distributed by gender than would be anticipated based on the gender composition of the construction industry. Employment benefits were highly concentrated amongst 25 to 34 year olds, were not greater in regions experiencing higher unemployment at the outset of the program, and geographic demand spillovers may have grown as the program progressed." https://cama.crawford.anu.edu.au/sites/default/files/publication/cama_crawford_anu_edu_au/2022-09/58_2022_watson_tervala.pdf Julkiset infrainvestoinnit taantumassa on järkevä elvytysmuoto: työpaikan hinta on erittäin pieni (ja fipo-kerroin iso). Jatketaan. Toinen tutkimus estimoi finanssipolitiikan kausaalisia vaikutuksia työllisyyteen, käyttämällä dataa finanssikriisin aikaisesta elvytysohjelmasta. “This paper estimates the causal impact of the Great Recession-era Building the Education Revolution (BER) school infrastructure stimulus program on labour market outcomes in Australia. The evidence suggests that the program provided value for money, with costs per job-year saved most likely below $8,500 ($US 8,000) on average between 2009 and 2012. In 2009, the main year of program impact, roughly one third of employment benefits related to lowering unemployment, and two-thirds reduced labour force exit. Unemployment reductions were concentrated amongst men, while program effects on employment appear more equally distributed by gender than would be anticipated based on the gender composition of the construction industry. Employment benefits were highly concentrated amongst 25 to 34 year olds, were not greater in regions experiencing higher unemployment at the outset of the program, and geographic demand spillovers may have grown as the program progressed.”

https://cama.crawford.anu.edu.au/sites/default/files/publication/cama_crawford_anu_edu_au/2022-09/58_2022_watson_tervala.pdf

Julkiset infrainvestoinnit taantumassa on järkevä elvytysmuoto: työpaikan hinta on erittäin pieni (ja fipo-kerroin iso).

]]>
Juha Tervala on kommentoinut artikkelia Mikrotutkijan makromurheita http://blog.hse-econ.fi/?p=6334#comment-7123 Juha Tervala Thu, 29 Sep 2022 14:15:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=6334#comment-7123 Melkein vuosikymmen sitten käydyn keskustelun jatkoksi tulee tutkimus finanssipolitiikan kausaalisista vaikutuksista työllisyyteen: https://cama.crawford.anu.edu.au/sites/default/files/publication/cama_crawford_anu_edu_au/2022-05/36_watson_tervala_sainsbury0.pdf Mikro- ja työmarkkinatutkijat saavat nyt kertoa mitä olisi pitänyt tehdä. Melkein vuosikymmen sitten käydyn keskustelun jatkoksi tulee tutkimus finanssipolitiikan kausaalisista vaikutuksista työllisyyteen: https://cama.crawford.anu.edu.au/sites/default/files/publication/cama_crawford_anu_edu_au/2022-05/36_watson_tervala_sainsbury0.pdf

Mikro- ja työmarkkinatutkijat saavat nyt kertoa mitä olisi pitänyt tehdä.

]]>
Marko Terviö on kommentoinut artikkelia Kuinka (ei) myydä maata http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7097 Marko Terviö Wed, 07 Sep 2022 16:14:36 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7097 Totta että verokiila poistuisi ehdottamallasi tavalla. Ja myös totta, että kaupunki voi tienata lyhyellä aikavälillä ottamalla kontolleen osan yritysten kohtaamista hintariskeistä, heti maksettavaa korvausta vastaan. Mutta miksi yhdistää tämä liiketoimintastrategia tontinluovutuksiin. Vielä enemmän voisi tienata jos korvausta vastaan ottaa kontolleen riskejä muiltakin yrityksiltä, kun kaupungilla on alempi riskipreemio. Mutta jotta näillä rahoitusmarkkinoilla voisi odotusarvoisesti tienata tarvitaan enemmän kuin vain pienempi riskipreemio. Tarvitaan strategia ja osaamista siitä mitä riskejä otetaan keneltä ja mihin hintaan, muuten käy huonosti. (Tappioita tulisi eniten todennäköisesti juuri silloin kun julkinen talous muutenkin sakkaa.) En haluaisi delegoida tuollaista valtaa kaupungin päättäjille tai virkamiehille, enkä usko että siitä keskimäärin realisoituisi kaupunkilaisille voittoja. Tällaisten suojausten sisällyttäminen tonttidiiliin vähän kuin piilottaisi ne kaupungin taloudenpidossa. Jos kaupunki tekisi vastaavan operaation vaikkapa johdannaismarkkinoilla, se joutuisi sentään postaamaan vakuuksia (en kannata sitäkään, mutta läpinäkyvyys pistäisi jotain kuria siihen kuinka paljon riskejä voi ottaa). Tonttien vuokraamisessa on sitten omat hankaluutensa, kun rakennus on väistämättä kiinni tontissa, joten vuokralaista ei niin vain vaihdeta (eikä pitäisi voida, koska se puolestaan menettäisi investointinsa rakennukseen). Tästäkin syystä tonttien myyminen yhdistettynä markkina-arvoon perustuvaan kiinteistöverotukseen olisi parempi vaihtoehto, mutta se on jo ihan toinen juttu. Totta että verokiila poistuisi ehdottamallasi tavalla.

Ja myös totta, että kaupunki voi tienata lyhyellä aikavälillä ottamalla kontolleen osan yritysten kohtaamista hintariskeistä, heti maksettavaa korvausta vastaan.
Mutta miksi yhdistää tämä liiketoimintastrategia tontinluovutuksiin. Vielä enemmän voisi tienata jos korvausta vastaan ottaa kontolleen riskejä muiltakin yrityksiltä, kun kaupungilla on alempi riskipreemio. Mutta jotta näillä rahoitusmarkkinoilla voisi odotusarvoisesti tienata tarvitaan enemmän kuin vain pienempi riskipreemio. Tarvitaan strategia ja osaamista siitä mitä riskejä otetaan keneltä ja mihin hintaan, muuten käy huonosti. (Tappioita tulisi eniten todennäköisesti juuri silloin kun julkinen talous muutenkin sakkaa.) En haluaisi delegoida tuollaista valtaa kaupungin päättäjille tai virkamiehille, enkä usko että siitä keskimäärin realisoituisi kaupunkilaisille voittoja. Tällaisten suojausten sisällyttäminen tonttidiiliin vähän kuin piilottaisi ne kaupungin taloudenpidossa. Jos kaupunki tekisi vastaavan operaation vaikkapa johdannaismarkkinoilla, se joutuisi sentään postaamaan vakuuksia (en kannata sitäkään, mutta läpinäkyvyys pistäisi jotain kuria siihen kuinka paljon riskejä voi ottaa).

Tonttien vuokraamisessa on sitten omat hankaluutensa, kun rakennus on väistämättä kiinni tontissa, joten vuokralaista ei niin vain vaihdeta (eikä pitäisi voida, koska se puolestaan menettäisi investointinsa rakennukseen). Tästäkin syystä tonttien myyminen yhdistettynä markkina-arvoon perustuvaan kiinteistöverotukseen olisi parempi vaihtoehto, mutta se on jo ihan toinen juttu.

]]>
Risto Peltola on kommentoinut artikkelia Kuinka (ei) myydä maata http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7095 Risto Peltola Tue, 06 Sep 2022 20:35:24 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7095 Entä kannattaako kaupungin jakaa tontinomistukseen liittyviä riskejä taloyhtiöiden kanssa? Tontinvuokrauksessa näin tapahtuu. Onko taloustieteellä jotain suositusta, pääsääntöä? Intuitiivisesti, kaupungin kyky kantaa riskiä on parempi, ja riskipreemio pienempi, kuin monilla velkaisilla asunnonostajilla. Entä kannattaako kaupungin jakaa tontinomistukseen liittyviä riskejä taloyhtiöiden kanssa? Tontinvuokrauksessa näin tapahtuu. Onko taloustieteellä jotain suositusta, pääsääntöä?

Intuitiivisesti, kaupungin kyky kantaa riskiä on parempi, ja riskipreemio pienempi, kuin monilla velkaisilla asunnonostajilla.

]]>
Risto Peltola on kommentoinut artikkelia Kuinka (ei) myydä maata http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7094 Risto Peltola Tue, 06 Sep 2022 20:31:03 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=4350#comment-7094 Alkuperäisen (ikivanhan) blogin pointti ei ollut riskinjakoelementti sinänsä, vaan tapa jolla se toteutettiin, josta aiheutui verokiila. Tuo verokiila voidaan poistaa ehdottamallani tavalla, eikö vain? Riskinjaon tarpeellisuudesta voi keskustella. Ehkä on kuten sanoit, sitä ei tarvita. Vaihtoehto kai olisi ollut myydä tontti halvemmalla. Toisaalta tässä kai molemmat osapuolet halusivat riskinjakoa, eikä Lemminkäinen ollut edes pienimpiä rakennuttajia. Ja sitten taas, ei näitä viritelmiä kai myöhemmin ole juurikaan tehty. Ei ehkä kuitenkaan tarpeen? Alkuperäisen (ikivanhan) blogin pointti ei ollut riskinjakoelementti sinänsä, vaan tapa jolla se toteutettiin, josta aiheutui verokiila.

Tuo verokiila voidaan poistaa ehdottamallani tavalla, eikö vain?

Riskinjaon tarpeellisuudesta voi keskustella. Ehkä on kuten sanoit, sitä ei tarvita. Vaihtoehto kai olisi ollut myydä tontti halvemmalla.

Toisaalta tässä kai molemmat osapuolet halusivat riskinjakoa, eikä Lemminkäinen ollut edes pienimpiä rakennuttajia. Ja sitten taas, ei näitä viritelmiä kai myöhemmin ole juurikaan tehty. Ei ehkä kuitenkaan tarpeen?

]]>
Marko Terviö on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7085 Marko Terviö Fri, 02 Sep 2022 14:01:05 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7085 Jos sähkömarkkinoiden hintakatto kiinnostaa niin tästä Juha Teirilän hyödyllisestä kirjoituksesta saa paljon lisää ja empiiristä tietoa: https://sahkomarkkinablogi.blogspot.com/2022/08/sahkon-tukkumarkkinoiden-hintakatosta.html Jos sähkömarkkinoiden hintakatto kiinnostaa niin tästä Juha Teirilän hyödyllisestä kirjoituksesta saa paljon lisää ja empiiristä tietoa:
https://sahkomarkkinablogi.blogspot.com/2022/08/sahkon-tukkumarkkinoiden-hintakatosta.html

]]>
Juha Teirilä on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7084 Juha Teirilä Fri, 02 Sep 2022 12:06:12 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7084 Rokan kohtaan 1): Yli 100 MW tuotantolaitosten tuotantotiedot ovat julkista tietoa tuntitasolla ja epäkäytettävyyksistä pitää ilmoittaa julkisesti markkinaviestillä. Markkinatoimijat seuraavat näitä tietoja aktiivisesti, koska ne voivat vaikuttaa heidän omiin tuotantopäätöksiinsä. Tuotanto aggregoituna tuotantomuodoittain on myös julkista tietoa ja siinä on siis mukana myös alle 100 MW laitokset. Myös tarjousdatasta on markkinavalvontaviranomaisten suhteellisen helppo löytää poikkeavaa tarjouskäyttäytymistä. Eli erikoisesta tuotannonrajoittamisesta "jää kiinni" helposti, mutta eri asia on sen arvioiminen, milloin se on keinotekoista. Eli jos toimija kertoo, että tietyistä teknisistä tai esim. yritystrategiaan tai yrityksen tulevaisuudenodotuksiin liittyvistä syistä laitosta ei voi tai kannata ajaa, niin tätä voi markkinavalvojan olla vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi. Rokan kohtaan 1): Yli 100 MW tuotantolaitosten tuotantotiedot ovat julkista tietoa tuntitasolla ja epäkäytettävyyksistä pitää ilmoittaa julkisesti markkinaviestillä. Markkinatoimijat seuraavat näitä tietoja aktiivisesti, koska ne voivat vaikuttaa heidän omiin tuotantopäätöksiinsä. Tuotanto aggregoituna tuotantomuodoittain on myös julkista tietoa ja siinä on siis mukana myös alle 100 MW laitokset. Myös tarjousdatasta on markkinavalvontaviranomaisten suhteellisen helppo löytää poikkeavaa tarjouskäyttäytymistä. Eli erikoisesta tuotannonrajoittamisesta “jää kiinni” helposti, mutta eri asia on sen arvioiminen, milloin se on keinotekoista. Eli jos toimija kertoo, että tietyistä teknisistä tai esim. yritystrategiaan tai yrityksen tulevaisuudenodotuksiin liittyvistä syistä laitosta ei voi tai kannata ajaa, niin tätä voi markkinavalvojan olla vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi.

]]>
Marko Terviö on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7082 Marko Terviö Thu, 01 Sep 2022 12:04:52 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7082 (2) ... ja mahdollisuus tuontisähköön Venäjältä on myös poistunut kuvioista. (2) … ja mahdollisuus tuontisähköön Venäjältä on myös poistunut kuvioista.

]]>
Eerikki on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7081 Eerikki Thu, 01 Sep 2022 12:01:10 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7081 Rokka, kysymykseen 2 vastaus lienee vain talvikäytössä olevat CHP-voimalat. Ne on suunniteltu lauhduttaman ylilämpönsä kaukolämpöön ja koska kaukolämpöverkkoon ei kesällä juuri lämpöä uppoa, ei niitä ole mielekästä kesällä käyttää. Ja huollot luonnollisesti ajoitetaan kesäaikaan. Rokka, kysymykseen 2 vastaus lienee vain talvikäytössä olevat CHP-voimalat. Ne on suunniteltu lauhduttaman ylilämpönsä kaukolämpöön ja koska kaukolämpöverkkoon ei kesällä juuri lämpöä uppoa, ei niitä ole mielekästä kesällä käyttää. Ja huollot luonnollisesti ajoitetaan kesäaikaan.

]]>
Marko Terviö on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7080 Marko Terviö Thu, 01 Sep 2022 09:03:07 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7080 Vaikeaa olisi, ehkä tarvittaisiin pilliinpuhaltaja organisaation sisältä. Huippukorkeilla tarjoushinoilla on sama vaikutus kuin voimalan sulkemisella: voimala ei tuota, kun tarjoukset eivät mene läpi. Tarjousdata on anonyymiä, mutta KKV:n luulisi halutessaan pääsevän käsiksi tarkempaan dataan. Ainakin Texassa tätä (capacity withholding) selvitettiin 2021 talvimyrskyn jäljiltä: https://www.kut.org/energy-environment/2021-09-22/how-market-manipulation-might-have-worsened-the-texas-blackout Vaikeaa olisi, ehkä tarvittaisiin pilliinpuhaltaja organisaation sisältä. Huippukorkeilla tarjoushinoilla on sama vaikutus kuin voimalan sulkemisella: voimala ei tuota, kun tarjoukset eivät mene läpi. Tarjousdata on anonyymiä, mutta KKV:n luulisi halutessaan pääsevän käsiksi tarkempaan dataan.
Ainakin Texassa tätä (capacity withholding) selvitettiin 2021 talvimyrskyn jäljiltä: https://www.kut.org/energy-environment/2021-09-22/how-market-manipulation-might-have-worsened-the-texas-blackout

]]>
Rokka on kommentoinut artikkelia Jännittävät sähkömarkkinat http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7079 Rokka Wed, 31 Aug 2022 07:01:35 +0000 http://blog.hse-econ.fi/?p=9562#comment-7079 1) Yllä: "Tuotantokapasiteetin lepuuttaminen tarkoituksena nostaa markkinahintaa on markkinavoiman väärinkäyttöä, mutta sitä olisi vaikea pitävästi todistaa.". Helsingin Energian hallituksen puheenjohtaja kirjoittaa blogissaan: "Keinotekoinen tuotannon rajoittaminen hinnan nostamiseksi on kuitenkin kiellettyä ja siitä jää aika helposti kiinni." -> miten tämä asia on: jääkö "taktisesta huoltokatkosta" kiinni vai ei? Kilpailuviraston ja energiamarkkinaviraston pitäisi varmaan tutkia asia. 2) Linkatussa Iivo Vehviläisen kuvassa (Joulukuu) tarjontakäyrä nousee pystyyn kohdassa 11GW. Miksi kesällä sama tapahtuu jo teholla 8GW? Eikö meillä kuitenkin ole kesät talvet suunnilleen samat voimalat käytössä? Vaikea uskoa, että tuulisuus, veden virtaus tms aiheuttaisi noin suuria eroja. Ettei tässäkin vain ole kysymys taktiikasta: tarjontakäyrä kannattaa saattaa pystysuoralle osuudelle oli tehon tarve mikä tahansa? Tämä tarkoittaisi sitä,että kulutuksen vähentäminen ei välttämättä laske sähkön hintaa? 1) Yllä: “Tuotantokapasiteetin lepuuttaminen tarkoituksena nostaa markkinahintaa on markkinavoiman väärinkäyttöä, mutta sitä olisi vaikea pitävästi todistaa.”. Helsingin Energian hallituksen puheenjohtaja kirjoittaa blogissaan: “Keinotekoinen tuotannon rajoittaminen hinnan nostamiseksi on kuitenkin kiellettyä ja siitä jää aika helposti kiinni.” -> miten tämä asia on: jääkö “taktisesta huoltokatkosta” kiinni vai ei? Kilpailuviraston ja energiamarkkinaviraston pitäisi varmaan tutkia asia.
2) Linkatussa Iivo Vehviläisen kuvassa (Joulukuu) tarjontakäyrä nousee pystyyn kohdassa 11GW. Miksi kesällä sama tapahtuu jo teholla 8GW? Eikö meillä kuitenkin ole kesät talvet suunnilleen samat voimalat käytössä? Vaikea uskoa, että tuulisuus, veden virtaus tms aiheuttaisi noin suuria eroja. Ettei tässäkin vain ole kysymys taktiikasta: tarjontakäyrä kannattaa saattaa pystysuoralle osuudelle oli tehon tarve mikä tahansa? Tämä tarkoittaisi sitä,että kulutuksen vähentäminen ei välttämättä laske sähkön hintaa?

]]>