Omat empiiriset havainnot firman puhelinluettelosta vahvistivat, että kännyköitä alettiin varhaishistoriallisina aikoina jaella ensin henkilöille, joilla on kaksiosainen tai pitkä mieleenpainuva nimi tyyliin Hötterström-Mustamulta.

Tylsän ja tavallisen nimen vaihtaminen vaikkapa Varassuoksi tai Helmenanastajaksi siis kannattaa. Joku voisi vääntää jossain norsunluutornin kammiossa tästä väikkärin, jossa tutkittaisiin mikrotason tehottomuutta taas uudelta kantilta: miten nimi ennustaa ansiotuloja ja urakehitystä Suomessa.

Jostain syystä akateemisissa piireissä kaikki tutkivat mieluusti niitä samoja asioita kuin kaikki muutkin. Se ainakin helpottaa plagiointia.

Sitten: Missä on järjestelmän oikeudenmukaisuus?
-Pienet ikäluokat maksavat suurten ikäluokkien eläkkeet
-Pienet ikäluokat saavat suuria ikäluokkia pienemmän eläkkeen. Eläkkeitä leikataan elinaikakertoimella, eli mitä nuorempi henkilö, sitä huonommassa asemassa hän eläkejärjestelmässä on.
-Pienet ikäluokat eivät ole itse päässeet järjestelmään vaikuttamaan.

Eläkelupauksilla voi ainakin allekirjoittaneen puolesta vaikka pyyhkiä tiedät-kyllä-minkä. Jos vanhemmat ikäluokat on luvanneet itselleen suuret eläkkeet, niin en katso olevani velvollinen niitä maksamaan. Voit sitten kutsua sitä vaikka maksuhäiriöksi jos haluat.

Jos vielä pohditaan sitä, että Suomen nuorisotyöttömyys on 25%. Ehkäpä eläke-etuuksien välittömällä leikkaamisella voitaisiin alentaa työvoimakustannuksia. Josko sen jälkeen Suomessakin kannattaisi palkata työvoimaa?

Allekirjoittanut äänestää joka tapauksessa jaloillaan ja lähtee töihin Saksaan. Heipparallaa!

>Ei pidä paikkaansa. Eläkkeistä valtaosa maksetaan jakojärjestelmän >kautta. Ts. eläkkeet maksavat työssäkävijät ja yritykset.

Jos Jeppe on luvannut minulle, että se maksaa minulle kossupullon huomenna, mutta se maksaakin sen vasta ylihuomenna, niin kyseessä on maksuhäiriö, riippumatta siitä, mistä Jeppe ne rahat saa. Miten tässä nyt voi tällaisesta yksinkertaisesta asiasta syntyä väärinkäsitys?

Eli kyllä maailmalla suurissa pankeissa pidetään valtion maksuhäiriönä sitä, että sen poliitikot ropeltavat eläkejärjestelmää. Tai ainakin pidettiin pari kuukautta sitten. Sitähän se indikoi, että valtiolta on rahat loppu tai se ei välitä lupauksistaan. Tiedä kenelle se jättää seuraavaksi maksamatta.

Tämä tallous-blogi leijailee jossain sellaisissa akateemisissa (ja toisinaan tallloususkonnollisissa) pilvilinnoissa, etten oikein tiedä mistä alkaisin.

Eläkesäästämistuotteiden tarkoitus on kääriä hitusen säästäjän fyffejä “palvelun” tarjoajan taskuun. Tämän takia hintavertailua saadaan odottaa yhtä kauan kuin vakuutustenkin kanssa.

On tietysti muitakin tapoja, joilla eläkesäästäjän rahoja saadaan siirrettyä yksityisen palveluntarjoajan taskuihin, kunhan säästäjäksi erehtynyt on saatu ensin ohjattua oikealle tiskille. Kauppakorkeasta valmistuvathan tekevät tätä työkseen, joten näitä juttuja voisi jo siellä opettaa.

Miks se keskuspankki ei sit vaan pitäs sitä NBKT:ta trendissä, niin työmarkkinoiden ei tartteis mennä epätasapainoon?

Jos taas jossain on sovittu niin korkeista palkankorotuksista, että kannattavus on heikentynyt, niin sehän on tärkee signaali siitä, että resursseja pitäs allokoida muualle, eikä inflaatiosta oo mitään hyötyä.

Tuottavuuden kasvua heijastelevat palkankorotukset eivät ole haitaksi työllisyydelle. Kiinassa tuottavuus ja reaalipalkat kasvavat vielä nopeammin kuin Suomessa, mutta se ei ole suomalaisilta pois.

Toki, mutta palkat ovatkin kasvaneet suhteessa NGDP:hen. Koska me ei voida luottaa EKP:n pitävän NGDP:n sen kasvutrendiuralla, niin palkkojen pitää joustaa. Se onkin sitten mielenkiintoinen kysymys, että olisko paras tapa hoitaa palkkojen alentaminen jotenkin keskusjohtoisesti vai antaa markkinoiden tasapainoontua.

Koska työntekijät ei käytännössä hyväksy palkan alennuksia, markkinoilla tasapainon löytyminen kestää ja siinä ajassa monen ammattitaito rapistuu ja seurauksena on muutakin mielipahaa.

Tuottavuuden kasvua heijastelevat palkankorotukset eivät ole haitaksi työllisyydelle. Kiinassa tuottavuus ja reaalipalkat kasvavat vielä nopeammin kuin Suomessa, mutta se ei ole suomalaisilta pois.

“Suostuisitko vaikkapa 50% palkkaleikkaukseen, jotta voisimme tuottaa tavaraa ja palveluita halvemmalla ulkomaille?”
En suostuisi. Jos minun palkkani laskeminen auttaisi parantamaan Suomen vientiä, niin saattaisin harkita. Olen tosin itsekin vientituote.

“Tämähän tarkoittaa elintasoa laskua, lähemmäs sitä kadehdittua kiinalaista tasoa.”
Näin on. Tosin kiinalaiset tulevat kovaa vauhtia länsimaiselle tasolle ja elintaso Suomessakin on laskemaan päin.

Mutta jos mennään ääriesimerkeistä todellisuuteen, niin palkkakehityksen pitäminen kohtuullisena auttaisi noita tuhansia suomalaisia työttömiä. Palkkojakin tärkeämpää olisi alentaa muita työvoimakustannuksia.

Eli jos laskisimme kaikkien palkat yhteisellä päätöksellä kiinalaisten tasolle, olisiko kaikki paremmin? Suostuisitko vaikkapa 50% palkkaleikkaukseen, jotta voisimme tuottaa tavaraa ja palveluita halvemmalla ulkomaille? Mutta mitä iloa näistä vientieuroista olisi, kun kaikki tuontituotteet olisivat suhteellisesti niin kalliita että autovero olisi pienin murhe? Tämähän tarkoittaa elintasoa laskua, lähemmäs sitä kadehdittua kiinalaista tasoa.

Toisaalta ihmisen logiikka toimii paljon paremmin prosenttien sijaan konkreettisimmilla luvuilla. Jos sijoitusneuvoja antaa vuodessa noin 26 osta-suositusta (10% 259 päivästä) ja toisaalta tiedetään että kurssit nousevat yli 10% vain yhtenä päivänä, niin ei tarvitse olla matemaattinen guru todetakseen sijoitusneuvojan osta-liipaisimen olevan niin herkässä, ettei heppua kannata kuunnella.

Eli ihmisen intuitio toimii paljon paremmin konkreettisilla luvuilla, jotka on kerätty ehkä vielä kokemuksen kautta, kuin prosenteilla. Saa miettimään sitäkin, että onko yritysjohtajillakaan kykyä arvioida riskejä (esim. finanssimaailmassa), kun riskit ilmaistaan prosenteissa ja muuten “ammattitermein”. Vastaavaa logiikkaa voinee soveltaa vaikka siihen, miten hyvin reittaajat osuvat oikeaan arvioidessaan luottokelpoisuutta, ja mikä vaikutus on näiden neuvojen kuuntelemisella.