Arkisto aihealueelle ‘Energia’

Jännittävät sähkömarkkinat

30.8.2022 Kirjoittanut Marko Terviö

Mikrotaloustieteen opetuksen kannalta huonotkin uutiset ovat hyviä, jos niistä saa mielenkiintoisia esimerkkejä. Sähkömarkkinat ovat nyt kandimikron opettajalle erityisen antoisia. Kiinteähintaisten sopimusten ansiosta suuri osa kysynnästä on lyhyellä aikavälillä lähes täysin hintajoustamatonta. Merkittävä osa tarjonnasta on rajakustannukseltaan nollan paikkeilla, mutta tällaisen sähkön määrä vaihtelee rajusti sään mukana. Molemmissa käyrissä on sekä pystysuoria että vaakasuoria osia, jotka välillä myös leikkaavat. Sähkö on jännittävä hyödyke!

(lisää…)

Naisten asema ja islam

8.3.2011 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Suomalaisessa(kin) maahanmuuttokritiikissä usein toistuva väite on, että erityisesti islaminuskoisista maista tulevilla ihmisillä on eniten vaikeuksia sopeutua tänne. Yhtenä ristiriitojen lähteenä pidetään naisten asemaa ja uskonnon vaikutusta siihen, naisten ympärileikkaukset nostetaan usein esille. Mutta ehkä taustalla onkin jotakin muuta? (lisää…)

Onko hallituksen energiaveropaketti täysi susi?

16.9.2010 Kirjoittanut Niku Määttänen

Hallituksen energiaveropakettia on viime viikkoina kritisoitu monelta taholta. Viimeisin ja ehkä kaikkein vakavimmalta vaikuttava kritiikki liittyy maakaasuun. Energiayhtiö Gasumin teettämän selvityksen mukaan koko uudistus saattaa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Tämä johtuu selvityksen mukaan siitä, että uudistuksen seurauksena maakaasua korvataan kivihiilellä (ja ehkä turpeellakin) ja kivihiilen käyttö aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin maakaasun käyttö.

(lisää…)

Valtiovarainministeri luo Suomeen oman “puutullin”

1.8.2010 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Ensi vuoden budjettiesityksessä valtiovarainministeri synnytti energiaverouudistuksessa Suomelle oman “puutullin”, veroyhdistelmän, jonka vaikutukset ovat samat kuin puutullilla Venäjällä on.

(lisää…)

Turve, työllisyys ja verotulot

22.7.2010 Kirjoittanut Niku Määttänen

Turpeen käyttöä ja tuotantoa tuetaan veronmaksajien rahoilla ainakin syöttötariffin ja tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita matalamman energiaveron muodossa. Paavo Väyrystä lukuun ottamatta aika harva kehtaa kuitenkaan enää väittää turvetta erityisen ympäristöystävälliseksi energianlähteeksi. Hiilidioksidipäästöjen kannalta sitä pidetään yleisesti ainakin yhtä huonona energianlähteenä kuin kivihiiltä ja öljyä. Ilmeisesti turveteollisuuskin on alkanut korostaa muita asioita, erityisesti huoltovarmuutta ja työllisyyttä.

(lisää…)

Miksei ydinvoimaloiden rakennuslupia huutokaupattu?

1.7.2010 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Eduskunta päätti tänään antaa ilmaiseksi kahdelle suomalaisyritykselle luvat rakentaa ydinvoimala. Näin valtio menetti huomattavia summia rahaa, jolla valtion budjettiongelmiakin olisi lievennetty. (lisää…)

Taantuvan Suomen ydinvoimaratkaisu

23.4.2010 Kirjoittanut Matti Liski

Ydinvoimapakettia on myyty hyvinvointivaltion pelastushankkeena, joka synnyttää uuden kasvun ja kukoistuksen kauden. Todellisuudessa pakettia voi luonnehtia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanslerin sanoin (Matti Lehti/Avista 2/2009):

“Teollisuus on uusi maatalous”.

(lisää…)

Maksettuja ajatuksia?

25.11.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Esitetäänkö tässä blogissa maksettuja mielipiteitä? On ilmennyt, että Fennovoima tutkii, kuka mahtaa rahoittaa tällä kanavalla esitettyjä ajatuksia. Hanke on kiehtova ja sen viesti on sen verran yllättävä, että on ehkä tarpeellista kertoa mistä akateemiset ajatukset kumpuavat ja mikä on niiden yhteys ulkopuoliseen rahoitukseen.

(lisää…)

Arvio Fennovoiman tilaustyöstä

3.11.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Fennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.

Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.

(lisää…)

Vihreä paradoksi

18.10.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Ilmastopolitiikka ei ole täydellistä, erityisesti koska ilmastoa ei harrasteta kaikkialla. Seuraa hiilivuotoa, mikä tarkoittaa että päästöjen leikkaukset johtavat päästöjä tuottavan aktiviteetin siirtymiseen toisaalle. Tämä alueellinen hiilivuoto on ollut yksi lyömäase EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa vastaan. Toinen hiilivuodon ilmentymä on ajallinen: odotetut päästöjen leikkaukset tulevaisuudessa johtavat päästöjen lisääntymiseen heti.

Hiilivuoto, alueellinen tai ajallinen, ei ole kestävä argumentti ilmastopolitiikkaa vastaan.

(lisää…)

Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa, osa 2.

14.10.2009 Kirjoittanut Niku Määttänen

Kirjoitin muutama viikko sitten kiinteistöveroon kaavaillusta energiaporrastuksesta. Asiaa selvittänyt työryhmä julkaisi tänään raporttinsa. Se on hämmentävää luettavaa, erityisesti ottaen huomioon, kuinka voimakkaasti asuntoministeri ajoi ideaansa julkistamistilaisuuden jälkeen.

(lisää…)

Viikon ydinvoimakirjoitus

11.9.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Poliitikot eivät halua ydinsähköstä Suomen seuraavaa vientihittiä. Suomeen halutaan ydinvoimaa vain sen verran lisää, että energiaomavaraisuus taataan. Mutta onko laitosten sijainnilla taloudellista merkitystä, jos sähkön tukkumarkkinat ovat hyvin integroituneet? Onko Suomen talouden kannalta yksi ja sama sijaitseeko 1-3 uutta ydinvoimala täällä vai siirtolinkin päässä Ruotsissa tai Baltiassa?
(lisää…)

Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa

31.8.2009 Kirjoittanut Niku Määttänen

Asuntoministeri Vapaavuori ajaa kiinteistöveron porrastamista rakennuksen energiatehokkuuden mukaan (ks. täältä). Ajatus siis on, että tulevaisuudessa energiatehokkaiden rakennusten kiinteistövero on matalampi kuin energiasyöppöjen.

Tarkoitus on varmasti hyvä. Kotitaloudet ovat EU:n hiilidioksidipäästökaupan ulkopuolella ja siksi niiden päästöjä on rajoitettava erityistoimin. Kiinteistöveron porrastaminen on kuitenkin huono keino.

(lisää…)

Ydinjätteiden upotuskustannuksista

18.8.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Ydinjätteen loppusijoitus on esimerkki toiminnasta, jossa valtaosa kustannuksista on kiinteitä - eli niitä, jotka täytyy maksaa riippumatta siitä loppusijoitetaanko yksi kilo vai tuhat tonnia. Olisi järjetöntä kaivaa Suomeen kahta puoli kilometriä syvää loppusijoituslaitosta jos yksikin riittää. Fortumin ja TVOn yhteisyritys  Posiva on ilmoittanut, että juuri näin täytyy tehdä — mutta vain jos joku muu kuin sen omistajat rakentaisi mahdollisen kuudennen ydinvoimalan.

  (lisää…)

Väitöskirja sähkömarkkinoista

13.8.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Kilpailun puute sähkömarkkinoilla on yleinen yhteiskunnallinen huoli. Siksi on yllättävää, että kilpailua pohjoismaisella markkinalla on tutkittu vähän. Selvitysmiehet ovat kyllä tarkastelleet markkinan yleispiirteitä, mutta markkinan perusteellinen tutkimus on ollut vähäistä.

Tilanne korjaantuu osittain ensi tiistaina 18.8., kun Olli Kauppi puolustaa väistökirjaansa ”A model of imperfect dynamic competition in the Nordic power market” kauppakorkeakoululla.

(lisää…)

Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

(lisää…)