Kirjoitukset: Matti Liski


Kotisivu: http://hse-econ.fi/liski/

Kirjoittaja toimii energia- ja ympäristötalouden professorina Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksella

Taantuvan Suomen ydinvoimaratkaisu

23.4.2010

Ydinvoimapakettia on myyty hyvinvointivaltion pelastushankkeena, joka synnyttää uuden kasvun ja kukoistuksen kauden. Todellisuudessa pakettia voi luonnehtia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanslerin sanoin (Matti Lehti/Avista 2/2009):

“Teollisuus on uusi maatalous”.

(lisää…)

Käsiaseiden täyskielto ja framing

3.1.2010

Käsiaseiden täyskieltoa vastustetaan järjestelmällisesti sanavalinnoilla, jotka vetoavat siihen, ettei ampumatapauksia pystytä koskaan täysin estämään. Sanavalinta hyödyntää ns. framing -vaikutusta: esitettyjen vaihtoehtojen järkevyys vastaanottajan näkökulmasta riippuu niiden muotoilusta, vaikka vaihtoehtojen sisältö on sama. Ampumatapausten yhteydessä painotetaan sitä, että mikään laki ei estä tapahtumia varmuudella, vaikka samaan aikaan ymmärretään tiukan lain vaikuttavan uhrien määrään.

(lisää…)

Kioton malli on Köpiksen malli

10.12.2009

Kööpenhaminassa neuvotellaan uutta ilmastosopimusta Kioton sopimuksen jatkoksi. Miksi tarvitaan uudenlainen sopimus? Mielestäni ilmastopolitiikan haasteet eivät liity Kioton sopimuksen arkkitehtuuriin — se tarjoaa mielestäni hyvän mallin jatkosopimukselle.

(lisää…)

Maksettuja ajatuksia?

25.11.2009

Esitetäänkö tässä blogissa maksettuja mielipiteitä? On ilmennyt, että Fennovoima tutkii, kuka mahtaa rahoittaa tällä kanavalla esitettyjä ajatuksia. Hanke on kiehtova ja sen viesti on sen verran yllättävä, että on ehkä tarpeellista kertoa mistä akateemiset ajatukset kumpuavat ja mikä on niiden yhteys ulkopuoliseen rahoitukseen.

(lisää…)

Kannustimien taikaa

23.11.2009

Kuuluisa ekonomisti nimeltä Planner oli lomilla Karibianmeren saarella, jonka päällikkö oli Maximin. Kun päällikkö kuuli Plannerin olevan maisemissa, kutsui Maximin tämän illalliselle kertoakseen seuraavan ongelman.

(lisää…)

Arvio Fennovoiman tilaustyöstä

3.11.2009

Fennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.

Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.

(lisää…)

Vihreä paradoksi

18.10.2009

Ilmastopolitiikka ei ole täydellistä, erityisesti koska ilmastoa ei harrasteta kaikkialla. Seuraa hiilivuotoa, mikä tarkoittaa että päästöjen leikkaukset johtavat päästöjä tuottavan aktiviteetin siirtymiseen toisaalle. Tämä alueellinen hiilivuoto on ollut yksi lyömäase EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa vastaan. Toinen hiilivuodon ilmentymä on ajallinen: odotetut päästöjen leikkaukset tulevaisuudessa johtavat päästöjen lisääntymiseen heti.

Hiilivuoto, alueellinen tai ajallinen, ei ole kestävä argumentti ilmastopolitiikkaa vastaan.

(lisää…)

Talouden mittarit ja tavoitteet

4.10.2009

Hyvä että talouden mittareiden kuten BKT:n puutteista keskustellaan. Mittarin valinta on kuitenkin samalla tavoitteiden valintaa, joten mittarin valinta ei ole tekninen kysymys, jonka esimerkiksi tilastoviranomainen voi hoitaa.

(lisää…)

Sääntelyn paluu

22.9.2009

Finanssikriisi on kääntänyt ainakin pari vuosikymmentä jatkuneen sääntelyn purkamistrendin. Vaaditaan sääntelyä, joka puuttuu finanssimarkkinoiden toimintatapaan sekä määrittelee keskeisten instituutioiden (erityisesti keskuspankkien) roolin uudelleen.

Vaikka taloudellinen ilmiö on osittain uusi, niin sääntelyn tarve voidaan ymmärtää vanhojen oppien avulla. Ainakaan tässä suhteessa talousteoria ei ole epäonnistunut.

(lisää…)

Viikon ydinvoimakirjoitus

11.9.2009

Poliitikot eivät halua ydinsähköstä Suomen seuraavaa vientihittiä. Suomeen halutaan ydinvoimaa vain sen verran lisää, että energiaomavaraisuus taataan. Mutta onko laitosten sijainnilla taloudellista merkitystä, jos sähkön tukkumarkkinat ovat hyvin integroituneet? Onko Suomen talouden kannalta yksi ja sama sijaitseeko 1-3 uutta ydinvoimala täällä vai siirtolinkin päässä Ruotsissa tai Baltiassa?
(lisää…)

Tasaako taantuma tuloeroja?

28.8.2009

Emmanuel Saez ja Thomas Piketty ovat tutkineet tuloeroja Yhdysvalloissa vuosina 1913-2007. Tutkimuksesta voi päätellä, miten nykyinen taantuma mahdollisesti vaikuttaa tuloeroihin. Rikkaimpien tulot ovat perinteisesti pudonneet jyrkästi sotien mutta myös taantumien jälkeen (kuvio alla). On todennäköistä, että tuloerot pienentyvät nykyisen taantuman seurauksena.

(lisää…)

Väitöskirja sähkömarkkinoista

13.8.2009

Kilpailun puute sähkömarkkinoilla on yleinen yhteiskunnallinen huoli. Siksi on yllättävää, että kilpailua pohjoismaisella markkinalla on tutkittu vähän. Selvitysmiehet ovat kyllä tarkastelleet markkinan yleispiirteitä, mutta markkinan perusteellinen tutkimus on ollut vähäistä.

Tilanne korjaantuu osittain ensi tiistaina 18.8., kun Olli Kauppi puolustaa väistökirjaansa ”A model of imperfect dynamic competition in the Nordic power market” kauppakorkeakoululla.

(lisää…)

Pankkiherroja – suomalaisen liike-elämän kuvaus vuodelta 1914

5.8.2009

Taloushistoriasta löytyy huikeita tarinoita kieroista pankkiherroista ja pelureista, kuten John Law (Mississippi company 1720), John Blunt & co. (South Sea Company 1720), Charles Ponzi (1920), Danny Faulkner & co. (Empire Savings and Loans 1984), Kenneth Lay (Enron 2002), sekä uusimpana Bernard Madoff.

Pankkiherrojen moraali on kirvoittanut myös proosallisiin tarkasteluihin. Esimerkkejä ovat ainakin Shakespeare, Ibsen sekä Suomessa Eino Leino teoksellaan “Pankkiherroja” vuodelta 1914.  (lisää…)

Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

(lisää…)

Viisas päätös Fingridistä

22.6.2009

Hallitus on linjannut hankkivansa enemmistön kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Taustalla on EU:n sähkömarkkinadirektiivi, jonka mukaan tuottajat eivät saa hallita kantaverkkoyhtiöitä.

EU:ta usein parjataan, mutta tässä on hyvä esimerkki muutoksesta, jota kotimaisin voimin ei oltaisi saatu aikaan ainakaan seuraavaan 100 vuoteen. On erittäin hyvä asia, että valtiolla on määräysvalta kantaverkkoyhtiössä.
(lisää…)

Teknologiateollisuus kuluttajan asialla

14.6.2009

Teknologiateollisuus on ehdottanut pohjoismaisille sähkömarkkinoille uutta markkinamallia, jonka käyttöönotto alentaisi sähkön hintaa yli kolmanneksen. Mallin tueksi järjestö on tilannut Pöyry Energy Oy:ltä laskelmia, joiden mukaan sähkön tukkuhinta laskisi 37 prosenttia ja pohjoismaisilta kuluttajilta säästyisi 6 miljardia vuodessa.

Ehdotus on mainio ennen kaikkea siksi, että se tarjoaa hyvän esimerkin taloustieteen peruskurssille siitä, kuinka monta asiaa voi mennä kerralla pieleen.
(lisää…)