Arkisto avainsanalle ‘päästökauppa’

Alkeita: päästökauppa ja päästövero

28.11.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

On kaksi toimivaa ja yksinkertaista tapaa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästövero on poliittisesti määrätty kiinteä hinta päästöille, siihen hintaan kuka tahansa saa sitten tuottaa niin paljon saastetta kuin mistä jaksaa maksaa. Päästökauppa taas perustuu poliittisesti määrättyyn kiinteään määrään päästölupia, ne jotka eniten maksavat saavat ostettua päästöluvat itselleen ja hinta on se jolla luvat menevät kaupaksi. Veron ja lupakaupan periaatteellinen ero on mitätön. Jokaista veron tasoa vastaa tietty kokonaismäärä päästölupia, jolla päästään samaan lopputulokseen.

(lisää…)

Joulusaarna, tai sinne päin

22.12.2009 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Millaisella informaatiolla yhteiskunnallisia päätöksiä tulisi tehdä? Taloustieteessä arvotetaan eri politiikkavaihtoehtoja sen mukaan, miten ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. (lisää…)

Kallis päästölahjoitus lento-yhtiöille

7.9.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

EU:n hiilidioksidipäästöjen rajoitukset alkavat koskettaa myös lentoliikennettä vuodesta 2012 lähtien.  On hyvä että lentoliikenteen erivapaus toimia rajoitusten ulkopuolella poistetaan.  Harmi vain, että Euroopan komissio on päättänyt antaa 85% päästö-oikeuksista ilmaiseksi ja vieläpä hyvin perverssin kilpailun perusteella: ne lento-yhtiöt, jotka onnistuvat aiheuttamaan eniten päästöjä seuraavan kahden vuoden aikana, saavat eniten päästö-oikeuksia. Luulisin ettei tarvitse olla ekonomisti nähdäkseen minkälaiset kannustimet tämä antaa lentoyhtiöille.

(lisää…)

Teknologiateollisuus kuluttajan asialla

14.6.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Teknologiateollisuus on ehdottanut pohjoismaisille sähkömarkkinoille uutta markkinamallia, jonka käyttöönotto alentaisi sähkön hintaa yli kolmanneksen. Mallin tueksi järjestö on tilannut Pöyry Energy Oy:ltä laskelmia, joiden mukaan sähkön tukkuhinta laskisi 37 prosenttia ja pohjoismaisilta kuluttajilta säästyisi 6 miljardia vuodessa.

Ehdotus on mainio ennen kaikkea siksi, että se tarjoaa hyvän esimerkin taloustieteen peruskurssille siitä, kuinka monta asiaa voi mennä kerralla pieleen.
(lisää…)