Kirjoitukset: Tuomas Pekkarinen


Kotisivu: https://sites.google.com/site/tjpekk/

Kirjoittaja on Suomen Akatemian tutkija Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa.

Oppivelvollisuuden pidentämisen positiivisista vaikutuksista on vahvaa tutkimusnäyttöä

21.8.2014

Hallituksen rakenneuudistuspakettiin sisältyvä oppivelvollisuuden pidentäminen näyttää ajautuneen vastatuuleen. Pitkään on kiistelty pidentämisen aiheuttamista kustannuksista. Viime päivinä myös uudistuksen sisältö on joutunut hämmentävän ideologisen kritiikin kohteeksi, jossa näytetään palaavan 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen aikaisiin poteroihin. Tässä keskustelussa olisi hyvä muistaa, että oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia on tutkittu maailmalla paljon ja ne ovat harvinaisen yhdensuuntaisia ja positiivisia. (lisää…)

Ikääntyneiden tuottavuus ja palkat

21.12.2012

Silläkin uhalla, että tästä blogista uhkaa tulla toistuvaa Juhana Vartiainen -eksegetiikkaa, ajattelin kuitenkin palata tällä viikolla keskustelua herättäneeseen aiheeseen. VATT:n uusi ylijohtaja totesi Iisalmen Sanomissa, että ikääntyneiden työntekijöiden palkkojen pitäisi reagoida iän myötä laskevaan tuottavuuteen, jotta heidän työllistämisen olisi työnantajille houkuttelevaa. Taloustieteellinen tutkimus tarjoaa kuitenkin monia syitä siihen miksi palkat eivät reagoi työn tuottavuuden vaihteluihin edes täydellisen kilpailun työmarkkinoilla. Lisäksi näyttö ikääntyneiden työntekijöiden tuottavuuden kehityksestä on ristiriitaista. Suomessakin tätä asiaa on yritetty tutkia.

(lisää…)

Rahaa replikointiin

5.9.2012

Replikaatio, eli pyrkimys toistaa julkaistuja tutkimustuloksia alkuperäisellä tai uudella aineistolla, on tärkeä osa tieteellistä prosessia. Esimerkiksi lääkeviranomaiset eivät hyväksy uusia lääkkeitä käyttöön ennen kuin lääkkeiden vaikutukset on vahvistettu useammissa tutkimuksissa. Replikaatioiden tärkeys tunnustetaan yleisesi myös taloustieteissä, mutta niiden julkaiseminen on hyvin harvinaista. Tämä ei ole ihme, sillä kannustimet replikointiin ovat surkeat. Nyt rahoittajat ovat heräämässä. Ehkä ensimmäistä kertaa tarjoilla on rahaa nimenomaan replikaatioiden toteuttamiselle.

(lisää…)

Uusin KAK: Peruskoulu-uudistuksen vaikutukset

12.6.2012

Jatkan bloggaamista koulutuspolitiikasta. Kansantaloudellisen aikakauskirjan uusimmassa numerossa on minun ja Roope Uusitalon kirjoitus, jossa esitellään Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia koskevaa tutkimusta. Tutkimme uudistuksen vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen sekä miesväestön kognitiivisiin taitoihin. Artikkeli löytyy tästä.

Oppivelvollisuusikäraja ylös

30.5.2012

Suomessa käydään jälleen keskustelua oppivelvollisuusikärajan nostamisesta. Opetusministeri Jukka Gustafsson esitti muutama viikko sitten oppivelvollisuusikärajan nostamista nykyisestä 17:sta 18 ikävuoteen. Aikaisemmin muistelen Paavo Arhinmäen esittäneen vastaavaa Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi noustuaan. Taustalla on huoli vailla toisen asteen koulutusta jäävien nuorien syrjäytymisestä. Tutkimustulosten valossa ikärajan nostamisella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia.

(lisää…)

Sinun lapsesi eivät ole sinun

10.1.2012

Palaan nyt tämän blogin pariin oltuani koko viime syksyn kotona hoitamassa nuorinta lastani. Suomessa tällaista toimintaa tuetaan rahallisesti ja tukea motivoidaan uskomuksella, jonka mukaan koti on paras paikka alle kolmivuotiaalle lapselle. Tutkimustiedon valossa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kotihoidon tuella tuetaan enemmän vanhempien omaatuntoa kuin lapsia.

(lisää…)

Hyvät ja huonot tuloerot

25.3.2011

Ehkä osittain tulevista vaaleistakin johtuen suomalainen tuloerokeskustelu on virkistinyt kovasti viimeaikoina. Keskustelulle on varmasti aihetta, sillä vaikka tuloerot ovat Suomessa vielä kansainvälisesti katsottuna pieniä, on niiden kasvuvauhti ollut nopeaa. Etenkin rikkaimman 1%:n tulo-osuus on kasvanut ripeästi. Suomalainen debatti on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko tämä hyvä vai huono asia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miltä sektoreilta huipputulot tulevat. Yhdysvalloissa on tehty viimeaikoina mielenkiintoisia havaintoja tästä aiheesta. (lisää…)

Segregaatio ja rikollisuus

15.11.2010

Segregaation vaikutukset ovat kiinnostaneet yhteiskuntatieteilijöitä jo pitkään. Segregaation kausaalivaikutuksen selvittäminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Koska samanlaiset ihmiset usein hakeutuvat asumaan samoille alueille, ei ole ollenkaan selvää, että rikollisuuden alueellisella vaihtelulla olisi mitään tekemistä segregaation kanssa. Viimeaikainen yhdysvaltalainen tutkimus kuitenkin osoittaa, miten segregaation vaikutuksia voidaan tutkia epäsuorasti korkeimman oikeuden päätösten vaikutusten kautta.

(lisää…)

Vapaa kilpailu koulumarkkinoilla

28.9.2009

Suomalaisilta jää usein (ehkä ihan hyvästä syystä) huomaamatta se, että monissa maissa sellaiset asiat, kuten oikeus valita koulu vapaasti ja koulujen välinen kilpailu, ovat kuumia keskustelun aiheita. Viimeisen 20 vuoden aikana monissa maissa on avattu koulutusmarkkinoita vapaalle kilpailulle. Tulokset ovat kuitenkin olleet pettymyksiä odotuksiin nähden. Toimiakseen kilpailu koulutusmarkkinoilla edellyttää viimeaikaisten kokemusten mukaan säätelyä ja mittaamista. (lisää…)

Ovatko väestöryhmien älykkyyserot synnynnäisiä?

3.7.2009

Suomessa käytiin taannoin kiivastakin keskustelua Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin kirjoituksista, joissa väitettiin, että maiden väliset elintasoerot johtuvat kansojen kognitiivisten kykyjen eroista. Vanhasen ja Lynnin johtopäätökset olivat provosoivia ennen kaikkea sen takia, että he pitivät näitä eroja evoluution muokkaamina synnynnäisinä eroina. Viimeaikainen tutkimus kuitenkin viittaa siihen suuntaan, että politiikkamuutoksilla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia väestön kognitiivisiin kykyihin. (lisää…)

Miten mikorahoitus oikeasti toimii?

17.6.2009

Helsingin yliopistolla tarkastettiin hiljattain mielenkiintoinen väitöskirja, joka tuo uutta valoa viime aikoina suuren “hypen” kohteena olleiden mikrorahoitusohjelmien toimintaan. Väitöskirjassaan Khondker Aktaruzzaman tutkii mikrorahoituksen toimintamekanismeja ja vaikutuksia uudesta näkökulmasta. Tämä opinnäyte on erinomainen esimerkki siitä, miten uutta aineisota keräämällä voidaan oppia uusia asoita taloudellisen kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä. Aktaruzzmanin väitöskirja tuo ennen kaikkea uutta valoa mikrolainoihin liittyvä ryhmävastuun vaikutksiin. (lisää…)

Koulu-rankkaus

3.6.2009

Viime viikolla jaettiin taas ylioppilastodistuksia. Viime vuosina tätä tapahtumaa ovat seuranneet myös lehtien julkaisemat lukioiden “rankkaukset”. Koska ylioppilastodistusten koulukohtaiset keskiarvot ovat julkista tietoa, voi kuka tahansa toimittaja laittaa lukiot “paremmuusjärjestykseen” näiden numeroiden mukaan. Tällaiset rankkaukset herättävät paljon huomiota, koska ne ovat Suomessa kokonaan uudenlainen ilmiö. Monissa muissa maissa koulujen välisessä vertailussa on edetty jo paljon pitemmälle. Vertailuihin liitty kuitenkin monia metodologisia ongelmia. (lisää…)

Satunnaistamisen sietämätön helppous ja vaikeus

21.5.2009

Yksi taloustieteellisen tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa tietoa erilaisten talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista. Monien toimenpiteiden kohdalla satunnaistamiseen perustuva kokeellinen menetelmä on kiistatta luotettavin arviointimenetelmä. Satunnaistamisen onnistuessa vaikutusten analysointi on hyvin yksinkertaista. Toisaalta satunnaistamisen toteuttamisessa törmätään usein suuriin vaikeuksiin, kuten apulaisoikeuskanslerin torpedoima työllistymisbonusten tutkimushanke osoittaa. (lisää…)

Tuloerot ja tuuri

5.5.2009

Julkisuudessa on viimeaikoina käyty kiivasta keskustelua tuloeroista. Vaikka keskustelu on saanut lisää puhtia talouden taantumasta, on kyseessä kuitenkin talouskeskustelun kestoaihe. Tuloerot herättävät paljon keskustelua, koska mielipiteet niiden syistä poikkeavat paljon toisistaan. Vaikka suurin osa ihmisistä on varmaan yhtä mieltä siitä, että yksilön tuloihin vaikuttavat sekä hänen omat ponnistelunsa että myös näistä riippumattomat tekijät kuten hyvä onni, on näiden tekijöiden suhteellisesta tärkeydestä hyvin erilaisia näkemyksiä. Toiset katsovat, että tuloerot heijastelevat pääasiassa yksilöiden omia ponnisteluja kun taas toiset ovat sitä mieltä, että tuloerot pikemminkin heijastelevat tuuria ja ympäristötekijöitä.

(lisää…)