Julkisuudessa on viimeaikoina käyty kiivasta keskustelua tuloeroista. Vaikka keskustelu on saanut lisää puhtia talouden taantumasta, on kyseessä kuitenkin talouskeskustelun kestoaihe. Tuloerot herättävät paljon keskustelua, koska mielipiteet niiden syistä poikkeavat paljon toisistaan. Vaikka suurin osa ihmisistä on varmaan yhtä mieltä siitä, että yksilön tuloihin vaikuttavat sekä hänen omat ponnistelunsa että myös näistä riippumattomat tekijät kuten hyvä onni, on näiden tekijöiden suhteellisesta tärkeydestä hyvin erilaisia näkemyksiä. Toiset katsovat, että tuloerot heijastelevat pääasiassa yksilöiden omia ponnisteluja kun taas toiset ovat sitä mieltä, että tuloerot pikemminkin heijastelevat tuuria ja ympäristötekijöitä.
Mielipiteet näiden tekijöiden suhteellisesta tärkeydestä myös pitkälti selittävät näkemyksiä tuloerojen oikeudenmukaisuudesta. Tuurista johtuvat tuloerot koetaan epäoikeudenmukaisiksi kun taas yksilöiden omien ponnistelujen palkitseminen nähdään ongelmattomaksi. Näkemykset tuloerojen syistä korreloivat myös vahvasti yksilöiden poliittisten preferenssien kanssa. Siinä missä vasemmalle kallellaan olevat painottavat ympäristötekijöiden merkitystä, uskovat oikeistolaisemmin ajattelevat, että viime kädessä ihminen on oman onnensa seppä.
Sillä, määräytyvätkö tuloerot ihmisten oman toiminnan vai näistä riippumattomien tapahtumien perusteella, on merkitystä politiikkavalintojen kannalta. Esimerkiksi tuloverojärjestelmän valinta on tasapainottelua sen kannustin- ja tulonjakovaikutusten välillä. Jos yksilöiden omat ponnistelut ovat tärkein tuloeroja selittävä tekijä, voivat progressiivisen tuloverotuksen haitalliset kannustinvaikutukset olla merkittäviä. Jos taas ympäristötekijät ovat tärkeämpiä, ovat kannustinvaikutukset todennäköisesti pieniä, ja progressiivista tuloverotusta voidaan käyttää tuloerojen tasaamiseen.
Mitä tuloeroihin vaikuttavista tekijöistä sitten tiedetään? Yksilöiden omien valintojen ja ympäristötekijöiden erotteleminen on vaikeaa, sillä ne ovat usein vahvasti korreloituneita keskenään. Ihminen vaikuttaa usein valinnoillaan omaan ympäristöönsä. On kuitenkin yksi merkittävä ympäristötekijä, jonka miltei jokainen meistä joutuu ottamaan annettuna. Yksilö ei voi valita perhetaustaansa. Ja perhetaustalla on valtava vaikutus ihmisen elinkaarituloihin. Itse asiassa muut ympäristötekijät, kuten asuin- tai kouluympäristö ovat huomattavasti vähemmän tärkeitä kuin perhetausta. Ja, kuten taloustieteen nobelisti James Heckman on korostanut, markkinat eivät voi korjata perhetaustan vaikutusta. Vastasyntynyt lapsi ei voi kävellä pankkiin ja ottaa lainaa ostaakseen paremmat vanhemmat.
Perhetaustan vaikutus yksilön elinkaarituloihin kuitenkin vaihtelee maiden välillä. Suomen jo valitettavasti jälkeensä jättänyt Markus Jäntti on tutkimuksissaan toistuvasti osoittanut, että perhetaustan vaikutus isän tuloilla mitattuna on Pohjoismaissa puolet siitä mitä se on Yhdysvalloissa. Näyttäisi siis siltä, että tulot riippuvat Suomessa vähemmän siitä minkälaiseen perheeseen on syntynyt kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi on olemassa joitain tutkimustuloksia, jotka antavat ymmärtää, että politiikalla voidaan vaikuttaa perhetaustan ja elinkaaritulojen väliseen suhteeseen. Olen itse yhdessä Sari Pekkalan ja Roope Uusitalon kanssa tutkinut Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia. Tulostemme mukaan uudistus vähensi isän tulojen vaikutusta pojan elinkaarituloihin tuntuvasti. Rohkea tulkinta näistä tuloksista on, että esimerkiksi koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että tuloerot riippuvat enemmän yksilön omista ponnistuksista kuin ympäristötekijöistä. Joku voisi jopa väittää, että tämänkaltaisilla uudistuksilla tuloerojen määräytymisestä tulee oikeudenmukaisempaa.
Aihealueet: Julkinen talous, Koulutus
Tuloerojen lisääntyminen parantaa kansan terveyttä, elinikää ja talouskasvua:
Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa. Siksi Leighin mukaan tuloerojen vastustamista tulee perustella sillä, että köyhä hyötyy dollarista enemmän kuin rikas (tämä tietysti pätee korkeintaan siltä osin kuin rikkaan rikastuminen on köyhältä pois).
Leigh pitää virheenä sitä, että Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat verranneet eri maita keskenään ja näin tehneet päätelmiä tuloeroista, mikä ei kerro sitä, miten tietyn maan sisällä tapahtuvat tuloerojen muutokset vaikuttavat. Lisäksi Leighin mukaan Wilkinson ja Pickett tekivät päätelmänsä ilmeisesti lähes satunnaisista pistejakaumista ilman menetelmiä, jotka kertoisivat tilastollisesti merkittävistä eroista [10] Hänen oma tutkimuksensa osoittaa, että eri maita vertailtaessa tuloerot eivät näytä vaikuttavan[11]. [10]
Mm. Ruotsissa ja USA:ssa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet ja silti terveys on parantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Johan Norbergin mukaan tämä viittaa siihen, että keskimääräinen vaurastuminen on tärkeää, eivät tuloerot. Verrattaessa eri maita keskenään saadaan epämääräisempiä tuloksia, mutta Norbergin mukaan saman maan vertailusta itseensä eri ajankohtina saadaan luotettavampia tuloksia kertomaan siitä, miten kyseisen maan muutokset vaikuttavat (eikä maan vaihtaminen toiseen). [12]
Tutkimusten mukaan vain aito köyhyys vaikuttaa terveyteen negatiivisesti, ei “köyhyys suhteessa muihin ihmisiin”, “taloudellinen epätasa-arvo”, “rikkaiden rikastuminen”. [13]
http://liberalismi.net/wiki/Tuloerot
Talousliberalismi lisää kansalaisten onnellisuutta. Tutkimusten mukaan se ei vähennä alimman kymmenyksen osuutta tuloista mutta kyllä lisää alimman kymmenyksen tuloja. Tuloeroja ei pidä väkisin lisätä, mutta niiden väkinäinen vastustaminen on usein pahasta, ja jos sitä pitää tehdä, köyhyyttä aiheuttavan sääntelyn poistaminen on paras keino, sosiaaliturva toiseksi paras, palkkasääntely ja hintasääntely huonoja.
http://liberalismi.net/wiki/Taloudellinen_vapaus
Kapitalismi tuo vaurautta ja onnellisuutta ja poistaa köyhyyttä, korruptiota ja poliittista väkivaltaa
Viitteet ovat wikissä.
Tuo tuurin hyväksyttävyys tuloerojen lähteenä on myös yks, mikä erottaa oikeistoa ja vasemmistoa, ei pelkästään se, että katsotaanko tuloerojen johtuvan jommasta kummasta. Eli siis vaikuttas siltä, että oikeistolainen voi ihan hyvin ajatella, että suuri osa jonkun menestyksestä johtuu tuurista, mutta että se on ihan ok, koska kaikki on kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä onnekkaita. (Eli siis elämä on isoa lottoa, jossa jokaisella on samanlainen kuponki, vaikka lopputulokset vaihtelevatkin suuresti.) On toki myös totta, että oikeistolaiset noin yleensä ajattelevat, että menestys on enemmän itsestä kiinni kuin vasemmistolaiset.
Onko noissa tutkimuksissa, joissa on saatu tulokseksi perhetaustan huomattava vaikutus vakioitu IQ? Mulla oli sellainen käsitys, että identtisestä kaksoistutkimuksessa on käynyt ilmi, että perhetausta ei juurikaan vaikuta tuloihin: http://econlog.econlib.org/archives/2009/03/adjective-coeff.html
” Tuurista johtuvat tuloerot koetaan epäoikeudenmukaisiksi kun taas yksilöiden omien ponnistelujen palkitseminen nähdään ongelmattomaksi.”
Tätä seikkaa olen miettinyt, varsinkin nyt kun esim. Liliuksen palkkioita julkisesti paheksuttiin.
Case:
Kumman ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisempana rahansaajana: Lottovoittajan vai Liliuksen (tai muun suuryrityksen johtajan, joka saattaa saada jossain tapauksessa ainakin osan bonuksistaan ansiottomasti).
Lottovoittaja on saanut palkkionsa ainoastaa tuuriin perustuen, Lilius sen sijaan on aivan varmasti ponnistellut palkkioidensa eteen huomattavasti.
Onko kukaan kuullut että lottovoittaja olisi saanut tappouhkauksen voittonsa takia?
Olen päätynyt siihen, että joissain tapauksissa tuuri on “sallittavampaa” kuin toisissa, mikä on sinänsä kummallista.
Mielestäni tuloerojen seuraukset ovat vähintään yhtä tärkeä vaikuttava tekijä tuloerojen hyväksyttävyyteen kuin niiden syyt.
Vaikka tuloerot muodostuisivat pääosin yksilöiden omista päätöksistä ja toimista, eivät ne silti välttämättä ole hyväksyttäviä jos niillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Monet ongelmat, jotka johtuvat sosiaalisesta eriarvoisuudesta juontavat juurensa taloudelliseen eriarvoisuuteen.
Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin vastikaan julkaiseman kirjan “The Spirit Level” mukaan suuret tuloerot johtavat lukuisiin ongelmiin yhteiskunnissa. Suurin osa näistä ongelmista keskittyy köyhiin: ylipaino, teiniraskaudet, huumeiden käyttö jne. Myös yhteiskunnan hyväosaiset joutuvat kuitenkin kärsimään näiden ongelmien sivuvaikutuksista vähintään lisääntyneenä turvattomuutena ympäristössään.