Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen laitoksella.
Finanssikriisin aikaan kuului usein ehdotettavan, että tarvitaan “enemmän sääntelyä.” Se on vähän sama kuin jos ehdottaisi, että tarvitaan enemmän lakeja. Ehkäpä tarvitaankin, mutta ei se nyt oikeastaan mikään ehdotus ole.
Jotkut ovat kyllä pohtineet asiaa vähän syvällisemminkin. (lisää…)
Kävin hiljattain suurketjuihin kuulumattomassa ruokakaupassa — melkoinen harvinaisuus nyky-Helsingissä. Konsepti kuulostaa hyvältä, koska ketjujen ulkopuolella luulisi voivan tarjota jotain sellaista mitä ketjujen sisällä ei. Mutta ei. Miten näin nuhruinen, huonosti hoidettu ja heikosti varusteltu ruokakauppa voi pysyä pystyssä, kun hintatasokaan ei poikkea ainakaan alaspäin lähistön ketjukaupoista?
Näin MM-kisojen kunniaksi päätin raportoida jalkapalloa sivuavasta tutkimuksesta, johon törmäsin hiljattain. Sen aiheena on kansainvälinen verokilpailu, ja harvinaisena sivutuotteena arvio Laffer-käyrän huipun sijainnista ammattijalkapalloilijoiden työmarkkinoilla.
Tutkimuksen taustalla on data ammatijalkapalloilijoiden urapoluista Länsi-Euroopassa viimeisen 30 vuoden ajalta. Sinä aikana on tapahtunut monenmoista veromuutosta ja maakohtaista episodia, joista osa on kohdistettu ulkomaisille “asiantuntijoille,” joihin ammattiurheilijatkin on laskettu.
Ravintolaruuan arvonlisävero laskee heinäkuussa samalle tasolle kaupasta ostetun ruuan kanssa, eli 13 prosenttiin. Etukäteen on kovasti arvailtu mitä vaikutuksiä tällä on ravintoloiden hintoihin. Yksinkertaisimman kalkyylin mukaan alennuksen pitäisi laskea hintoja (1.22 - 1.13)/1.22 = 7.4 %.
Mutta se kalkyyli on todellakin liian yksinkertainen.
Kansantaloustieteen laitos on nyt Taloustieteen laitos. Siis täällä juuri syntyvässä Aalto-yliopistossa.
Alamme suomenkielisestä nimestä on silloin tällöin keskusteltu—tylsä aihe—mutta kohta ei enää tarvitse. Tuo hämäävä kansan- etuliite oli kummallisen historian jäänne, ja se tuskin palaa kun siitä on kerran päästy eroon.
Nimisekoilun historiaan voi tutustua kollegani Matti Pohjolan muutaman vuoden takaisessa KAKin pääkirjoituksessa:
Taloustiede vai kansantaloustiede.
Kiinteät kustannukset ovat niitä, jotka eivät riipu tuotannon määrästä. Kahvila tarvitsee espressokoneen myi se sitten yhden tai sata kuppia päivässä. Kahvila voi vähentää kiinteitä kustannuksia tinkimällä laitteiden laadusta, mutta jossain tulee raja vastaan. Jos joutuu tarjoamaan juhlamokkaa murukahvia pahvimukeista, niin voidaan kysyä onko oman kahvilan pitämisessä enää mitään järkeä.
Myös itsenäisten valtioiden pyörittämiseen liittyy kiinteitä kustannuksia, jotka ovat pienille maille suhteellisesti raskaampia. (lisää…)
Bloggaajakollegani pohti aiemmassa jutussa, onko HITAS-järjestelmässä mitään järkeä? Olen samaa mieltä - ei siinä taloudellisessa mielessä järkeä olekaan. Minkä tahansa tavoitteen nimeätkin, niin löytyy tehokkaampia ja halvempia tapoja päästä samaan tavoitteeseen. Jos vaikka halutaan määritellä joku osajoukko kansalaisiasta, puolisatunnaisesti tai muuten, joiden asumiskuluja halutaan alentaa, niin siihen löytyisi fiksumpiakin tapoja, kuten ihan vaan rehellinen tulonsiirto.
Eri puolilla Eurooppaa on esitetty valtiollisia tukipaketteja tuhkapilvien kurjistamille lentoyhtiöille. Perusteluna on käytetty mm sitä, että poikkeuksellinen luonnonkatastrofi ei saisi ajaa lentoyhtiöitä konkurssiin, niiden toiminta kun on Euroopalle tärkeää. Joka tällaiseen argumentin nielaisee uskoo väärään analogiaan - siihen että yritys on ikään kuin ihminen ja että konkurssi on ikään kuin kuolema.
Jalkapannan käyttö vankilan sijasta on vähentänyt rikoksenuusimisia Argentiinassa. Tiedämme tämän, koska tutkijat Rafael di Tella ja Ernesto Schargrodsky (linkki työpaperiin) huomasivat, että Argentiinan systeemi tuottaa tahattoman satunnaiskokeen, joka mahdollistaa jalkapantojen syy-seurausvaikutuksen mittaamisen.
Julkisessa keskustelussa taloudelliset konfliktit tulkitaan usein pelkiksi tulonjakokysymyksiksi. Lakot ovat poikkeus. On kaikille selvää, että jos kakkua ei leivota, niin mitään jaettavaakaan ei ole. Juuri päättyvän ahtaajalakon yhteydessä oltiin erityisesti huolissaan sen vaikutuksista vientiin. Lakon vaikutukset kansantalouden kakkuun on suht helppo havaita, mutta ne ovat kuitenkin vain tilapäisiä. Pysyvän monopolivoiman vaikutukset taas eivät ole yhtä silmiinpistäviä, mutta voivat pidemmän päälle olla paljon suurempia.
Mikä yksittäinen vielä keksimätön lääke olisi taloudellisesti kaikkein merkittävin?
Vastaus riippuu maasta, mutta luulisin että Suomen tapauksessa se olisi parannuskeino alkoholismiin. Kukaan tuskin tietää onko sellainen ihmelääke keksittävissä, mutta jos olisi, myös sen kansantaloudelliset vaikutukset olisivat suuret.
Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.
Syksyllä opettamani mikrotaloustieteen peruskurssin loppukoe on paraikaa käynnissä. Seuraavassa siitä yksi kysymys, jonka mikroa opiskelemattomatkin pystyvät periaatteessa ratkaisemaan pienellä pähkäilyllä. Pari taloustieteellistä perusmääritelmää täytyy kyllä tuntea, joten listasin ne kirjoituksen loppuun.
Luin hiljattain Osmo Soininvaaran uuden kirjasen, Julkisen sektorin tuottavuus : samalla rahalla enemmän. Osasyy lukemiseen oli tehdä kerrankin arvostelu suomenkielisestä talouskirjasta. Mutta eihän siitä mitään tullut. Kirja on niin hyvä, ettei sitä voi oikein arvostella, vaan täytyy vain suositella.
Tuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia. (lisää…)