Kirjoitukset: Marko Terviö


Kotisivu: http://aalto-econ.fi/tervio/

Kirjoittaja toimii mikrotaloustieteen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

378 vikaa “a la carte” EU-jäsenyydessä

1.8.2018

Yhteismarkkinoiden hyöty tulee siitä, että tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat kitkatta yli rajojen. EU:n tärkein merkitys on yhteisissä pelisäännöissä—tullit ovat nykyään alhaisia. Mutta sekamelskahan siitä syntyy, kun 28 maata luo yhteiset säännöt. Ja kun on sääntöjä, niin tarvitaan myös valvontaa ja tuomioistuimia. Yksi iso sekamelska on kuitenkin paljon pienempi kuin 28:n erillistä sekamelskaa. Yhteismarkkinoilla myös kahdenvälisten jetsutusten tarve poistuu, mikä on sekin merkittävä skaalaetu: N maata muodostaisi N(N-1)/2 neuvotteluparia.
(lisää…)

10 kirjaa taloustieteestä kiinnostuneille

16.4.2018

Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.

(lisää…)

Kaupunkipula 2: Mitä on tiiviys?

12.2.2018

Oli kiva lukea edellisen blogijuttuni (Helsingissä on kaupunkipula) inspiroima Lari Malmbergin juttu tänään Hesarista. Se mainittiin kolmossivulla otsikolla “Professori haluaisi tiiviin Helsingin”, mikä voi jättää melko harhaanjohtavan käsityksen, ainakin jos ei käy lukemassa alkuperäistä juttuani. Kaupunkimaisuuden kannalta hyödyllinen “tiiviys” on eri asia kuin koulun maantieteestä tuttu väentiheys. Se nimenomaan ei tarkoita sitä, että kaikki alueet kannattaisi rakentaa tiivisti—vaan sitä, että tiiviistä alueista kannattaisi tehdä tarpeeksi suuria ja yhtenäisiä—niin kuin viheralueistakin.

(lisää…)

Helsingissä on kaupunkipula

22.1.2018

Lähellä keskustaa sijaitseva maa on väistämättä rajallista kaikissa kaupungeissa. Kaupunkimaisesti rakennetun alueen määrä sen sijaan riippuu kaupungin historiasta ja kaavoituksesta. Helsingissä on erityinen pula kaupunkimaisista alueista, joissa kävelyetäisyydellä asuu tarpeeksi ihmisiä monipuolisten lähipalveluiden menestymiselle. Keskustan sijanti niemimaalla tekee sen lähellä sijaitsevasta maasta erityisen niukan voimavaran, mutta pula kaupunkimaisista kaupunginosista kertoo menneistä virheistä.

(lisää…)

Kuka hyötyy automaatiosta?

4.1.2018

Yleisimpiä automaation aiheuttamia huolenaiheita on kaksi. Yksi on, että tulevaisuudessa uusia työpaikkoja ei enää synnykään automaation myötä katoavien tilalle. Huoli perustuu yleensä väärinymmärykseen siitä, miksi niitä uusia työpaikkoja ennenkään syntyi—ks aiempi kirjoitukseni Työpaikkaterminaattori tulee? (se kannattaa lukea ensin). Toinen huoli, ja tämän jutun aihe, on että tällä kertaa automaatio ei enää hyödytäkään tavallisia ihmisiä, vaan rikastuttaa vain joitain biljonäärejä.

(lisää…)

Koulutusaste kaksi-ja-puoli

28.8.2017

Pääsykoerumba on Suomessa epähuomiossa kehittetty omalaatuinen “koulutusaste,” jonka osa läpäisee yhdessä kesässä, mutta jossa toiset roikkuvat monta vuotta ihan turhaan. Yksinkertainen totuus on, että kaikki eivät voi päästä eniten haluamaansa koulutukseen. Tämän tosiasian valkenemiseen ei tarvittaisi ihan omaa koulutusastetta ja elämänvaihetta - eikä muissa maissa tarvitakaan.

(lisää…)

Työpaikkaterminaattori tulee?

25.7.2017

Koneet ja tietokoneohjelmat tulevat vuosi vuodelta kyvykkäämmiksi tehtävissä, joihin aiemmin vain ihmiset pystyivät. Kehitys kehittyy ja kohta ehkä tekoäly hoitaa sen kehitystyönkin. Onko edessä maailma, jossa työttömyys on normi ja vain harvat tekevät palkkatyötä? Sama pelko on esitetty parin viime vuosisadan aikana toistuvasti, ja aina turhaan. Teknologian kehitys on kyllä toden totta hävittänyt suurimman osan työpaikoista moneen kertaan, mutta uusia on ilmaantunut tilalle–usein aloille joita ei aiemmin osattu edes kuvitella. Voisiko tällä kertaa käydä toisin?

(lisää…)

Moni maksaa ja harva hyötyy

3.4.2017

Kuvitellaanpa jokin politiikka, josta vähemmistö hyötyy paljon, mutta enemmistö häviää yhteensä vielä enemmän. Annettuna niin hyötyjen kuin haittojenkin kokonaismäärät, milloin tällä politiikalla on parhaat mahdollisuudet toteutua demokratiassa?
Silloin kun voittajia on tarpeeksi vähän ja häviäjiä tarpeeksi paljon.

Tämä demokratian perusajatuksen vastainen ilmiö voi kuulostaa oudolta, mutta on itse asiassa looginen seuraus poliittiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista.

(lisää…)

Yritysverotuksen lisäporkkanahärpäke nro 247

3.8.2016

Hallituksessa harkitaan investointivarauksen käyttöönottoa. Sen avulla yritys voisi suojata voittojaan verotukselta, jos niitä käytetään uusien investointien rahoittamiseen. Investointivarauksen ansiosta investointien tuottoja käytännössä verotettaisiin kevyemmin, jos ne rahoitetaan yrityksen aiemmista voitoista kuin ulkoisella rahoituksella (pankkilainat, velkakirjat, osakeannit). Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että investoinnit kohdentuvat niiden tulevan tuoton eikä yritysten menneen menestyksen perusteella.

(lisää…)

Leviävistä uudistuksista voi ottaa opiksi

15.4.2016

Yhteiskunnallisista kokeiluista hypetetään nyt paljon. Vertailu satunnaisesti valitun kohde- ja kontrolliryhmän välillä on usein paras tapa selvittää mahdollisten uudistuksen vaikutukset, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia joutuu odottamaan, noin määritelmällisesti, pitkään. Menneistä uudistuksista olisi myös hyvä ottaa kaikki mahdollinen oppi irti, ja tietyissä onnekkaissa tilanteissa niistä voi oppia aika paljonkin. Niistä voi löytää—yleensä tahattomasti aiheutettuja—kokeilunomaisia piirteitä, jotka ovat iso apu vaikutusten arvioinnissa.

(lisää…)

Yleiskaavalla pöhinää

12.11.2015

Suomeen mahtuu noin puoli kansainvälisen tason kaupunkia. Sellaista, joka pystyy joten kuten painimaan samoissa sarjoissa kuin Tukholma ja Kööpenhamina. Pyöristyyko se puolikas nollaan vai ykköseen voi pidemmän päälle olla kohtalonkysymys Suomen taloudelle. Yleiskaava on tärkein yksittäinen väline kaupungin kehittämisessä. Helsingin uusi yleiskaava saattaakin olla vuoden tärkein talouspoliittinen päätös Suomessa, koska rakennettua kaupunkia on vaikeampi muuttaa jälkeen päin kuin sote-rakenteita. Onneksi näyttää siltä, että oikeaan suuntaan ollaan varovaisesti menossa.

(lisää…)

Yhteishaku uusiksi

6.8.2015

Mekanismien suunnittelu on jo parin vuosikymmenen ajan ollut yksi taloustieteen antoisimmista tutkimusaiheista. Suomalainen esimerkki taloustieteen määritelmän mukaisesta mekanismista on toisen asteen koulutuksen yhteishaku, jolla peruskoulunsa päättävien koulupaikkatoiveet ja toisaalta koulujen valintakriteerit ja rajalliset paikat sovitetaan yhteen. Alvin Rothin uusi kirja (Who Gets What—and Why: The New Economics of Matchmaking and Market Design) on hyvä popularisointi sekä alan tutkimuksesta että sen käytännön sovelluksista—ja Roth on ollut vahvasti mukana molemmissa.

(lisää…)

Perheyritykset ja vallan periytyminen

17.6.2015

Yksi perheyritysten ominaispiirteistä on, että toimitusjohtajan pesti usein periytyy isältä pojalle. Monet kyvyt ovat osaksi periytyviä, mutta harvalla alalla on sukulaisuudella yhtä suuri merkitys. Eikä ihme: jos vaikka Suomen olympiajoukkueeseen valittaisiin vain aiempien olympia-urheilijoiden lapsia, niin menestys olisi varmasti nykyistäkin heikompaa. Toisaalta on tekijöitä, jotka voivat puoltaa johtotehtävien periytymistä juuri perheyrityksissä. Ehkä omistajaperheen lapsen on helppo vähitellen oppia juuri sen oman yrityksen asiat, jotka ulkopuolisen täytyy opetella kerralla alusta asti.

(lisää…)

Tulojen ansaitsemisesta

13.10.2014

Uudessa KAKissa on arvioni Thomas Pikettyn hittikirjasta “Capital in the 21st Century.” (Linkki artikkeliin.) Minut pyydettiin kirjoittajaksi, koska olin kesäkuussa Pikettyn diskussantti Yrjö Jahnssonin Säätiön järjestämässä “Inequality and health” seminaarissa. Sen ohjelmasta oli sovittu jo aikaa ennen Pikettyn pop-tähteyttä. Kevään mediahässäkkä lienee ollut syy siihen, että hän vaihtoi esityksensä aihetta loppumetreillä ja puhui nimenomaan kirjasta eikä uudesta tutkimuksestaan.

(lisää…)

Äänesi sentään lasketaan

25.5.2014

Näin vaalipäivänä on syytä muistaa, että rehellinen ääntenlasku ei ole itsestäänselvyys. Kannatan vanhanaikaista paperilapuilla äänestämistä, koska ääntenlasku paperivaaleissa on teknisesti yksinkertaista ja kuka tahansa ymmärtää miten laskeminen tapahtuu. Moni suomalainen (suurin osa?) tuntee jonkun, joka on joskus ollut vaalivirkailijana, eikä prosessiin liity mystiikkaa. Paras tae rehellisyydelle on toki konsensus rehellisen ääntenlaskun tärkeydestä. Toinen tae on se, että järjestelmällistä vilppiä olisi mahdotonta pitää salassa muilta puolueilta.

(lisää…)

Oppimiskäyrä ja pitkät päivät

20.2.2014

Kirurgi Atul Gawande kertoo mainiossa kirjassaan ”Complications” kokemuksen valtavasta merkityksestä leikkausten onnistumiselle. Hänen paras todisteensa kokemuksen merkitykselle on se vaiva, jota kirurgit näkevät, jotta heidän omaisensa eivät joutuisi kokemattoman kollegan operoimaksi. Vaikka vanhempi kollega neuvoisi noviisia vierestä, niin se nyt vaan ei ole läheskään sama asia kuin veitsen käyttäminen. Jonkun täytyy omin käsin tehdä ratkaisevat viillot. Joskus joku tekee sen ensimmäistä kertaa oikealle potilaalle.  Ja jonkun täytyy olla se ensimmäinen potilas.

(lisää…)