Akateeminen talousblogi

Roopen Top ten jutun inspiroimana päätin kasata oman lukulistani, kuitenkin hieman eri tavoitteella. Listani kohderyhmä ovat ne taloustieteestä kiinnostuneet, joilla ei välttämättä ole peruskurssia kummempaa taustaa (tai ehkä sitäkään), mutta jotka ovat jonkin alan tutkijoita tai ainakin vahvasti tutkijahenkisiä. Valitsin listalle vain kirjoja, jotka ovat tutkijoiden kirjoittamia, mutta suunnattu taloustieteilijöitä laajemmalle yleisölle. Kirjat ovat mielestäni ymmärrettävissä ilman pohjatietoja—kahdella poikkeuksella, jotka eivät ehkä aukea ilman tilastotieteen perusteita.

Eli tässä kymmenen suosittelemaani kirjaa taloustieteestä kiinnostuneille, tekijöiden mukaan aakkostettuna.

• Joshua Angrist & Jörn-Steffen Pischke:
  Mastering ´Metrics: The Path from Cause to Effect
  Paras ensimmäinen kirja tilastotieteen perusteiden jatkoksi. Tässä esitellään taloustieteilijöiden useimmin käyttämiä tilastollisen analyysin menetelmiä huippuselkeästi ja todellisiin tutkimuksiin perustuvien esimerkkien avulla. Tämän avulla ymmärtää, mitä ovat “DD”, “RDD” tai instrumentin “exclusion restriction”— mikä on välttämätön perustaso, jos haluaa oikeasti osallistua keskusteluun vaikkapa erilaisten politiikkamuutosten vaikutusarvioiden luotettavuudesta.
• Avinash Dixit & Barry Nalebuff:
  Thinking Strategically
  Johdatus peliteoriaan ja peliteoreettiseen ajatteluun monipuolisten sovellusten ja esimerkkien avulla, jotka talouselämän lisäksi kattavat tapauksia aina tenniksestä ydinpelotteisiin. Lainasin tästä kirjasta esimerkin juttuuni Hölmöläisten ohitustie. Kirjan päivitetty versio on saanut nimen The Art of Strategy; se ajaa luultavasti saman asian, mutta otin listalle varmuuden vuoksi itse lukemani ysäri-klassikon.
• Claudia Goldin & Lawrence Katz:
  The Race Between Education and Technology
  Taloustieteellinen näkemys koulutusjärjestelmän, koulutuksen ja tulojen yhteisestä kehityksestä viimeisen sadan vuoden ajalta. Vaikka empiirinen fokus on Yhdysvalloissa, niin teoreettinen pohja sekä ison kuvan laajuus tekevät tästä kiinnostavan mistä tahansa paikallisesta näkökulmasta. Suurin ero Suomeen taitaa olla, että täällä moni kehitys on tapahtunut myöhemmin.
• Paul Krugman:
  The Accidental Theorist
  Lyhyitä kirjoituksia enimmäkseen makroaiheista, mutta hyvin laajalta skaalalta inflaatiosta kauppapolitiikkaan. Useimmat kirjoitukset on motivoinut jokin aikansa päivän polttava talousaihe, mutta niihin pureutumalla Krugman tulee samalla johdattaneeksi lukijat moniin taloustieteen perusteisiin. Ensipainos vuodelta 1998, mutta erisnimet vaihtamalla useimmat jutut ovat yhä harmillisenkin ajankohtaisia. Noin puolet kirjoituksista perustuu Slate-verkkosivustolla julkaistuihin kolumneihin. Tästä kirjasta voi oppia paljon taloustiedettä, ja niille jotka lukevat mieluiten lyhyissä palasissa, tämä on listaltani sopivin valinta.
• Burton Malkiel:
  A Random Walk Down Wall Street
  Joissain asioissa pelkkä perustason taloustieteellinen osaaminen voi olla pahempi kuin tietämättömyys—esim jos soveltaa symmetrisen informaation kysyntä-tarjonta-kehikkoa terveydenhoitoon. Rahoitus ei ole tällainen asia, ja 99% osakesäästäjistä pärjäisi parhaiten perustiedoilla markkinoiden mikrotehokkuudesta. Ehdotus osakesalkun valinnan delegoinnista tikkoja heittäville apinoille on peräisin tästä kirjasta, ensipainos 1973. Pari vuotta myöhemmin perustettiin kaikkien indeksirahastojen isosetä, Vanguard, joka palkkasi Malkielin neuvonantajaksi—loppu on historiaa. Uusimpien painosten yritys keskustella tuoreiden tutkimusten tuloksista ei ole kovin onnistunut; parempi opiskella ekonometriaa ja sitten lukea vaikkapa Lo & MacKinlay: A Non-Random Walk Down Wall Street.
• Charles Manski:
  Identification Problems in the Social Sciences
  Tässä “identifikaatio” tarkoittaa tilastollista päättelyä syy-seuraussuhteista, mikä on erityisen hankalaa silloin kun data ei ole peräisin satunnaistetuista vertailukokeista. Vertaisvaikutusten (peer effects) käsittely on klassikko. Taitaa olla listani lyhyin kirja, mutta pureskeltavaa riittää. Kirja keskittyy ideoiden peruslogiikkaan: ongelmat täytyy ymmärtää ennen kuin voi edes etsiä ratkaisuja. Angrist ja Pischke keskittyvät enemmän tapauksiin, joissa identifikaatio ei ole ihan toivotonta. Vaatii taustaksi tilastotieteen perusteet.
• Jürgen Osterhammel:
  The Transformation of the World: A Global History of the Nineteenth Century
  Moni ansiokas taloushistorian kirja on liikkeellä kirjoittajan oman “ison teorian” näkökulmasta, mikä on ihan ok, paitsi jos edustaa taloushistoriaa ainoana kirjana listalla. Osterhammel lähinnä kuvailee, sujuvasti ja vakuuttavasti. Aihe on maailman nykyaikaistuminen, aikakausi on päistään jatkettu 1800-luku, jolloin maailma muuttui sellaiseksi, jonka nyt tunnistamme omaksemme. Teos on kultakaivos johdatuksia lukuisiin toisiinsa kytkeytyviin aihepiireihin, tyyliin merikaapeleiden vetäminen ja globaalin tietoliikenneverkon synty, tai uudisasutuksen leviäminen Argentiinassa.
• Alvin Roth:
  Who Gets What and Why: The New Economics of Matchmaking and Market Design
  Mekanismien ja markkinoiden suunnittelu on taloustieteen ehkä pöhisevin kasvuala. Mekanismissa osallistujat syöttävät siihen “viestinsä”, ja mekanismin säännöt määrittelevät viestien perusteella kuka saa ja antaa mitäkin. Rothia kiinnostavat erityisesti sellaiset tilanteet, joissa rahaa ja hintoja ei syystä tai toisesta voi käyttää osana mekanismia. Hyvä esimerkki on koululaisia ja kouluja yhteen sovittavat valintamekanismit. Juttuni Yhteishaku uusiksi oli samalla lukusuositus tälle kirjalle. “Popularisointi on tehty ilman matematiikkaa, mutta aihepiirin keskeisimmät ideat välittyvät silti selkeästi ja ilman liikaa mutkien suoristelua. Se ei ole helppo yhdistelmä!”
• Carl Shapiro & Hal Varian:
  Information Rules: A Strategic Guide to the Network Economy
  Internet-talouden alkuaikoina aiheesta kirjoitettiin paljon muotisana-huuhaata. Shapiro ja Varian sovelsivat aiheeseen perinteistä mikrotaloustiedettä. Yksi peruskysymys on, miten pärjätä markkinoilla, kun tuotannon rajakustannus on nolla? (Esim lisäkopio tiedostosta ei maksa mitään). Entä miten tulokas voi saada jalansijan, jos tuote on verkostohyödyke—eli sellainen, jossa kuluttajan hyöty riippuu samaa tuotetta jo kuluttavien määrästä. Kirja tulee samalla popularisoineeksi laajan siivun mikrotaloustiedettä, sellaisia aiheita kuin hintadifferointi, laatuversiointi, ja standardien välinen kilpailu. Kirja ilmestyi samoihin aikoihin 1998 kun Google perustettiin. Sattumaa tai ei, mutta yksi takakannen suosittelijoista on Eric Schmidt, ja Varian itse on nykyään Googlen pääekonomisti.
• Richard Thaler & Cass Sunstein:
  Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness
  Monet taloudellisesti tärkeät päätökset tehdään kokemattomina ja ilman tilaisuutta oppia omista virheistä. Ihmiskokeilla on saatu mielenkiintoista tietoa ennustettavista päättely- ja päätösvirheistä. Tämän kirjan teema on, että asialle voisi tehdä jotain ilman pakottamista. Esimerkki: kuuluisassa kenttäkokeessaan Thaler sai osallistujat lisäämään eläkesäästämistä tarjoamalla lisävaihtoehdon, jossa palkasta automaattisesti säästöön siirrettävä summa kasvaa tulevaisuudessa—mutta ei ihan vielä tänään koska, hei, juuri nyt on huono hetki, vaikka haluaisin kyllä lisätä säästämistä… Kirjan voi lukea manifestina. Se on tällä listalla, koska sen voi lukea myös tietokirjana, jossa tekijöiden tyrkkäysagenda toimii käytännöllisiä esimerkkejä motivoivana punaisena lankana.

Valinnoistani pari liippaa läheltä Roopen “top ten” listaa. Angrist & Pischke - valintani osui alkeisoppikirjaan, mutta Roopen suosittelema Mostly Harmless Econometrics on toki parempi, jos on jo kokemusta ekonometriasta. Toinen Information Rules kirjoittajista on sama Hal Varian, joka löytyy Roopen listalta kohdasta Intermediate Microeconomics, joka on mainio oppikirja (tosin pahojen kielten mukaan värikuvien puute tekee siitä sopimattoman nykynuorille). Ja minunkin listassani on sattumalta yksi sosiologiakulma: Manskin kirjan esipuheen mukaan se lähti liikkeelle hänen Amerikan sosiologien konferenssissa 1992 pitämästään puheesta.

Muutama kirja putosi listalta siksi, että en ole lukenut niitä, mutta uskon tuntevani niiden keskeisen sisällön sekä kirjoittajien tason muista lähteistä (lähinnä tutkimusartikkeleista) tarpeeksi hyvin suositellakseni.

• Abhijit Banerjee & Eshter Duflo:
  Poor Economics
• Paul Milgrom & John Roberts:
  Economics, Organization and Management
• Joel Slemrod & Jon Bakija:
  Taxing Ourselves: A Citizen’s Guide to the Debate Over Taxes

Kymmenen kirjan listan kokoaminen oli jopa yllättävän hauskaa puuhaa. Oli kiva plarailla hyvän vaikutuksen jättäneitä kirjoja vuosien jälkeen—joten listan kirjojen lisäksi voin suositella lämpimästi myös oman listan kokoamista.

Aihealueet: Kirja-arvostelut

Kommentointi on suljettu
CC: by-nd-nc