Arkisto aihealueelle ‘Mikro’

Taloudeton ajattelu käy kalliiksi

21.2.2024 Kirjoittanut Marko Terviö

Taloudettomassa ajattelussa osa tavoitteista on äärettömän tärkeitä ja siksi niitä ei saisi pohtia taloudellisesta näkökulmasta. Kun maallisista resursseista riippuvainen asia julistetaan talouden ulkopuoliseksi arvoksi suljetaan se samalla rationaalisen päätöksenteon ulkopuolelle. Koska se maailma, jossa elämme, nyt kuitenkin on äärellinen, niin tämä tabu kääntyy itseään vastaan. Lopulta sitä äärettömän tärkeää tavoitettakin saadaan vähemmän. Resurssien rajallisuuden huomioivan päätöksenteon vaihtoehto on itsepetoksella maustettu salailu ja/tai sekavan ristiriitainen päätöksenteko.

(lisää…)

Perintövero ei välttämättä ole pahasta edes perheyrityksille

31.8.2023 Kirjoittanut Topi Miettinen

Usein julkisuudessa toistetun väiteparin mukaan perintövero vaikeuttaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksia, ja tästä seuraa negatiivinen vaikutus kansantaloudelle. (Esim. perheyritysten liiton varapuheenjohtaja Tomi Lanton mielipidekirjoitus HS 11.8.)

Tällaisessa analyysissa sivuutetaan usein (pääoman) vaihtoehtoiskustannus. Tilintarkastusmielessä voittoa tuottava yritys ei välttämättä ole kansantaloudellisesti kannattava. Kansantaloudessa resurssit ovat rajalliset. Siksi resurssit ml. pääoma tai osaaminen (työvoima) kannattaa suunnata tuotantoon, jossa sen tuottavuus on mahdollisimman suurta.

(lisää…)

Jännittävät sähkömarkkinat

30.8.2022 Kirjoittanut Marko Terviö

Mikrotaloustieteen opetuksen kannalta huonotkin uutiset ovat hyviä, jos niistä saa mielenkiintoisia esimerkkejä. Sähkömarkkinat ovat nyt kandimikron opettajalle erityisen antoisia. Kiinteähintaisten sopimusten ansiosta suuri osa kysynnästä on lyhyellä aikavälillä lähes täysin hintajoustamatonta. Merkittävä osa tarjonnasta on rajakustannukseltaan nollan paikkeilla, mutta tällaisen sähkön määrä vaihtelee rajusti sään mukana. Molemmissa käyrissä on sekä pystysuoria että vaakasuoria osia, jotka välillä myös leikkaavat. Sähkö on jännittävä hyödyke!

(lisää…)

Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?

6.1.2022 Kirjoittanut Topi Miettinen

Tilanne Ukrainan ympärillä on jännittynyt. Kreml on esittänyt vaatimuksen NATO:n itälaajentumisen rajaamiselle. NATO:n pääsihteeri taas on korostanut Ukrainan ja Venäjän länsinaapureiden oikeutta päättää omasta puolustuksestaan ja liittoutumisestaan. Kremlin valmiutta ja halukkuutta käynnistää laajamittainen aseellinen hyökkäys Ukrainaan on joissakin arvioissa pidetty korkeana.

(lisää…)

Covid-2021: talouden ja terveyden vastakkainasettelun paluu?

29.12.2020 Kirjoittanut Topi Miettinen

Kevään korona-aallon keskeisimmän havainnon mukaan julkisen vallan koronapolitiikassa terveydelliset ja kansantaloudelliset tavoitteet eivät ole vastakkaiset (Caselli ym. 2020; Goolsbee and Syverson 2020). Suomessakin kotimainen kulutus laski voimakkaasti yksin tartuntojen leviämisen myötä. Millaisena terveys- ja taloustavoitteiden suhde näyttäytyy havaittujen syksyn toisen aallon kulutusvaikutusten valossa? Edellyttääkö rokotteiden valmistuminen uudelleenarviointia näiden tavoitteiden suhteen?

(lisää…)

Julkisten hankintojen avulla vaikuttaminen ei ole ongelmatonta

2.10.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kansallinen julkisten hankintojen strategiaa julkistettiin 9.9.2020 (Valtiovarainministeriö 2020). Strategiaa esiteltiin myös esimerkiksi Helsingin Sanomien Vieraskynässä 7.9.2020. Strategia korostaa hankintojen vaikuttavuutta, eli sitä, että hankintojen tulisi edistää esimerkiksi ilmasto- ja työllistämistavoitteita.

Me kirjoittajat (Kirsi-Maria Halonen, Ari Hyytinen, Janne Tukiainen ja Otto Toivanen) katsomme, että vaikka nämä ovat tärkeitä tavoitteita, niitä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä toteuttamaan hankintojen avulla. Tämä on hyvä muistaa, vaikka paine vaikuttavuuteen tuleekin EU:n hankintadirektiiveistä ja politiikkalinjauksista. (lisää…)

Terveyden ja talouden ristivedosta ja optimaalisesta koronapolitiikasta

18.5.2020 Kirjoittanut Topi Miettinen

Julkinen keskustelu koronakriisin hoidosta asettaa usein vastakkain taloudellisen toimeliaisuuden ja terveyden. Myös Vihriälän ryhmän raportti (8.5.2020, luvut 4.1. ja 4.2.) tarkastelee koronakriisin akuuttia hoitoa osittain tämän vastakkainasettelun näkökulmasta: ” Nopein polku laumaimmuniteettiin on antaa viruksen levitä ilman rajoituksia, kunnes sairaanhoitokapasiteetin rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen siirrytään rajoituksiin, jotka pitävät viruksen hoitokapasiteetin rajalla. … Ruotsin polku on ollut ylläolevan optimaalisen polun kaltainen.” (Vihriälä et al. 2020, sivu 46.47).

(lisää…)

Kaksi havaintoa koronatukien kohdentumisesta

23.4.2020 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Yritystuki voi olla joko suoraa rahamääräistä tukea, kuten avustuksia tai julkista tukea sisältäviä laina- ja takausjärjestelyitä, tai verotukea. Kuten hyvin tiedetään, yritystukien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja myönnettyjen tukien vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy monenlaisia ongelmia — siis ihan tavallisessa taloustilanteessakin eli ns. normaalioloissa (ks. mm. täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä).

(lisää…)

Kriisipäätöksenteon vaikeudesta

5.4.2020 Kirjoittanut Marko Terviö

Koronakriisi on nostanut pinnalle epävarmuuden vallitessa tehtävän poliittisen päätöksenteon vaikeuden, turboahdetussa muodossa. Tieteelliseen tietoon liittyvän epävarmuuden, jatkumoiden, ja marginaalien käsittely ei yleensäkään tule ihmiselle luonnostaan. Tuli takamuksen alla ja pelko puserossa ne ovat erityisen hankalaa omaksuttavaa.

(lisää…)

Markkinaehtoinen pysäköinti

28.1.2019 Kirjoittanut Marko Terviö

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan Helsinki siirtyy “asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää”. Siitä mitä markkinaehtoisuus oikein tarkoittaa on ollut epätietoisuutta, ja ilmeisesti tästä syystä kaupunki tilasi Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta raportin aiheesta (linkki raporttiin). Tulkintamme markkinaehtoisuudesta on, että pysäköinti ei ole esimerkiksi päivähoitoon vertautuva subjektiivinen oikeus, vaan tavallinen hyödyke, jonka hinta ja määrä saavat vaihdella yli ajan ja alueiden, ja johon investointien tulisi perustua taloudelliseen kannattavuuteen.

(lisää…)

Onko uutisten harhattomuus harhaa?

18.7.2018 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Helsingin Sanomat (HS) toteutti oivallisen ja ilmeisen onnistuneen markkinointikampanjan Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä. Lehdistönvapauden tärkeyttä korostaneet tienvarsimainokset ja mainoskyltit saivat minut miettimään, että mitä tällä kampanjalla meille kuluttajille oikeastaan pyritään viestittämään tai myymään.

Mietintäni monimutkaistui, kun HS:n tunnettu ja pitkäaikainen toimittaja kirjoitti kampanjaan liittyen Twitterissä (ks. tämä), että ”Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”.
(lisää…)

Helsingissä on kaupunkipula

22.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Lähellä keskustaa sijaitseva maa on väistämättä rajallista kaikissa kaupungeissa. Kaupunkimaisesti rakennetun alueen määrä sen sijaan riippuu kaupungin historiasta ja kaavoituksesta. Helsingissä on erityinen pula kaupunkimaisista alueista, joissa kävelyetäisyydellä asuu tarpeeksi ihmisiä monipuolisten lähipalveluiden menestymiselle. Keskustan sijanti niemimaalla tekee sen lähellä sijaitsevasta maasta erityisen niukan voimavaran, mutta pula kaupunkimaisista kaupunginosista kertoo menneistä virheistä.

(lisää…)

Kuka hyötyy automaatiosta?

4.1.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yleisimpiä automaation aiheuttamia huolenaiheita on kaksi. Yksi on, että tulevaisuudessa uusia työpaikkoja ei enää synnykään automaation myötä katoavien tilalle. Huoli perustuu yleensä väärinymmärykseen siitä, miksi niitä uusia työpaikkoja ennenkään syntyi—ks aiempi kirjoitukseni Työpaikkaterminaattori tulee? (se kannattaa lukea ensin). Toinen huoli, ja tämän jutun aihe, on että tällä kertaa automaatio ei enää hyödytäkään tavallisia ihmisiä, vaan rikastuttaa vain joitain biljonäärejä.

(lisää…)

Yritysverotuksen lisäporkkanahärpäke nro 247

3.8.2016 Kirjoittanut Marko Terviö

Hallituksessa harkitaan investointivarauksen käyttöönottoa. Sen avulla yritys voisi suojata voittojaan verotukselta, jos niitä käytetään uusien investointien rahoittamiseen. Investointivarauksen ansiosta investointien tuottoja käytännössä verotettaisiin kevyemmin, jos ne rahoitetaan yrityksen aiemmista voitoista kuin ulkoisella rahoituksella (pankkilainat, velkakirjat, osakeannit). Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että investoinnit kohdentuvat niiden tulevan tuoton eikä yritysten menneen menestyksen perusteella.

(lisää…)

Vielä apteekkitoimialan voitoista

24.7.2016 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kauppalehti julkaisi perjantaina (22.7.2016) verkkopalvelussaan jutun ”Apteekkariliitto: Sääntelyn purku iskisi syrjäseutuihin”. Siinä annettiin ymmärtää, että aiemmin laatimassani apteekkien ylisuuria voittoja tarkastelevassa blogi-kirjoituksessa olisi ollut virheitä.

Ensinnäkin, blogi-kirjoitukseni vertailussa ei ollut virheitä.

Toiseksi, jutussa mainittiin tekemäni vertailu ja minut sen laatijana. Olen taipuvainen ajattelemaan, että hyvään journalistiseen tapaan olisi kuulunut se, että toimittaja olisi kysynyt kommenttiani kirjoituksessa esitettyihin, vertailujani koskeviin väitteisiin.

Hän ei kysynyt, niinpä vastaan tässä.
(lisää…)

Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot

11.7.2016 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kuten jo taloustieteen peruskursseilla opetetaan, liiallisen sääntelyn ja uusien yritysten alalle tulon rajoittaminen johtaa markkinoilla yleensä erilaisiin vinoumiin, kuten tehottomuuteen tai joidenkin toimijoiden ylisuuriin voittoihin (economic rents).

Apteekeista ja niiden sääntelystä on viime aikoina kirjoitettu paljon (ks. ainakin täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä). Tässä kirjoituksessa pohditaan, missä määrin suomalaisten apteekkitoimiluvan haltijoiden eli apteekkareiden tulojen voidaan ajatella heijastelevan apteekkitoimialan ylisuuria voittoja.

(lisää…)