Arkisto aihealueelle ‘Mikro’

Yritysverotuksen lisäporkkanahärpäke nro 247

3.8.2016 Kirjoittanut Marko Terviö

Hallituksessa harkitaan investointivarauksen käyttöönottoa. Sen avulla yritys voisi suojata voittojaan verotukselta, jos niitä käytetään uusien investointien rahoittamiseen. Investointivarauksen ansiosta investointien tuottoja käytännössä verotettaisiin kevyemmin, jos ne rahoitetaan yrityksen aiemmista voitoista kuin ulkoisella rahoituksella (pankkilainat, velkakirjat, osakeannit). Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että investoinnit kohdentuvat niiden tulevan tuoton eikä yritysten menneen menestyksen perusteella.

(lisää…)

Vielä apteekkitoimialan voitoista

24.7.2016 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kauppalehti julkaisi perjantaina (22.7.2016) verkkopalvelussaan jutun ”Apteekkariliitto: Sääntelyn purku iskisi syrjäseutuihin”. Siinä annettiin ymmärtää, että aiemmin laatimassani apteekkien ylisuuria voittoja tarkastelevassa blogi-kirjoituksessa olisi ollut virheitä.

Ensinnäkin, blogi-kirjoitukseni vertailussa ei ollut virheitä.

Toiseksi, jutussa mainittiin tekemäni vertailu ja minut sen laatijana. Olen taipuvainen ajattelemaan, että hyvään journalistiseen tapaan olisi kuulunut se, että toimittaja olisi kysynyt kommenttiani kirjoituksessa esitettyihin, vertailujani koskeviin väitteisiin.

Hän ei kysynyt, niinpä vastaan tässä.
(lisää…)

Ylisuuret voitot ja apteekkareiden tulot

11.7.2016 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kuten jo taloustieteen peruskursseilla opetetaan, liiallisen sääntelyn ja uusien yritysten alalle tulon rajoittaminen johtaa markkinoilla yleensä erilaisiin vinoumiin, kuten tehottomuuteen tai joidenkin toimijoiden ylisuuriin voittoihin (economic rents).

Apteekeista ja niiden sääntelystä on viime aikoina kirjoitettu paljon (ks. ainakin täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä). Tässä kirjoituksessa pohditaan, missä määrin suomalaisten apteekkitoimiluvan haltijoiden eli apteekkareiden tulojen voidaan ajatella heijastelevan apteekkitoimialan ylisuuria voittoja.

(lisää…)

Erikoisia väitteitä yritysrahoituksen saatavuudesta

2.11.2015 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen esitti Helsingin Sanomissa hiljattain (Vieraskynä, 28.10.2015) väitteen, että Suomen talouden ongelmat ja vaihtosuhteen heikkeneminen johtuvat pitkälti yritysrahoituksen saatavuusongelmista.

Ottamatta kantaa H. Niemeläisen muihin taloustilannetta koskeviin väitteisiin totean, että useat käytössä olevat selvitykset ja tilastoaineistot eivät tue H. Niemeläisen esittämää väitettä yritysrahoituksen merkittävistä saatavuusongelmista.

(lisää…)

Yhteishaku uusiksi

6.8.2015 Kirjoittanut Marko Terviö

Mekanismien suunnittelu on jo parin vuosikymmenen ajan ollut yksi taloustieteen antoisimmista tutkimusaiheista. Suomalainen esimerkki taloustieteen määritelmän mukaisesta mekanismista on toisen asteen koulutuksen yhteishaku, jolla peruskoulunsa päättävien koulupaikkatoiveet ja toisaalta koulujen valintakriteerit ja rajalliset paikat sovitetaan yhteen. Alvin Rothin uusi kirja (Who Gets What—and Why: The New Economics of Matchmaking and Market Design) on hyvä popularisointi sekä alan tutkimuksesta että sen käytännön sovelluksista—ja Roth on ollut vahvasti mukana molemmissa.

(lisää…)

Asiallista ja asiatonta kritiikkiä

6.1.2015 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Taloustieteen haasteista, ongelmista ja merkityksestä talouspoliittisessa päätöksenteossa on kirjoitettu ja keskusteltu viime aikoina paljon.

On kirjoitettu hyvin, perustuen asialliseen, perusteltuun ja eri näkökulmat huomioon ottavaan rakentavaan kritiikkiin. Ja sitten on kirjoituksia, joissa kirjoittaja lähinnä näyttää paljastavansa oman tietämättömyytensä taloustieteestä, tai kenties oman yksipuolisen ja tarkoituksellisesti (?) harhaisen ennakkokäsityksensä.

(lisää…)

Mikrotutkijan makromurheita

22.10.2014 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta.

(lisää…)

Murheiden maa

26.2.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Maassa S teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut jo pitkään, samoin myös keskeisten teollisuusalojen työllisten määräkin. Osa tuotantoa on karannut ulkomaille, S:n tuotannon kilpailukyky näytää heikolta, ja valtion velkakin on paisunut viime vuosina eivätkä poliitikot näytä kykenevän ongelmaa hoitamaan. S:n yritysjohtajat takertuvat vanhaan eivätkä kykene hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia, vaan rutisevat korkeista työvoimakuluista. Yksi maan suurimmista yrityksistä on ollut jo pitkään vaikeuksissa. (lisää…)

Laumakäyttäytyminen

25.11.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Klassisessa informaation taloustieteen esimerkissä joukko kuluttajia saapuu peräkkäin kahden ravintolan luokse, ja pohtii kumpaan ravintolaan kannattaisi mennä. Tiedetään, että toinen ravintoloista on hyvä ja toinen huono, mutta kuluttaja ei kokeilematta tiedä kumpi on hyvä.  Ennen päätöstä kuluttaja näkee ikkunasta kuinka paljon ravintoloissa on asiakkaita, mutta ei sitä kuinka tyytyväisiä he ovat valintoihinsa. Jokaisella kuluttajalla on myös jokin oma käsitys, eli informatiivinen mutta epävarma “signaali” siitä kumpi ravintola on parempi.

(lisää…)

Helsingissä asumisen hintapreemiosta

27.9.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Asuntojen hinnat ovat jo pitkään nousseet nopeammin Helsingissä kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Asuntojen määrän kasvua rajoittaa rakennusmaa, jonka määrän kasvu on puolestaan kiinni kaupungin aiemmista poliittisista linjauksista. Pysyvästi korkeamman hintatason mahdollistaa se, että tarjonta ei reagoi hintaan: tuottajat eivät pysty luomaan lisää asuntotontteja, oli hintataso mikä tahansa, eikä nykyisten talojen tilalle saa rakentaa entistä korkeampia.

(lisää…)

Pysäköinnin hinnoittelusta

25.3.2013 Kirjoittanut Marko Terviö

Helsingin kaupunki julkaisi viime viikolla raporttiluonnoksen pysäköintipolitiikasta (linkki pdf:ään). Siinä ehdotetaan mm. asukaspysäköintimaksujen selvää korottamista. Esitys on oikeansuuntainen ja raportissa on monia hyviä pointteja, mutta hinnoittelun perusteluissa ja tavoitteissa olisi vielä parantamisen varaa.

(lisää…)

Ratkaiseva ääni

25.10.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

On useita hyviä syitä käydä äänestämässä. Yksi yleisimmistä, mutta samalla vaikeimmin perusteltavissa olevista syistä, on halu vaikuttaa siihen kuka tulee valituksi. Yksittäisen äänestäjän ääni menee lähes aina vaikuttamismielessä hukkaan, koska vaalitulos on harvoin yhdestä äänestä kiinni. Pienemmissä vaaleissa yksittäisen äänestäjän todennäköisyys antaa ratkaiseva ääni ei kuitenkaan ole aivan naurettavan pieni. Suomen kunnallisvaaleissa se on keskimäärin 0.6%.

(lisää…)

Kyllä-tai-ei arvailuista

14.7.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Hesarista tupsahti kiertohaastattelu eurokriisistä, joka on kuulemma lähetetty 50 ekonomistille.

Pysyykö euroalue koossa? Olkaa hyvä, vastatkaa yhdellä ilmaisulla: KYLLÄ, EI tai EN OSAA SANOA. Antakaa vastauksellenne lyhyt perustelu eli 2-3 lyhyttä virkettä (Noin 200 merkkiä välilyönnit mukaan lukien).

Aika pahan heittivät.

(lisää…)

Lippujen hinnoittelusta

22.5.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Eilen päättyneiden jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnoittelu herätti paljon valitusta, ja itse buuatuksi joutunut Jääkiekkoliiton pj Kalervo Kummola totesi hinnoittelun epäonnistuneen. Epäilen, ettei sama määrä valitusta olisi järjestäjiä paljoa hetkauttanut, jos katsomot olisivat olleet täynnä. (lisää…)

Nipotusta niputuksesta

29.2.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Maineikas matemaatikko Timothy Gowers käynnisti tammikuussa boikotin Elsevier-kustantamon journaleita vastaan. Gowersin perusteluihin voi tutustua hänen blogissaan. Hänen neljästä pointistaan tärkein eli Elsevierin journalien korkea hintataso on pätevä valituksen aihe. Oma huomioni kiinnittyi kuitenkin Gowersin kakkospointtiin, siihen että Elsevier käyttää nippuhinnoittelua. Eli siihen, että kirjastojen täytyy käytännössä valita tilattavat lehdet isoista lehtinipuista, sen sijaan että lehdet valittaisiin “yksi kerrallaan.” (lisää…)

Kuinka (ei) myydä maata

17.1.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

Helsingin kaupunki on viime vuosina myynyt tontteja kovan rahan asuntojen rakennusmaaksi erikoisella tarjouskilpailu-menetelmällä. Rahamääräisten tarjouksien sijasta kaupunki pyytää tarjoukset prosentteina asuntojen lopullisesta myyntihinnasta. Esimerkiksi Saukonpaadessa rakenteilla oleva rantatontti on aiemmin myyty 33,17% provisiolla Lemminkäisen tytäryhtiölle.

Kun Helsingin maapolitiikasta on kyse, niin pakko heti alkuun todeta että parempi myydä kuin lahjoittaa. Myyntitapa vain on huonosti harkittu. (lisää…)