Tilanne Ukrainan ympärillä on jännittynyt. Kreml on esittänyt vaatimuksen NATO:n itälaajentumisen rajaamiselle. NATO:n pääsihteeri taas on korostanut Ukrainan ja Venäjän länsinaapureiden oikeutta päättää omasta puolustuksestaan ja liittoutumisestaan. Kremlin valmiutta ja halukkuutta käynnistää laajamittainen aseellinen hyökkäys Ukrainaan on joissakin arvioissa pidetty korkeana.
Kevään korona-aallon keskeisimmän havainnon mukaan julkisen vallan koronapolitiikassa terveydelliset ja kansantaloudelliset tavoitteet eivät ole vastakkaiset (Caselli ym. 2020; Goolsbee and Syverson 2020). Suomessakin kotimainen kulutus laski voimakkaasti yksin tartuntojen leviämisen myötä. Millaisena terveys- ja taloustavoitteiden suhde näyttäytyy havaittujen syksyn toisen aallon kulutusvaikutusten valossa? Edellyttääkö rokotteiden valmistuminen uudelleenarviointia näiden tavoitteiden suhteen?
Julkinen keskustelu koronakriisin hoidosta asettaa usein vastakkain taloudellisen toimeliaisuuden ja terveyden. Myös Vihriälän ryhmän raportti (8.5.2020, luvut 4.1. ja 4.2.) tarkastelee koronakriisin akuuttia hoitoa osittain tämän vastakkainasettelun näkökulmasta: ” Nopein polku laumaimmuniteettiin on antaa viruksen levitä ilman rajoituksia, kunnes sairaanhoitokapasiteetin rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen siirrytään rajoituksiin, jotka pitävät viruksen hoitokapasiteetin rajalla. … Ruotsin polku on ollut ylläolevan optimaalisen polun kaltainen.” (Vihriälä et al. 2020, sivu 46.47).