Arkisto aihealueelle ‘Makro’

Helikopterirahasta

5.6.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Helikopterirahan käyttämisestä euroalueen talouden elvyttämiseksi on käyty paljon keskustelua. Monet esitetyt väitteet sitä vastaan ovat harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Jälkimmäisistä esimerkiksi käy väite, että se rikkoisi euroalueen sääntöjä ja Euroopan Keskuspankin (EKP) mandaattia. Edellisistä käy väite, että helikopteriraha sekoittaisi raha- ja finanssipolitiikan keskenään. (lisää…)

Elvytyksessä vara parempi

31.3.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Niku Määttänen esitteli joku aika sitten Talouspolitiikan Arviointineuvoston taustaraportin, joka käsitteli verotuksen vaikutuksia. Samanlaisen huomion ansaitsee toinen taustaraportti, Henri Keräsen ja Tero Kuusen (KK) raportti “EU’s Fiscal Targets and Their Economic Impact in Finland” (en saanut tähän linkkiä, koska TAN:in sivut ovat väliaikaisesti pois käytöstä), joka käsittelee finanssipolitiikan vaikutuksia. Yhdistettynä muuhun tutkimustietoon sen tulokset tukevat elvytyksen käyttöä talouskasvun luomiseksi. (lisää…)

Rakenneuudistuksilla Suomi kasvuun?

20.11.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Rakenneuudistuksia perustellaan sillä, että ne ovat tie nopeaan kasvuun. Ovatko ne? (lisää…)

Suomi erilainen kuin muut?

21.10.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Huomasin tänä aamuna (21.10) YLE:n Uutisista, että Suomen Pankki suosittelee Suomen investointien elvyttämiseksi säätelyn purkua. Ilmeisesti SP:n mielestä säätely tai ainakin huono sellainen on tärkein syy investointien alhaisuuteen. (lisää…)

Elvytys vs. kilpailukykyloikka

25.8.2015 Kirjoittanut Niku Määttänen

Talouspoliittisessa keskustelussa asetetaan nyt usein vastakkain elvytys, eli verojen alentaminen tai julkisten menojen kasvattaminen, ja yritysten kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen lähinnä työn hintaa alentamalla.

(lisää…)

Kreikka ei ole vararikossa, Troikka ei vain hyväksy omien toimiensa seurauksia

8.7.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikka ja Troikka ovat useaan otteeseen sopineet Kreikan lainojen ehtojen keventämisestä. Lainaehtojen keventäminen on kuitenkin täysin sama asia kuin lainojen anteeksianto, vaikka ne formaalisti erotetaankin toisistaan. Kreikan todellinen velkataakka on puolet nimellisestä, jos lainaehtojen keventäminen otetaan huomioon. Troikka harhauttaa EU-kansalaisia, koska se kieltäytyy hyväksymästä tätä, vaikka nykyisten kirjanpitosääntöjenkin mukaan sen pitäisi hyväksyä tosiasiallinen velkojen anteeksianto. (lisää…)

Saskattaisiko vai itkettäisikö?

23.6.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Saska Saarikoski (SS) käsitteli kolumnissaan (Kreikan kohtalo on Kreikasta kiinni, HS 11.6.2015) Kreikan kriisiä tavalla, jota on syytä kommentoida. Se oli hyvä esimerkki irrationaalisesta journalismista, jota näkee yhä enemmän. En ehtinyt kommentoida SS:n kirjoitusta tuoreeltaan, mutta sen jälkeenkin on samanlaista irrationalismia Suomenlahteen juoksutettu. (lisää…)

Pitkän aikavälin talouskasvu Suomessa

10.6.2015 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Talousennusteita ja -tutkimusta tekevät laitokset - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), Pellervon taloustutkimus (PTT), Suomen Pankki (SP), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) - sekä Valtiovarainministeriö (VM) julkistivat  Jyväskylän yliopistossa järjestetyssä Taloustutkijoiden XXXII kesäseminaarissa pitkän aikavälin kasvuennusteensa Suomen taloudelle.

Pitkän aikavälin kasvuennusteet oli tällä kertaa pyydetty seuraaville kahdelle vuosikymmenelle: 2015-2025 ja 2026-2035. (lisää…)

Elvytyksen hyödyistä ja riskeistä

27.3.2015 Kirjoittanut Niku Määttänen

Elvytyksen höydyt ovat suurimmallaan silloin kun taloudessa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, ennen kaikkea työvoimaa. Tällöin julkinen valta voi esimerkiksi toteuttaa uuden rakennushankkeen ilman, että jokin yksityinen rakennushanke jää sen seurauksena toteuttamatta.

(lisää…)

Kreikka on oikeassa

19.2.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. (lisää…)

QE ja finanssipoliittinen elvytys

25.1.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yhdysvaltojen keskuspankin FED aloittaessa rahapolitiikan määrällisen keventämisen (QE) Yhdysvalloissa elvytettiin myös finanssipolitiikan keinoin. Euroopassa tilanne on toinen, Euroopan Keskuspankin vihdoin aloittaessa samanlaisen ohjelman, jota FED noudatti, finanssipolitiikassa nyörejä vedetään tiukalle tai itse asiassa pidetään tiukalla ja tätä aiotaan jatkaa. Ei ole hyvä ajatus. (lisää…)

Asiallista ja asiatonta kritiikkiä

6.1.2015 Kirjoittanut Ari Hyytinen

Taloustieteen haasteista, ongelmista ja merkityksestä talouspoliittisessa päätöksenteossa on kirjoitettu ja keskusteltu viime aikoina paljon.

On kirjoitettu hyvin, perustuen asialliseen, perusteltuun ja eri näkökulmat huomioon ottavaan rakentavaan kritiikkiin. Ja sitten on kirjoituksia, joissa kirjoittaja lähinnä näyttää paljastavansa oman tietämättömyytensä taloustieteestä, tai kenties oman yksipuolisen ja tarkoituksellisesti (?) harhaisen ennakkokäsityksensä.

(lisää…)

Jäähyväiset käteiselle

23.11.2014 Kirjoittanut Niku Määttänen

Euroalueen talouspolitiikan ongelma numero yksi on nollakorkorajoite (NKR). Tavanomaisen rahapolitiikan tie on kuljettu loppuun, sillä keskuspankki ei voi enää merkittävästi laskea ohjauskorkojaan. Keskuspankin asettamat lyhyet ohjauskorot ovat nyt nollan tuntumassa. Jos niitä laskettaisiin selvästi pakkasen puolelle, tallettajat nostaisivat pankkitileillä olevat rahansa seteleinä, sillä niille saa aina nollakoron.

(lisää…)

Finanssipolitiikan säännöistä

29.10.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Sveitsin velkajarru on yksi esimerkki finanssipolitiikan säännöistä, melko huono (ei huonoin) sellainen. Mutta mitkä ovat hyviä sääntöjä? (lisää…)

Sveitsiläisestä velkajarrusta

27.10.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Koska Sveitsin velkajarrusta on syntynyt keskustelua, lienee paikallaan käydä läpi ehdotusta. (lisää…)

Mikrotutkijan makromurheita

22.10.2014 Kirjoittanut Roope Uusitalo

Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta.

(lisää…)