Kreikan kriisi on kirvoittanut erilaisia väitteitä EU-sääntöjen rikkomuksista, joille ei kuitenkaan löydy perusteita. Yksi näistä on, että EU-sopimukset kieltävät jäsenmaiden julkisten velkojen anteeksiannon, ainakin sellaisten, joissa velkaa ovat antaneet muut EU-maat tai instituutiot. (lisää…)
Saska Saarikoski (SS) käsitteli kolumnissaan (Kreikan kohtalo on Kreikasta kiinni, HS 11.6.2015) Kreikan kriisiä tavalla, jota on syytä kommentoida. Se oli hyvä esimerkki irrationaalisesta journalismista, jota näkee yhä enemmän. En ehtinyt kommentoida SS:n kirjoitusta tuoreeltaan, mutta sen jälkeenkin on samanlaista irrationalismia Suomenlahteen juoksutettu. (lisää…)
Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. (lisää…)
Mitä yhteistä on suomalaisella kuntataloudella ja Kreikan velkakriisillä?
Enemmän kuin ehkä haluat tietää.
Maailman ja Euroopan vuonna 2008 alkanut rahoitusmarkkinakriisi, joka on luonut myös Euroopan valtioiden velkakriisin, ei taltu toimin, joita EU:n, EMU:n byrokraattien ja eri maiden valtiovarainministeriöiden suunnitelmien pohjalta on toteutettu. Olisikohan aika siirtyä toimiin, joita taloustietelijät norsunluutorneistaan ovat varsin yksituumaisesti esittäneet jo pitkän aikaa? (lisää…)
Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet ovat puolustelleet vakuuksien vaatimista Kreikka-lainoilta siksi, että vakuudet saisivat Kreikan/kreikkalaiset ponnistelemaan kunnolla lainojen takaisinmaksamiseksi. Ehkä tältä kannustinpohjalta löytyisi ratkaisu, mutta ei kepin vaan porkkanan muodossa, Suomi voisi muuntua takaisin negatiivisesta juntista hymyhenkilöksi. (lisää…)
Suomi vaatii Kreikalta vakuuksia tulevaisuudessa sille myöntämilleen luotoille. Miten tämä vaikuttaa Kreikan velka-ongelmaan? (lisää…)
Usko vapaan markkinatalouden erinomaisuuteen perustuu viime kädessä siihen, että uskotaan sellaisten kahdenvälisten vapaaehtoisten sopimusten, joilla ei ole mitään suoraa vaikutusta kehenkään muuhun, olevan “hyviä”. Jos sopimus on vapaaehtoinen, niin sopijat hyötyvät siitä. Ja jos sillä ei ole vaikutusta kehenkään muuhun, niin yhteiskunnan kannalta sopimus ei voi olla kuin hyvä. Erikoistapaus on tietysti vapaa markkinavaihto: Ostan/myyn jotakin hinnalla, jonka toinen osapuoli hyväksyy. Tätä kaunista kuvaa on hyvä vähän rikkoa. (lisää…)
Kreikan julkisen omaisuuden yksityistämistä on laajalti esitetty tärkeäksi osaksi julkisen velkaantumisen hillintää. Yksityistäminen todennäköisesti kuitenkin vain pahentaa ongelmaa. (lisää…)
Eduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Kuten kaikki tietävät, Kreikan julkinen talous on epätasapainossa. Mutta kuinka pahasti se on epätasapainossa ja miten sitä arvioidaan?