Jarkko Harjun, Sami Jysmän, Aliisa Koiviston ja Tuomas Kososen raportti kotitalousvähennyksen vaikutuksista kotitalouspalvelujen käyttöön ja näitä palveluja tuotavien alojen työllisyyteen on herättänyt melkoisen kohun. Monen on ollut vaikea sulattaa tutkimuksen tuloksia. Ei ihme. Tulos on vähintään yllättävä.
Minua on jo jonkin aikaa kiusannut, miten galluppien mittaaman puolueitten kannatuksen muutokseen pitäisi suhtautua. Tarkoitus on kirjoittaa tästä yleistajuisempi kolumni Suomen Kuvalehteen, mutta kun olen menetelmien suhteen epämukavuusalueellani, niin postaan teknisemmän version tänne. Kommentit ja korjausehdotukset kovin tervetulleita. (lisää…)
Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta
Kolumni ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 7.2. 2020. Siltä varalta, että teema kiinnostaa, tässä kolumni ilman toimituksen editointeja hiukan pidempänä versiona, jossa on mukana myös lähdeviitteet ja muutama kuvio.
Julkaisimme viime viikolla tutkimuksen aktiivimallin vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työttömien aktiivisuus muuttui aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.
Kirjoitin Suomen Kuvalehden 11.10. kolumnissa hiukan kriittiseen sävyyn kotimaisesta eriarvoisuustutkimuksesta. Lyhyeen kolumniin ei paljoa mahtunut, joten vähän pidemmät kommentit tässä. Lisäksi mukana muutama toivottavasti argumenttia selkeyttävä kuvio, joita ei Kuvalehteen voinut painaa. (lisää…)
Kokeillaanpa, miten onnistuu kolumnointi kollektiivilta. Alla alustava teksti, josta maanantaiaamuun mennessä syntyy 5200 merkin kolumni SK:n näkökulma-palstalle. Tällä kertaa sopii siis kommentoida jo etukäteen ja kommentit voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kiitos etukäteen. Varastan hyvät ideat ja tarjoan varkauden urheille pullakahvit/iltapäiväkaljat sopivassa Hki-Espoo alueen kohteessa.
Roope
(lisää…)
Helsingin Sanomat (HS) toteutti oivallisen ja ilmeisen onnistuneen markkinointikampanjan Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteydessä. Lehdistönvapauden tärkeyttä korostaneet tienvarsimainokset ja mainoskyltit saivat minut miettimään, että mitä tällä kampanjalla meille kuluttajille oikeastaan pyritään viestittämään tai myymään.
Mietintäni monimutkaistui, kun HS:n tunnettu ja pitkäaikainen toimittaja kirjoitti kampanjaan liittyen Twitterissä (ks. tämä), että ”Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”.
(lisää…)
Yksi tapa yrittää välittää ei-taloustieteilijöille tietoa taloustieteellisestä ajattelutavasta on esitellä kirjoja, joissa taloustieteilijät tai heidän kanssaan yhteistyötä tehneet muiden yhteiskuntatieteiden edustajat ovat kirjoittaneet. Seuraavassa muutama minun suosikeistani: (lisää…)
Luin pääsiäisen aikaan hyllystäni löytynyttä 50 vuotta vanhaa Allardtin sosiologian oppikirjaa. Lukiessani innostuin kysymään Facebookin sosiologikavereilta, mitä taloustieteilijän pitäisi lukea, jos haluaisi 10 kirjaa lukemalla päästä vähän kärryille myös Allardtin kirjan jälkeen kirjoitetusta sosiologiasta. Erinomaisia ehdotuksia tuli paljon enemmän kuin 10; kasa on minulla vielä hiukan kesken.
Otsikon kysymystä on pohdittu sadoissa taloustieteellisissä tutkimuksissa. Siitä on keskusteltu myös hallituksen lanseeraaman “aktiivimallin” yhteydessä.
Toimittaja Paavo Teittisen (HS 19.5.) mielestä yhteiskun-nalliseen keskusteluun osallistuvien taloustieteilijöiden olisi hyvä kertoa avoimesti arvomaailmastaan, tai ainakin sijainnistaan vasemmisto-oikeisto -akselilla. Teittisen puheenvuoro liittyy keskusteluun korkeakoulujen lukukausimaksuista, johon olen itsekin osallistunut.
OECD suosittaa juuri ilmestyneessa Economic Outlook’issa Suomelle finanssipoliittista elvytystä. (lisää…)
Tavanomainen tapa puolustaa kansainvälisen kaupan vapauttamista on, että se vain lisää ihmisten valintamahdollisuuksia. Siksi se ei voi heikentää kenenkään hyvinvointia, sillä aina voi valita vanhan. Kuitenkin jo pelkästään kaupan perusteoriatkin kyseenalaistavat tämän väitteen, koska kaupan vapauttaminen muuttaa tuotannontekijäkorvauksia, ja joidenkin reaaliansiotaso voi laskea. Mutta kaupan vapauttamisella voi olla kuolettavan haitallisia vaikutuksia, vaikka reaaliansiot nousisivatkin. (lisää…)
Sipilän hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään. Lehtitietojen mukaan hallitus suunnittelee myös kiristävänsä työttömyyspäivärahaa saavien velvollisuutta ottaa työtä vastaan, vaikka se ei vastaisikaan koulutusta tai aikaisempaa kokemusta.
Tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja kohentaa siten julkista taloutta. Tällainen politiikka herättää silti paljon vastustusta, sillä työttömille tarjoillaan tässä pelkkää keppiä. Jos työllisyys tämän ansiosta kohentuu, se johtuu vain siitä, että työttömät joutuvat taloudellisen pakon edessä ottamaan vastaan heikommin palkattua tai muuten ikävää työtä. Heidän tilanteensa voi vain heikentyä nykytilanteeseen verrattuna.
SOTE-uudistus, taksiliikenteen sääntöjen muuttaminen ja monen muun uudistuksen hyödyllisyys perustellaan usein kilpailun lisääntymisellä ja käyttäjien valintamahdollisuuksien kasvamisella. Kilpailun lisääntymisen väitetään alentavan hintoja ja sitä kautta suoraan lisäävän kansalaisten reaalituloja ja siten sitä pidetään hyvänä politiikkana. Mikään näistä väitteistä ei välttämättä pidä paikkaansa, joskus pitää, joskus ei. (lisää…)
Nyt kun minua ja kollegoitani ei enää Helsingin Sanomienkaan mukaan epäillä maanpetoksesta, uskaltanen päättää kolmiosaisen Hesarin tietovuotouutista käsittelevän blogisarjan. Tämän postauksen lopussa on myös pari konkreettista ehdotusta vastaavien episodien välttämiseksi tulevaisuudessa. Sopii ottaa kantaa. Muutoin homma päättyy osaltani tähän.