Kirjoitukset: Niku Määttänen


Kotisivu: https://www.mv.helsinki.fi/home/nmaattan/

Kirjoittaja on makrotaloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Helsinki Graduate School of Economicsissa.

Elvyttämisestä tartuntavaaran jälkeen

5.5.2020

Koronavirukseen liittyvän tartuntavaaran ja epidemian hallintaan liittyvien rajoitusten myötä erityisesti monien palveluiden kulutus on romahtanut.  Niin kauan, kun tartuntavaara ja epidemian hallintaan liittyvät rajoitukset vaikuttavat merkittävästi ihmisten käyttäytymiseen, asiaa on vaikea korjata tavanomaisella elvyttävällä finanssipolitiikalla. Esimerkiksi veronalennuksilla ei saada ihmisiä ravintolaan, jos ravintolat ovat kiinni, tai jos ravintoloissa käymistä rajoittaa ennen kaikkea huoli tartuntavaarasta.

(lisää…)

Varallisuusvero takaisin?

28.6.2019

Varallisuusvero puhuttaa niin Suomessa kuin maailmallakin. SAK esitti alkuvuonna julkistamassaan vero-ohjelmassa varallisuusveroa yli 100 000 euron omaisuudelle  (asuntovarallisuus pois lukien). Yhdysvalloissa senaattori Warren ajaa varallisuusveroa yli 50 miljoonan euron varallisuudelle. Warrenin ehdotukselle on tullut tukea eräiltä miljardööreiltä ja ekonomisteilta.

(lisää…)

Irtisanomissuoja, työllisyys ja tuottavuus

29.4.2018

Hallituksen kaavailema henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä herättää vastarintaa ainakin opposition ja ay-liikkeen puolella.  Selitän seuraavassa taloustieteelliseen tutkimukseen nojaten miksi itse pidän irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna, vaikka sen vaikutus työllisyyteen ei tutkimuksen valossa olekaan selvä.[1]

(lisää…)

Miten työttömyyskorvausten tulisi riippua työttömyyden kestosta?

5.2.2018

Otsikon kysymystä on pohdittu sadoissa taloustieteellisissä tutkimuksissa.  Siitä on keskusteltu myös hallituksen lanseeraaman “aktiivimallin” yhteydessä.

(lisää…)

Mitä kulutusveroilla lopulta verotetaan?

6.11.2017

Aina välillä kuulee sanottavan, että työllisyyden kohentamiseksi verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Toisinaan kulutusverojen avulla halutaan alentaa myös pääomatulojen verotusta.

Vaikka en ole tästä suosituksesta välttämättä eri mieltä, minulle jää usein vähän epäselväksi minkälainen ajattelu sen taustalla on. Yksinkertaisimmillaan perustelu tuntuu olevan, että työn verottaminen on huono asia työllisyyden kannalta.

(lisää…)

Asumistuki ja vuokrat: simppeliä teoriaa

31.5.2017

VATTin tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen julkaisivat tänään tutkimuksen, joka viittaa siihen, että asumistuki nostaa vuokria vähemmän kuin mitä julkisesta keskustelusta päätelleen usein oletetaan. Ainakaan yksittäiselle kotitaloudelle maksettava asumistuki ei mene vuokranantajan taskuun.

Puhtaasti empiirisellä tutkimuksella on aina vaikea jäljittää ns. yleisen tasapainon vaikutuksia, eli tässä tapauksessa sitä, missä määrin asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa (eikä vain tuensaajien maksamaa vuokraa suhteessa muiden maksamiin vuokriin).  Pohdin seuraavassa tätä kysymystä yksinkertaisen teorian valossa.

(lisää…)

Lukukausimaksut ja arvot

19.5.2017

Toimittaja Paavo Teittisen (HS 19.5.) mielestä yhteiskun-nalliseen keskusteluun osallistuvien taloustieteilijöiden olisi hyvä kertoa avoimesti arvomaailmastaan, tai ainakin sijainnistaan vasemmisto-oikeisto -akselilla. Teittisen puheenvuoro liittyy keskusteluun korkeakoulujen lukukausimaksuista, johon olen itsekin osallistunut.

(lisää…)

Listaamattomien yritysten osinkoverotus: ongelmat ja ratkaisut

3.3.2017

Suomessa yritys- ja pääomatuloverotuksen kuuma peruna liittyy listaamattomien yritysten osinkoihin. Aikaisemmin tänä vuonna sekä VATTin ja Etlan että Järvikareen työryhmän raporteissa esitettiin uudistuksia, jotka olisivat kiristäneet joidenkin listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta. Hetemäen työryhmä esitti aikanaan samansuuntaisia uudistuksia. Useat ministerit kertoivat heti Järvikareen raportin julkistamisen jälkeen, että näitä esityksiä ei tulla toteuttamaan.

(lisää…)

Yritysveromallit haltuun: ACE, CFT ja CBIT

15.2.2017

Yritysverotusta koskeva keskustelu käy nyt kuumana niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa on noin kuukauden sisällä julkaistu kaksi painavaa (tai ainakin monisivuista) raporttia.[1] Samaan aikaan maailmalla mietitään mitä presidentti Trumpin lupaama yritysveroremontti mahtaa käytännössä tarkoittaa.

Varsinkin tutkijoiden puheenvuorot vilisevät usein erilaisia veromalleja ja niitä kuvaavia lyhenteitä. Keskustelun seuraaminen on helpompaa, jos ymmärtää, mitä useimmiten esillä olevat mallit pääpiirteissään tarkoittavat.

(lisää…)

Elvytystä Kiljusen tapaan

26.10.2016

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite tavoittelee sitä, että maksussa olevia työeläkkeitä tarkistettaisiin jatkossa yksi yhteen palkansaajien ansiokehityksen mukaan. Nykyjärjestelmässä tarkistus perustuu indeksiin, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Koska palkat nousevat tuottavuuskasvun myötä yleensä nopeammin kuin tavaroiden ja palveluiden hinnat, aloite tarkoittaisi pidemmän päälle eläkkeiden kasvattamista nykyjärjestelmään verrattuna. Aloite sai määräaikaan mennessä yli 80 000 allekirjoittajaa, joten se voidaan viedä eduskuntakäsittelyyn.

(lisää…)

Läpinäkyvyys ja likviditeetti rahamarkkinoilla

14.10.2016

Professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobelin sopimusteoriaa koskevasta tutkimuksesta. Kuten julkisuudessa on palkinnon jälkeen usein tuotu esiin, sopimusteorian ilmeisimmät sovellukset liittyvät usein työntekijöiden ja erityisesti johtajien palkitsemiseen.

Holmström on kuitenkin tehnyt paljon myös rahoitusmarkkinoihin liittyvää tutkimusta. Yksi kysymys, jota Holmström on viime vuosina pohtinut, liittyy läpinäkyvyyden merkitykseen rahamarkkinoilla.  Suomalaisen saamaa taloustieteen Nobelia juhlistaakseni yritän seuraavassa selittää yleistajuisesti yhden tähän kysymykseen liittyvän Holmströmin oivalluksen.

(lisää…)

Työttömyysturvan leikkaaminen voi helpottaa työllistymistä

26.8.2016

Sipilän hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään.  Lehtitietojen mukaan hallitus suunnittelee myös kiristävänsä työttömyyspäivärahaa saavien velvollisuutta ottaa työtä vastaan, vaikka se ei vastaisikaan koulutusta tai aikaisempaa kokemusta.

Tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja kohentaa siten julkista taloutta. Tällainen politiikka herättää silti paljon vastustusta, sillä työttömille tarjoillaan tässä pelkkää keppiä. Jos työllisyys tämän ansiosta kohentuu, se johtuu vain siitä, että työttömät joutuvat taloudellisen pakon edessä ottamaan vastaan heikommin palkattua tai muuten ikävää työtä. Heidän tilanteensa voi vain heikentyä nykytilanteeseen verrattuna.

(lisää…)

Verotus, työnteko ja hyvinvointi

3.2.2016

Talouspolitiikan arviointineuvosto teetti uusimman raporttinsa tueksi kirjallisuuskatsauksen siitä, miten työn verotus vaikuttaa ansiotyön määrään. Lopputulos on hyödyllinen tiivistelmä siitä, mitä tästä asiasta taloustieteilijöiden ansiosta tiedetään. Talouspolitiikan kannalta on esimerkiksi tärkeätä tietää, että ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työntarjontaan varsin eri tavoin erilaisissa ryhmissä.

(lisää…)

Elvytys vs. kilpailukykyloikka

25.8.2015

Talouspoliittisessa keskustelussa asetetaan nyt usein vastakkain elvytys, eli verojen alentaminen tai julkisten menojen kasvattaminen, ja yritysten kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen lähinnä työn hintaa alentamalla.

(lisää…)

Elvytyksen hyödyistä ja riskeistä

27.3.2015

Elvytyksen höydyt ovat suurimmallaan silloin kun taloudessa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, ennen kaikkea työvoimaa. Tällöin julkinen valta voi esimerkiksi toteuttaa uuden rakennushankkeen ilman, että jokin yksityinen rakennushanke jää sen seurauksena toteuttamatta.

(lisää…)

Voiko lainanotolla nyt rikastua?

14.2.2015

Päivän Hesarissa (14.2.) pohditaan mitä negatiivisista valtionlainakoroista pitäisi ajatella. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen.

(lisää…)