Kirjoitukset: Niku Määttänen


Kotisivu: http://staff.etla.fi/maattanen/index.html

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston dosentti ja tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ETLAssa.

Asumistuki ja vuokrat: simppeliä teoriaa

31.5.2017

VATTin tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen julkaisivat tänään tutkimuksen, joka viittaa siihen, että asumistuki nostaa vuokria vähemmän kuin mitä julkisesta keskustelusta päätelleen usein oletetaan. Ainakaan yksittäiselle kotitaloudelle maksettava asumistuki ei mene vuokranantajan taskuun.

Puhtaasti empiirisellä tutkimuksella on aina vaikea jäljittää ns. yleisen tasapainon vaikutuksia, eli tässä tapauksessa sitä, missä määrin asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa (eikä vain tuensaajien maksamaa vuokraa suhteessa muiden maksamiin vuokriin).  Pohdin seuraavassa tätä kysymystä yksinkertaisen teorian valossa.

(lisää…)

Lukukausimaksut ja arvot

19.5.2017

Toimittaja Paavo Teittisen (HS 19.5.) mielestä yhteiskun-nalliseen keskusteluun osallistuvien taloustieteilijöiden olisi hyvä kertoa avoimesti arvomaailmastaan, tai ainakin sijainnistaan vasemmisto-oikeisto -akselilla. Teittisen puheenvuoro liittyy keskusteluun korkeakoulujen lukukausimaksuista, johon olen itsekin osallistunut.

(lisää…)

Listaamattomien yritysten osinkoverotus: ongelmat ja ratkaisut

3.3.2017

Suomessa yritys- ja pääomatuloverotuksen kuuma peruna liittyy listaamattomien yritysten osinkoihin. Aikaisemmin tänä vuonna sekä VATTin ja Etlan että Järvikareen työryhmän raporteissa esitettiin uudistuksia, jotka olisivat kiristäneet joidenkin listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta. Hetemäen työryhmä esitti aikanaan samansuuntaisia uudistuksia. Useat ministerit kertoivat heti Järvikareen raportin julkistamisen jälkeen, että näitä esityksiä ei tulla toteuttamaan.

(lisää…)

Yritysveromallit haltuun: ACE, CFT ja CBIT

15.2.2017

Yritysverotusta koskeva keskustelu käy nyt kuumana niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa on noin kuukauden sisällä julkaistu kaksi painavaa (tai ainakin monisivuista) raporttia.[1] Samaan aikaan maailmalla mietitään mitä presidentti Trumpin lupaama yritysveroremontti mahtaa käytännössä tarkoittaa.

Varsinkin tutkijoiden puheenvuorot vilisevät usein erilaisia veromalleja ja niitä kuvaavia lyhenteitä. Keskustelun seuraaminen on helpompaa, jos ymmärtää, mitä useimmiten esillä olevat mallit pääpiirteissään tarkoittavat.

(lisää…)

Elvytystä Kiljusen tapaan

26.10.2016

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite tavoittelee sitä, että maksussa olevia työeläkkeitä tarkistettaisiin jatkossa yksi yhteen palkansaajien ansiokehityksen mukaan. Nykyjärjestelmässä tarkistus perustuu indeksiin, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Koska palkat nousevat tuottavuuskasvun myötä yleensä nopeammin kuin tavaroiden ja palveluiden hinnat, aloite tarkoittaisi pidemmän päälle eläkkeiden kasvattamista nykyjärjestelmään verrattuna. Aloite sai määräaikaan mennessä yli 80 000 allekirjoittajaa, joten se voidaan viedä eduskuntakäsittelyyn.

(lisää…)

Läpinäkyvyys ja likviditeetti rahamarkkinoilla

14.10.2016

Professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobelin sopimusteoriaa koskevasta tutkimuksesta. Kuten julkisuudessa on palkinnon jälkeen usein tuotu esiin, sopimusteorian ilmeisimmät sovellukset liittyvät usein työntekijöiden ja erityisesti johtajien palkitsemiseen.

Holmström on kuitenkin tehnyt paljon myös rahoitusmarkkinoihin liittyvää tutkimusta. Yksi kysymys, jota Holmström on viime vuosina pohtinut, liittyy läpinäkyvyyden merkitykseen rahamarkkinoilla.  Suomalaisen saamaa taloustieteen Nobelia juhlistaakseni yritän seuraavassa selittää yleistajuisesti yhden tähän kysymykseen liittyvän Holmströmin oivalluksen.

(lisää…)

Työttömyysturvan leikkaaminen voi helpottaa työllistymistä

26.8.2016

Sipilän hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetään.  Lehtitietojen mukaan hallitus suunnittelee myös kiristävänsä työttömyyspäivärahaa saavien velvollisuutta ottaa työtä vastaan, vaikka se ei vastaisikaan koulutusta tai aikaisempaa kokemusta.

Tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja kohentaa siten julkista taloutta. Tällainen politiikka herättää silti paljon vastustusta, sillä työttömille tarjoillaan tässä pelkkää keppiä. Jos työllisyys tämän ansiosta kohentuu, se johtuu vain siitä, että työttömät joutuvat taloudellisen pakon edessä ottamaan vastaan heikommin palkattua tai muuten ikävää työtä. Heidän tilanteensa voi vain heikentyä nykytilanteeseen verrattuna.

(lisää…)

Verotus, työnteko ja hyvinvointi

3.2.2016

Talouspolitiikan arviointineuvosto teetti uusimman raporttinsa tueksi kirjallisuuskatsauksen siitä, miten työn verotus vaikuttaa ansiotyön määrään. Lopputulos on hyödyllinen tiivistelmä siitä, mitä tästä asiasta taloustieteilijöiden ansiosta tiedetään. Talouspolitiikan kannalta on esimerkiksi tärkeätä tietää, että ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työntarjontaan varsin eri tavoin erilaisissa ryhmissä.

(lisää…)

Elvytys vs. kilpailukykyloikka

25.8.2015

Talouspoliittisessa keskustelussa asetetaan nyt usein vastakkain elvytys, eli verojen alentaminen tai julkisten menojen kasvattaminen, ja yritysten kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kohentaminen lähinnä työn hintaa alentamalla.

(lisää…)

Elvytyksen hyödyistä ja riskeistä

27.3.2015

Elvytyksen höydyt ovat suurimmallaan silloin kun taloudessa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteettia, ennen kaikkea työvoimaa. Tällöin julkinen valta voi esimerkiksi toteuttaa uuden rakennushankkeen ilman, että jokin yksityinen rakennushanke jää sen seurauksena toteuttamatta.

(lisää…)

Voiko lainanotolla nyt rikastua?

14.2.2015

Päivän Hesarissa (14.2.) pohditaan mitä negatiivisista valtionlainakoroista pitäisi ajatella. Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen.

(lisää…)

Jäähyväiset käteiselle

23.11.2014

Euroalueen talouspolitiikan ongelma numero yksi on nollakorkorajoite (NKR). Tavanomaisen rahapolitiikan tie on kuljettu loppuun, sillä keskuspankki ei voi enää merkittävästi laskea ohjauskorkojaan. Keskuspankin asettamat lyhyet ohjauskorot ovat nyt nollan tuntumassa. Jos niitä laskettaisiin selvästi pakkasen puolelle, tallettajat nostaisivat pankkitileillä olevat rahansa seteleinä, sillä niille saa aina nollakoron.

(lisää…)

Aamuyön neuvottelut

18.9.2014

Eläkeneuvotteluista tihkuvat uutiset ovat minusta hieman hämmentäviä ja vähän huolestuttaviakin. Enkä nyt viittaa vain siihen, että neuvottelijat ovat tiettävästi välillä istuneet iltaa aamuviiteen asti.

(lisää…)

Mitä omistusasuminen maksaa?

22.8.2014

Tiedotusvälineet kertovat, että asumismenot kasvavat lähivuosina kotitalouksien tuloja nopeammin, että vuokra-asujien asumismenot kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien, ja että ero asumismenoissa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on “jopa yli 1000 euroa kuukaudessa”. Uutiset perustunevat Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tiedotteeseen.

(lisää…)

Eläkeuudistus ja tulonjako

26.3.2014

Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvittavan eläkeuudistuksen suuntaviivat ovat selvillä. Jotta uudistuksella olisi merkittävä myönteinen vaikutus eläkejärjestelmän rahoitukseen, työuriin ja lopulta julkiseen talouteen, siihen tulisi sisältyä alimman vanhuuseläkeiän (tai ainakin ns. täyden eläkkeen ikärajan) nostaminen sekä osa-aikaeläkkeen ja työttömyysputken käytön rajoittaminen joko ikärajoja nostamalla tai etuuksia heikentämällä.

(lisää…)

EKP:n inflaatiotavoite ja nollakorkorajoite

16.12.2013

EKP:n julkilausuttu tavoite on pitää euroalueen vuotuinen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Siinä se on yleensä onnistunut hyvin, mikä on arvokas asia.  Tänä vuonna inflaatio on kuitenkin painunut alle yhden prosentin.

Toki euroalueen inflaatio on toisinaan myös selvästi ylittänyt kahden prosentin rajapyykin. Inflaation täydellinen vakauttaminen on mahdoton tehtävä. Mutta nykyisessä taloustilanteessa inflaatiotavoitteen alittaminen on suurempi ongelma kuin sen vastaavan suuruinen ylittäminen normaaliaikoina. (lisää…)