Turpeen käyttöä ja tuotantoa tuetaan veronmaksajien rahoilla ainakin syöttötariffin ja tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita matalamman energiaveron muodossa. Paavo Väyrystä lukuun ottamatta aika harva kehtaa kuitenkaan enää väittää turvetta erityisen ympäristöystävälliseksi energianlähteeksi. Hiilidioksidipäästöjen kannalta sitä pidetään yleisesti ainakin yhtä huonona energianlähteenä kuin kivihiiltä ja öljyä. Ilmeisesti turveteollisuuskin on alkanut korostaa muita asioita, erityisesti huoltovarmuutta ja työllisyyttä.
Kirjoitukset: Niku Määttänen
Kotisivu: http://staff.etla.fi/maattanen/index.html
Kirjoittaja toimii tutkimusohjaana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ETLAssa.
Helsingin asuntopolitiikasta
22.6.2010Helsingin kaupunki omistaa itse suuren osan kaikesta tulevaan uudisrakentamiseen käytettävästä maasta. Nykyiset Helsingin asuntohinnat, jotka ylittävät reippaasti rakennuskustannukset, kertovat siitä, että rakentamiseen soveltuva maa on Helsingissä arvokasta. Siksi se, minkälaisilla ehdoilla kaupunki luovuttaa omistamaansa maata rakennettavaksi, on helsinkiläisten kannalta tärkeä kysymys. Kaiken järjen mukaan kaupungin omistaman maan myynti- tai vuokratulot voisivat olla merkittävä tulonlähde Helsingin kaupungille.
Asunnot eläkkeiksi
27.5.2010Helsingin Sanomien (24.5) mukaan Valtiovarainministeriö valmistelee uudistusta, joka keventäisi kertamaksullisten eläkevakuutuksen verotusta. Nykyjärjestelmässä kertamaksulla maksettavan eläkevakuutuksen verotus on hyvin kireätä. Käytännössä verottaja ottaa silloin osan myös sijoitettavasta pääomasta eikä vain sen tuotosta kuten yleensä säästämisen verotuksessa. (lisää…)
Pitäisikö Kreikan pelastuspaketti hyväksyä?
7.5.2010Eduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Onko Hitas-järjestelmässä mitään järkeä?
16.4.2010Muutaman päivän takainen uutinen siitä, miten ihmiset jonottivat uusia Hitas-asuntoja yön yli ulkona, on herättänyt jälleen keskustelua koko Hitas-järjestelmän järkevyydestä tai järjettömyydestä.
Sijoitusyhtiö Suomi
16.3.2010Suomenkin julkinen velka kasvaa finanssikriisin seurauksena selvästi. Samalla julkisen velan hallinnasta tulee koko kansantalouden kannalta aikaisempaa tärkeämpi asia. Kysymys on pitkälti samoista asioista, joita kotitaloudet joutuvat pohtimaan päättäessään asuntolainansa viitekorosta.
Kreikan julkinen talous
18.2.2010Kuten kaikki tietävät, Kreikan julkinen talous on epätasapainossa. Mutta kuinka pahasti se on epätasapainossa ja miten sitä arvioidaan?
Pitäisikö veronkorotuspaineista vaieta?
14.1.2010Taloussanomien (14.1) mukaan Aktian pääekonomistin Timo Tyrväisen mielestä “[...]nyt ei ole aika nostaa esille asioita, jotka ovat omiaan herättämään epävarmuutta kulutuskysynnän jatkumisesta. Esimerkiksi puheet veronkiristyksistä ja julkisen talouden vajeen paikkaamisesta olisi Tyrväisen mukaan syytä siirtää vaikkapa vuoden päähän.”
Pitkä reaalikorko ja asuntojen hinnat
12.1.2010Kirjoitin aikaisemmin Ranskan liikkeelle laskemista reaalibondeista ja noin viiden vuoden reaalikoroista. Ranska laskee aika ajoin liikkeelle myös usean vuosikymmenen päästä erääntyviä reaalibondeja. Niiden hintojen perusteella saadaan vastaavasti tietoa hyvin pitkistä reaalikoroista.
Reaalikorosta
19.12.2009Näin joulun alla tuntuu asianmukaiselta muistuttaa siitä viisaudesta, että raha ei tuo onnea, vaan onnea tuo ne tavarat ja palvelut, joita rahalla saa. Tämä perustelee samalla sen, miksi reaalikorkojen pitäisi olla monien päätösten kannalta paljon tärkeämpiä kuin nimelliskorkojen.
Elvytyksestä
27.11.2009Hallitusta on viime aikoina monelta taholta syytetty siitä, että sen elvytyspolitiikka perustuu liiaksi veronalennuksiin ja liian vähän julkisen kulutuksen ja investointien lisäämiseen. Veronalennusten katsotaan olevan tehottomia, koska kuluttajat säästävät suuren osan veronalennuksistaan.
Miksi tehokkaita veroja vastustetaan?
5.11.2009USAn liittovaltion suuri budjettivaje on nostanut siellä jälleen esiin kysymyksen arvonlisäverosta. Yhdysvallat on ainoa OECD-maa, jossa ei ole käytössä arvonlisäveroa. Sen sijaan siellä on käytössä paljon kömpelömpi, osavaltiokohtainen myyntivero (”sales tax”), jonka fiskaalinen merkitys on melko pieni.
Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa, osa 2.
14.10.2009Kirjoitin muutama viikko sitten kiinteistöveroon kaavaillusta energiaporrastuksesta. Asiaa selvittänyt työryhmä julkaisi tänään raporttinsa. Se on hämmentävää luettavaa, erityisesti ottaen huomioon, kuinka voimakkaasti asuntoministeri ajoi ideaansa julkistamistilaisuuden jälkeen.
Pakollisista ja vapaaehtoisista eläkevakuutuksista
2.10.2009Taloustieteessä eläkevakuutuksella (life annuity) tarkoitetaan vakuutusta, joka antaa taloudellista turvaa pitkää elinikää vastaan. Lakisääteiset eläkkeemme ovat tällainen vakuutus, sillä jokainen saa työ- ja kansaneläkettä kuolemaansa saakka. Hyvin vanhaksi elävä nostaa siten maksamiinsa eläkemaksuihin verrattuna elämänsä aikana paljon enemmän eläkettä kuin keskimääräistä nuorempana kuoleva.
Kulutusverotuksen kiristäminen kurittaa varakkaita
15.9.2009Hallitus on linjannut siirtävänsä verotuksen painopistettä kulutusverotuksen suuntaan. Arvonlisäveroa tullaan luultavasti korottamaan ja mahdolliset veronalennukset kohdistetaan jatkossa työtulojen verotukseen. Monet ovat tässä yhteydessä ilmaisseet huolensa tulonjakovaikutuksista. Huoli perustuu ilmeisesti ennen kaikkea siihen, että arvonlisäveroprosentti on sama pieni- ja suurituloiselle. (lisää…)
Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa
31.8.2009Asuntoministeri Vapaavuori ajaa kiinteistöveron porrastamista rakennuksen energiatehokkuuden mukaan (ks. täältä). Ajatus siis on, että tulevaisuudessa energiatehokkaiden rakennusten kiinteistövero on matalampi kuin energiasyöppöjen.
Tarkoitus on varmasti hyvä. Kotitaloudet ovat EU:n hiilidioksidipäästökaupan ulkopuolella ja siksi niiden päästöjä on rajoitettava erityistoimin. Kiinteistöveron porrastaminen on kuitenkin huono keino.