Läpinäkyvyys ja likviditeetti rahamarkkinoilla

14.10.2016 Kirjoittanut Niku Määttänen

Professori Bengt Holmström sai taloustieteen Nobelin sopimusteoriaa koskevasta tutkimuksesta. Kuten julkisuudessa on palkinnon jälkeen usein tuotu esiin, sopimusteorian ilmeisimmät sovellukset liittyvät usein työntekijöiden ja erityisesti johtajien palkitsemiseen.

Holmström on kuitenkin tehnyt paljon myös rahoitusmarkkinoihin liittyvää tutkimusta. Yksi kysymys, jota Holmström on viime vuosina pohtinut, liittyy läpinäkyvyyden merkitykseen rahamarkkinoilla.  Suomalaisen saamaa taloustieteen Nobelia juhlistaakseni yritän seuraavassa selittää yleistajuisesti yhden tähän kysymykseen liittyvän Holmströmin oivalluksen.

Rahamarkkinoilla myydään ja ostetaan lyhytaikaisia velkapapereita. Velkapaperin myyjä (lainanottaja) sitoutuu maksamaan velkapaperin haltijalle tietyn summan tiettynä hetkenä tulevaisuudessa (esimerkiksi huomenna). Velkapaperiin liittyy usein vakuus. Jos velkapaperin myyjä ei pystykään maksamaan lupaamaansa summaa velkapaperin haltijalle, velkapaperin haltija saa pitää vakuuden.

Läpinäkyvyys tarkoittaa tässä yhteydessä suurin piirtein sitä, kuinka paljon ostajilla on tietoa vakuuksien todellisesta arvosta. Rahamarkkinoilla vakuutena on yleensä jokin toinen velkapaperi. Sen täsmällisen arvon selvittäminen voi olla hankalaa, sillä vakuutena olevan velkapaperin vakuutena on puolestaan joku toinen velkapaperi, jne.

Aika moni varmasti ajattelee, että varsinkin rahamarkkinoilla läpinäkyvyys on hyvä asia ja läpinäkymättömyys huono asia. Holmström osoittaa (lopulta tietenkin formaalin mallin avulla), että tällainen ajattelu on liian suoraviivaista.

Ensinnäkin on hyvä huomata, että ainakin joillakin markkinoilla läpinäkyvyyttä rajoitetaan täysin tietoisesti. Yksi esimerkki tästä on timanttimarkkinat. Ilmeisesti timantteja myydään tukkumarkkinoilla pusseissa, joissa jokaisessa on useita timantteja. Pussin sisällöstä kerrotaan vain rajoitetusti, kuten timanttien yhteispaino. Ostajat tekevät tarjouksia yksittäisistä pusseista.  Vaikka pussien todellinen arvo väistämättä vaihtelee, myyjä ei salli ostajien katsovan pussien sisälle ennen tarjouksen tekemistä.

Läpinäkymättömyydestä on tässä tapauksessa ainakin yksi ilmeinen hyöty: Sen ansiosta myyjät eivät käytä aikaansa yksittäisten pussien penkomiseen ja vertailuun.

On myös syytä huomata, että jos minä ostajana tiedän, että kaikki muut ostajat tutkivat pussit tarkkaan, myös minun kannattaa tutkia ne tarkasti. Muussa tapauksessa minulle itselleni jää käteen se pussi, jota kukaan muu ei huolinut!

Holmströmin mukaan rahamarkkinoilla on vähän samantapainen tilanne. Velkapapereilla käydään usein vilkkaasti kauppaa ilman, että kukaan tietää tarkasti vakuuksien todellista arvoa.  Siitä, että vakuuksien tarkkaa arvoa ei tiedetä, ei välttämättä aiheudu ongelmia. Sen sijaan vakuuksien arvon tarkka arvioiminen veisi niin paljon aikaa, että markkinoiden likviditeetti väistämättä kärsisi. Likvideillä markkinoilla on mahdollista myydä tai ostaa nopeasti tinkimättä oleellisesti hinnasta tai maksamatta suurta ylihintaa muiden maksamaan hintaan verrattuna.

Ongelmia voi syntyä, jos läpinäkyvyys yhtäkkiä paranee. Tilanne on erityisen hankala silloin, jos osa rahoitusmarkkinoilla toimivista ihmisistä tietää enemmän kuin toiset ja ne toiset tietävät että toiset tietävät enemmän. Niillä, jotka tietävät tietävänsä vähemmän, on nyt perusteltu huoli siitä, että heille jää ns. musta pekka käteen.

Yleisempi johtopäätös on se, että hyvin toimivat (likvidit) markkinat eivät välttämättä edellytä, että kaikki tietävät kaupankäynnin kohteena olevista asioista kaiken oleellisen. Tärkeämpää on se, että informaatio on jakautunut symmetrisesti. Tämä ehto toteutuu myös silloin kun kukaan ei tiedä juuri mitään!

Näistä havainnoista seuraa edelleen hyvin kiinnostavia johtopäätöksiä liittyen esimerkiksi panttilainaamoihin, rahoitusmarkkinakriiseihin ja rahoitusmarkkinoiden valvontaan. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä Holmströmin esitelmästä. Esitelmästä löytyy myös viittauksia esitelmän perustavana oleviin tieteellisiin artikkeleihin.

Avainsanat: , , ,

Aihealueet: Rahoitus

2 kommenttia kirjoitukseen “Läpinäkyvyys ja likviditeetti rahamarkkinoilla”

  1. Flatfish kirjoitti:

    Tämä on hyvä esimerkki siitä kun kykenee kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia. Timanttikauppias vertailussa minua on vain jäänyt askarruttamaan miten käy timanttikauppiaan joka laittaa kuraa pussien sisälle. Olisiko entinen timanttikauppias? Rahoitusmarkkinoilla tilanne taitaa olla toinen.

  2. Asko Korpela kirjoitti:

    Loistava selitys. Jopa meikäläinen junttipoika ymmärsi kertalukemalla. Ei tarvinut turvautua parhaaseen elämän (79 v) varrella keskikoulun voimistelun opettajalta saatuun neuvoon: ‘10 kertaa luki ja heti osas’. Oppikirjat: http://www.askokorpela.fi/AjkOppikirjat-00.htm

Vastaa