Talouspolitiikan arviointineuvosto teetti uusimman raporttinsa tueksi kirjallisuuskatsauksen siitä, miten työn verotus vaikuttaa ansiotyön määrään. Lopputulos on hyödyllinen tiivistelmä siitä, mitä tästä asiasta taloustieteilijöiden ansiosta tiedetään. Talouspolitiikan kannalta on esimerkiksi tärkeätä tietää, että ansiotuloverotuksen muutokset vaikuttavat työntarjontaan varsin eri tavoin erilaisissa ryhmissä.
Uudessa KAKissa on arvioni Thomas Pikettyn hittikirjasta “Capital in the 21st Century.” (Linkki artikkeliin.) Minut pyydettiin kirjoittajaksi, koska olin kesäkuussa Pikettyn diskussantti Yrjö Jahnssonin Säätiön järjestämässä “Inequality and health” seminaarissa. Sen ohjelmasta oli sovittu jo aikaa ennen Pikettyn pop-tähteyttä. Kevään mediahässäkkä lienee ollut syy siihen, että hän vaihtoi esityksensä aihetta loppumetreillä ja puhui nimenomaan kirjasta eikä uudesta tutkimuksestaan.
Kehysriihessä sovitut muutokset yritys- ja osinkotuloverotukseen muistuttavat päällisin puolin Hetemäen verotyöryhmän suosituksia. Yhteisöverokantaa alennetaan ja osinkoverotusta yksinkertaistetaan.
Björn Wahlroos sai taas kerran netin puppugeneraattorit käyntiin viimeviikkoisella kommentillaan vapaa-ajan verollepanosta. Netiin keskustelupalstoilla Wahlroosia syytetään köyhistä piittaamattomaksi ökypankkiiriksi, jolla on umpikaheleita ideoita. Voi olla, mutta tällä kertaa Nalle saa turpiin väärin perustein. (lisää…)
Näin MM-kisojen kunniaksi päätin raportoida jalkapalloa sivuavasta tutkimuksesta, johon törmäsin hiljattain. Sen aiheena on kansainvälinen verokilpailu, ja harvinaisena sivutuotteena arvio Laffer-käyrän huipun sijainnista ammattijalkapalloilijoiden työmarkkinoilla.
Tutkimuksen taustalla on data ammatijalkapalloilijoiden urapoluista Länsi-Euroopassa viimeisen 30 vuoden ajalta. Sinä aikana on tapahtunut monenmoista veromuutosta ja maakohtaista episodia, joista osa on kohdistettu ulkomaisille “asiantuntijoille,” joihin ammattiurheilijatkin on laskettu.
Libertaristit väittävät (ainakin monet heistä), että verotus loukkaa henkilökohtaista vapautta ja yksityistä omistusoikeutta (paitsi siltä osin kuin veroja kannetaan vain turvaamaan yksityisomistus). Väitteen teoreettinen pohja (jonka tunnetuin muotoilu on Robert Nozickin luoma) on heppoinen, kuten esimerkiksi Gerald Cohen on osoittanut, mutta myös sen empiirinen pohja on reikiä täynnä (jos tällaisille väitteille mitään empiiristä näyttöä puolesta tai vastaan ylipäätään voi olla). (lisää…)
Hallitus on linjannut siirtävänsä verotuksen painopistettä kulutusverotuksen suuntaan. Arvonlisäveroa tullaan luultavasti korottamaan ja mahdolliset veronalennukset kohdistetaan jatkossa työtulojen verotukseen. Monet ovat tässä yhteydessä ilmaisseet huolensa tulonjakovaikutuksista. Huoli perustuu ilmeisesti ennen kaikkea siihen, että arvonlisäveroprosentti on sama pieni- ja suurituloiselle. (lisää…)
Könttäsummaverolla tarkoitetaan taloustieteessä veroa, jonka suuruuteen verotettava ei itse voi vaikuttaa millään tavalla. Ehdotettu mediamaksu on hyvin lähellä könttäsummaveroa. Toisin kuin nykyisestä tv-lupamaksusta, sen maksamista ei voi välttää luopumalla televisiosta. Se olisi ilmeisesti myös täysin riippumaton esimerkiksi kansalaisen ansiotuloista, varallisuudesta tai kulutuksen määrästä.