Arkisto aihealueelle ‘Kansainvälinen talous’

Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?

6.1.2022 Kirjoittanut Topi Miettinen

Tilanne Ukrainan ympärillä on jännittynyt. Kreml on esittänyt vaatimuksen NATO:n itälaajentumisen rajaamiselle. NATO:n pääsihteeri taas on korostanut Ukrainan ja Venäjän länsinaapureiden oikeutta päättää omasta puolustuksestaan ja liittoutumisestaan. Kremlin valmiutta ja halukkuutta käynnistää laajamittainen aseellinen hyökkäys Ukrainaan on joissakin arvioissa pidetty korkeana.

(lisää…)

Työvoiman ulkopuolella

15.10.2018 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Työttömyysasteen ohella on hyvä katsoa myös työvoiman ulkopuolella olevien kehitystä ymmärtääksemme työmarkkinatilannetta. Äskettäin PT:n johtaja Elina Pylkkänen kiinnitti huomiota 25-35 - vuotisten miesten ikäluokkaan, josta huomattava osa ei kuulu työvoimaan. Tärkeää on katsoa myös kaikkia ikäluokkia yhdessä, jotta saataisiin esiin esimerkiksi menneen talouskriisin ja erilaisten politiikkatoimien vaikutus laajemmin. (lisää…)

378 vikaa “a la carte” EU-jäsenyydessä

1.8.2018 Kirjoittanut Marko Terviö

Yhteismarkkinoiden hyöty tulee siitä, että tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat kitkatta yli rajojen. EU:n tärkein merkitys on yhteisissä pelisäännöissä—tullit ovat nykyään alhaisia. Mutta sekamelskahan siitä syntyy, kun 28 maata luo yhteiset säännöt. Ja kun on sääntöjä, niin tarvitaan myös valvontaa ja tuomioistuimia. Yksi iso sekamelska on kuitenkin paljon pienempi kuin 28:n erillistä sekamelskaa. Yhteismarkkinoilla myös kahdenvälisten jetsutusten tarve poistuu, mikä on sekin merkittävä skaalaetu: N maata muodostaisi N(N-1)/2 neuvotteluparia.
(lisää…)

Vienti ja sen arvo

19.12.2017 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Tämä blogi on kirjoitettu yhdessä Saara Tammisen (VATT) kanssa. Vienti tuo maahan tuloa. Se tulo on vientiin sisältyvä kotimainen arvonlisä, lisäarvo, jonka kotimaiset panokset ovat vientituotteisiin lisänneet. Tämä arvonlisä on siksi ainoa järkevä mittari viennin maalle tuottamalle tulojen kasvulle ja sitä myöten viennin mahdollistamalle hyvinvoinnin kasvulle. Myös palvelujen vienti tuottaa arvonlisää ja palveluita viedään Suomessa sekä palvelu- että teollisuustoimialoilta. Näitä kahta perustotuutta korostettiin pari viikkoa sitten julkistetussa VNK:n julkaisemassa100 vuotta pientä avotaloutta-raportissa. Ne ovat kuitenkin hämmentäneet (epä?-)sosiaalisessa mediassa. (lisää…)

Venäjä-pakotteiden vaikutukset pakotteita asettaneisiin maihin

13.9.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Viime viikon loppupuolella Helsingissä pidettiin European Trade Study Groupin (ETSG) vuotuinen konferenssi. Tulen palaamaan joihinkin siellä esiteltyihin tutkimuksiin myöhemmin, nyt käsittelen yhtä sen ajankohtaisuuden vuoksi. (lisää…)

Helikopterirahasta

5.6.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Helikopterirahan käyttämisestä euroalueen talouden elvyttämiseksi on käyty paljon keskustelua. Monet esitetyt väitteet sitä vastaan ovat harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Jälkimmäisistä esimerkiksi käy väite, että se rikkoisi euroalueen sääntöjä ja Euroopan Keskuspankin (EKP) mandaattia. Edellisistä käy väite, että helikopteriraha sekoittaisi raha- ja finanssipolitiikan keskenään. (lisää…)

Elvytyksessä vara parempi

31.3.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Niku Määttänen esitteli joku aika sitten Talouspolitiikan Arviointineuvoston taustaraportin, joka käsitteli verotuksen vaikutuksia. Samanlaisen huomion ansaitsee toinen taustaraportti, Henri Keräsen ja Tero Kuusen (KK) raportti “EU’s Fiscal Targets and Their Economic Impact in Finland” (en saanut tähän linkkiä, koska TAN:in sivut ovat väliaikaisesti pois käytöstä), joka käsittelee finanssipolitiikan vaikutuksia. Yhdistettynä muuhun tutkimustietoon sen tulokset tukevat elvytyksen käyttöä talouskasvun luomiseksi. (lisää…)

Suomi erilainen kuin muut?

21.10.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Huomasin tänä aamuna (21.10) YLE:n Uutisista, että Suomen Pankki suosittelee Suomen investointien elvyttämiseksi säätelyn purkua. Ilmeisesti SP:n mielestä säätely tai ainakin huono sellainen on tärkein syy investointien alhaisuuteen. (lisää…)

Saskattaisiko vai itkettäisikö?

23.6.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Saska Saarikoski (SS) käsitteli kolumnissaan (Kreikan kohtalo on Kreikasta kiinni, HS 11.6.2015) Kreikan kriisiä tavalla, jota on syytä kommentoida. Se oli hyvä esimerkki irrationaalisesta journalismista, jota näkee yhä enemmän. En ehtinyt kommentoida SS:n kirjoitusta tuoreeltaan, mutta sen jälkeenkin on samanlaista irrationalismia Suomenlahteen juoksutettu. (lisää…)

Kreikka on oikeassa

19.2.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Kreikan väite, että sen Troikan (EKP, EU:n komissio, IMF) kanssa sopima ohjelma on ongelma, ei ratkaisu, on tosi. (lisää…)

QE ja finanssipoliittinen elvytys

25.1.2015 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yhdysvaltojen keskuspankin FED aloittaessa rahapolitiikan määrällisen keventämisen (QE) Yhdysvalloissa elvytettiin myös finanssipolitiikan keinoin. Euroopassa tilanne on toinen, Euroopan Keskuspankin vihdoin aloittaessa samanlaisen ohjelman, jota FED noudatti, finanssipolitiikassa nyörejä vedetään tiukalle tai itse asiassa pidetään tiukalla ja tätä aiotaan jatkaa. Ei ole hyvä ajatus. (lisää…)

Tietääkö ehdokkaasi?

15.5.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Eurovaalien lähestyessä meidän kaikkien on hyvä testata suosikkiehdokkaidemme tietoja ja taitoja. Monet haluavat varmasti tietää, mitä mieltä ehdokkaat ovat eurokriisin hoidosta ja erityisesti euroalueen kriisimaiden tilanteesta. Ehdotan kysymystä kriisimaiden taloudenpidosta, erityisesti ehdotan kysyttäväksi, mitä ehdokas tietää niiden julkisen velan kehityksestä. (lisää…)

Pulppuileva talous, onnelliset ihmiset

18.3.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Pari kuukautta sitten Lawrence Summers aiheutti kohua pohtimalla mahdollisuutta, että rikkaat maat ovat ajautuneet stagnaatioon, pitkäaikaiseen alhaisen kasvun tilaan. Summersin mukaan ainoastaan talouskuplat saattavat luoda talouskasvua. Mikä on kuplien ja talouskasvun yhteys? (lisää…)

Eurostako hyötyä Suomelle?

26.1.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan. (lisää…)

EKP:n inflaatiotavoite ja nollakorkorajoite

16.12.2013 Kirjoittanut Niku Määttänen

EKP:n julkilausuttu tavoite on pitää euroalueen vuotuinen inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa. Siinä se on yleensä onnistunut hyvin, mikä on arvokas asia.  Tänä vuonna inflaatio on kuitenkin painunut alle yhden prosentin.

Toki euroalueen inflaatio on toisinaan myös selvästi ylittänyt kahden prosentin rajapyykin. Inflaation täydellinen vakauttaminen on mahdoton tehtävä. Mutta nykyisessä taloustilanteessa inflaatiotavoitteen alittaminen on suurempi ongelma kuin sen vastaavan suuruinen ylittäminen normaaliaikoina. (lisää…)

Kansainväliset tarjontaketjut ja kilpailukyvyn mittaaminen

20.10.2013 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Perinteiset kilpailukykykymittarit kuten suhteelliset yksikkötyökustannukset (maan tuottavuudella korjatut palkat suhteessa kilpailijoiden samoin tuottavuudella korjattuihin palkkoihin) eivät ota huomioon tuotantorakenteissa tapahtuneita muutoksia. Tarjontaketjujen (tuotannon pilkkoutuminen eri vaiheisiin, jotka toteutetaan eri maissa) vaikutuksia kilpailukykymittareihin on viime vuosina tutkittu varsinkin suurissa talousinstituutioissa kuten Kansainvälisessä Valuuttarahastossa (IMF) ja OECD:ssä. Uusimmissa laskelmissa on ilouutisia Suomen kilpailukyvystä, joten on paikallaan luoda pieni katsaus aiheeseen. (lisää…)