Ensi vuoden budjettiesityksessä valtiovarainministeri synnytti energiaverouudistuksessa Suomelle oman “puutullin”, veroyhdistelmän, jonka vaikutukset ovat samat kuin puutullilla Venäjällä on.
Arkisto aihealueelle ‘Kansainvälinen talous’
Venäjän kauppapolitiikka on samanlaista kuin muissakin maissa, valitettavasti
27.7.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaVenäjän tuontikiellot eräiden suomalaisten yritysten valmistamille elintarvikkeille ovat nostattaneet tunnekuohua. Venäjää pidetään häirikkönä, joka pitäisi saada kuriin. Venäjä kuitenkin käyttäytyy samalla tavalla kuin muutkin maat, näiden joukossa EU ja Suomi. (lisää…)
Maakohtaiset skaalaedut
29.5.2010 Kirjoittanut Marko TerviöKiinteät kustannukset ovat niitä, jotka eivät riipu tuotannon määrästä. Kahvila tarvitsee espressokoneen myi se sitten yhden tai sata kuppia päivässä. Kahvila voi vähentää kiinteitä kustannuksia tinkimällä laitteiden laadusta, mutta jossain tulee raja vastaan. Jos joutuu tarjoamaan juhlamokkaa murukahvia pahvimukeista, niin voidaan kysyä onko oman kahvilan pitämisessä enää mitään järkeä.
Myös itsenäisten valtioiden pyörittämiseen liittyy kiinteitä kustannuksia, jotka ovat pienille maille suhteellisesti raskaampia. (lisää…)
Hikoilun ehkäisyä
20.5.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaTaloustieteilijät ovat perinteisesti epäilleet erilaisten ostoboikottien tai muuntyyppisen kansalaisaktivismin mahdollisuuksia parantaa maailman heikompiosaisten asemaa. Onko epäilylle perusteita? (lisää…)
Luottamus ja kauppasuhteet
20.5.2010 Kirjoittanut Ari HyytinenSuomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa ja kansainväliset sijoitukset ovat tärkeitä. Hyvät kauppasuhteet edistävät molempia.
Ohjaako se, miten paljon luotamme toisiin maihin ja niiden kansalaisiin ulkomaankauppaa, vientiä ja kansainvälisiä sijoituksia?
Pitäisikö Kreikan pelastuspaketti hyväksyä?
7.5.2010 Kirjoittanut Niku MäättänenEduskunta äänestää ensi viikolla Suomen osuudesta euromaiden hallitusten, komission, IMF:n ja EKP:n keskenään sopimasta Kreikan pelastuspaketista. Teknisesti kysymys on 1,6 miljardin euron lisäbudjetista, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää.
Bruttokansantuotevertailuista, hyvät, pahat ja rumat
10.4.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaTässäkin blogissa on keskusteltu siitä, miten hyvinvointia voidaan mitata ja miten eri maiden tilaa voidaan verrata toisiinsa. Monissa, ilmeisesti useimmissa hyvinvointimitoissa yhtenä osamittarina on bruttokansantuote asukasta kohden. Mutta miten eri maiden bruttokansantuotteita edes voidaan verrata toisiinsa? (lisää…)
Kansainvälinen kauppa saastan lisääjä?
7.2.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaKansainvälistä kauppaa pidetään yhtenä syynä ympäristöongelmien pahenemiseen. Perusteita löytyy ainakin kaksi. Tavaroiden kuljetus lisää päästöjä. Lisäksi kansainvälinen kauppa on osa ketjua, jossa saastuttava tuotanto siirretään maihin, joissa päästöille ei aseteta rajoja ja näin syntyvät halvat tuotteet “”ostetaan takaisin” tiukempien päästörajoitteiden maihin. Jälkimmäistä ilmiötä kutsutaan “saasteparatiisi”-ilmiöksi. (lisää…)
Afrikka nousemassa?
16.1.2010 Kirjoittanut Pertti HaaparantaSaharan eteläpuolisessa Afrikassa tulotaso henkeä kohden on nyt samalla tasolla kuin se oli 1960-luvun lopulla. Maanosa ei kuitenkaan ole ollut pysähdyksissä. Se kasvoi nopeasti 1950- ja 60-luvuilla, mutta talous ja yhteiskunta kokonaisuutena romahti 1970-luvulta alkaen. 1990-luvun lopulta alkaen se on kuitenkin kasvanut nopeasti. Onko kasvu nyt pysyvää? (lisää…)
Joulusaarna, tai sinne päin
22.12.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaMillaisella informaatiolla yhteiskunnallisia päätöksiä tulisi tehdä? Taloustieteessä arvotetaan eri politiikkavaihtoehtoja sen mukaan, miten ne vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. (lisää…)
Väliaikaiselta Mosambikin kirjeenvaihtajaltanne: Valuuttakursseista
19.11.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaOlen Mosambikiin tekemäni (työ)matkan lopulla ja kirjoitan asiasta, joka on juuri nyt hotellissa päällimmäisenä mielessäni: valuuttakursseista. Mosambikiin tarvitaan viisumi. Sen voi hankkia Suomessa matkatoimiston kautta tai sitten sen voi hankkia rajalla. Jos viisumin hankkii ennen matkaa, niin se on paljon kalliimpi kuin sen viisumin hinta, jonka saa rajalta. (lisää…)
Maailman kallein iPod
17.11.2009 Kirjoittanut Marko TerviöSama yritys myy samaa tuotetta samalla rajakustannuksella samasta verkkokaupasta eri maihin. Minkälaisia hintaeroja syntyy, ja missä määrin niitä voi selittää veroilla?
Applen iPod on tällaiseen vertailuun hyvä esimerkki, koska tuotteen lisäksi koko vähittäismyyntitapahtuma on identtinen maasta riippumatta. Seuraavasta kuvasta näkyy Applen uuden iPodin hinta eri maissa, arvonlisäveron kanssa ja ilman.
Yhteiskunnan pirstaloitumisesta
5.10.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaEnnen johtajat ja työntekijät, herrat ja narrit, tapasivat tai joutuivat nokikkain päivittäin työtehtävissä, kaikki suorittivat tehtäviään samoissa tiloissa samaan aikaan. Näin ei enää ole, vaan joudumme lukemaan esimerkiksi siivoojien työstä Hesarin kuukausiliitteestä, harvoin enää näemme siivoojia työmme yhteydessä, näemme vain heidän työnsä tulokset. (lisää…)
Vaatteiden kierrätys Afrikkaan tuhoaa paikallista tuotantoa ja työllisyyttä
6.9.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaKäytettyjen vaatteiden lahjoittamista pidetään yleisesti hyvänä tapana auttaa köyhiä ihmisiä. Niinpä suomalaisetkin ovat keränneet vaatepaketteja Karjalaan, mutta erityisesti kierrätys Afrikan köyhimpiin maihin on ollut suosittua. Mutta eikö mahdollisuus saada ulkomailta halpoja, vaikkakin käytettyjä vaatteita kurista paikallisen tuotannon hengiltä? (lisää…)
Miten mikorahoitus oikeasti toimii?
17.6.2009 Kirjoittanut Tuomas PekkarinenHelsingin yliopistolla tarkastettiin hiljattain mielenkiintoinen väitöskirja, joka tuo uutta valoa viime aikoina suuren “hypen” kohteena olleiden mikrorahoitusohjelmien toimintaan. Väitöskirjassaan Khondker Aktaruzzaman tutkii mikrorahoituksen toimintamekanismeja ja vaikutuksia uudesta näkökulmasta. Tämä opinnäyte on erinomainen esimerkki siitä, miten uutta aineisota keräämällä voidaan oppia uusia asoita taloudellisen kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä. Aktaruzzmanin väitöskirja tuo ennen kaikkea uutta valoa mikrolainoihin liittyvä ryhmävastuun vaikutksiin. (lisää…)
Sisäinen vai ulkoinen devalvaatio Baltiassa?
29.5.2009 Kirjoittanut Niku MäättänenKirjoitin aikaisemmin Viron kruunun devalvaatiopaineista ja virolaisten kotitalouksien eurolainoista. Tämän päivän Hesarissa Latvian valtiovarainministeri kertoo, että Latvia, jonka talous on vielä huonommassa jamassa kuin Viron, ei tule devalvoimaan valuuttaansa. (lisää…)