Tässäkin blogissa on keskusteltu siitä, miten hyvinvointia voidaan mitata ja miten eri maiden tilaa voidaan verrata toisiinsa. Monissa, ilmeisesti useimmissa hyvinvointimitoissa yhtenä osamittarina on bruttokansantuote asukasta kohden. Mutta miten eri maiden bruttokansantuotteita edes voidaan verrata toisiinsa? (lisää…)
Arkisto aihealueelle ‘Ympäristö’
Tuulikaappidilemma
17.12.2009 Kirjoittanut Marko TerviöTuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia. (lisää…)
Kioton malli on Köpiksen malli
10.12.2009 Kirjoittanut Matti LiskiKööpenhaminassa neuvotellaan uutta ilmastosopimusta Kioton sopimuksen jatkoksi. Miksi tarvitaan uudenlainen sopimus? Mielestäni ilmastopolitiikan haasteet eivät liity Kioton sopimuksen arkkitehtuuriin — se tarjoaa mielestäni hyvän mallin jatkosopimukselle.
Arvio Fennovoiman tilaustyöstä
3.11.2009 Kirjoittanut Matti LiskiFennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.
Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.
Jokamiehestä ja hänen oikeuksistaan, vedestä ja kapitalismista
19.10.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaYhteisresurssien ongelmat saivat ansaitsemaansa huomiota, kun tieto Elinor Ostromin taloustieteen Nobel-palkinnosta (tai eihän se tietysti mikään oikea Nobel ole, kuten tulee muistaa sanoa, mutta miksi nämä tyypit päästetään vuodesta toiseen samoihin bailuihin todellisten nobelistien kanssa?) julkistettiin. Eniten huomiota kiinnitettiin hänen tutkimukseensa, jonka mukaan kastelujärjestelmien yksityistäminen Nepalissa ei parantanutkaan kastelun tehokkuutta. Ehkä hänen opeilleen on käyttöä Suomessakin. (lisää…)
Vihreä paradoksi
18.10.2009 Kirjoittanut Matti LiskiIlmastopolitiikka ei ole täydellistä, erityisesti koska ilmastoa ei harrasteta kaikkialla. Seuraa hiilivuotoa, mikä tarkoittaa että päästöjen leikkaukset johtavat päästöjä tuottavan aktiviteetin siirtymiseen toisaalle. Tämä alueellinen hiilivuoto on ollut yksi lyömäase EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa vastaan. Toinen hiilivuodon ilmentymä on ajallinen: odotetut päästöjen leikkaukset tulevaisuudessa johtavat päästöjen lisääntymiseen heti.
Hiilivuoto, alueellinen tai ajallinen, ei ole kestävä argumentti ilmastopolitiikkaa vastaan.
Hyvinvoinnista ja bruttokansantuotteesta
27.9.2009 Kirjoittanut Pertti HaaparantaTaloustiedettä on syytetty siitä, että se tarjoaa bruttokansantuotetta (BKT) hyvinvoinnin indikaattoriksi. Sen vajavaisuutta on sitten korjattu tarjoamalla indeksejä, joissa useimmissa bruttokansatuote on yhä mukana, mutta sen lisäksi erilaisia koulutustason, terveyden ja ympäristöntilan indikaattoreita. Näiden indeksien avulla ei kuitenkaan voida ratkaista niitä ongelmia, joita niiden väitetään ratkaisevan. (lisää…)
Kallis päästölahjoitus lento-yhtiöille
7.9.2009 Kirjoittanut Marko TerviöEU:n hiilidioksidipäästöjen rajoitukset alkavat koskettaa myös lentoliikennettä vuodesta 2012 lähtien. On hyvä että lentoliikenteen erivapaus toimia rajoitusten ulkopuolella poistetaan. Harmi vain, että Euroopan komissio on päättänyt antaa 85% päästö-oikeuksista ilmaiseksi ja vieläpä hyvin perverssin kilpailun perusteella: ne lento-yhtiöt, jotka onnistuvat aiheuttamaan eniten päästöjä seuraavan kahden vuoden aikana, saavat eniten päästö-oikeuksia. Luulisin ettei tarvitse olla ekonomisti nähdäkseen minkälaiset kannustimet tämä antaa lentoyhtiöille.
Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen
10.7.2009 Kirjoittanut Matti LiskiDouglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.
Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.
Viisas päätös Fingridistä
22.6.2009 Kirjoittanut Matti LiskiHallitus on linjannut hankkivansa enemmistön kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Taustalla on EU:n sähkömarkkinadirektiivi, jonka mukaan tuottajat eivät saa hallita kantaverkkoyhtiöitä.
EU:ta usein parjataan, mutta tässä on hyvä esimerkki muutoksesta, jota kotimaisin voimin ei oltaisi saatu aikaan ainakaan seuraavaan 100 vuoteen. On erittäin hyvä asia, että valtiolla on määräysvalta kantaverkkoyhtiössä.
(lisää…)
Teknologiateollisuus kuluttajan asialla
14.6.2009 Kirjoittanut Matti LiskiTeknologiateollisuus on ehdottanut pohjoismaisille sähkömarkkinoille uutta markkinamallia, jonka käyttöönotto alentaisi sähkön hintaa yli kolmanneksen. Mallin tueksi järjestö on tilannut Pöyry Energy Oy:ltä laskelmia, joiden mukaan sähkön tukkuhinta laskisi 37 prosenttia ja pohjoismaisilta kuluttajilta säästyisi 6 miljardia vuodessa.
Ehdotus on mainio ennen kaikkea siksi, että se tarjoaa hyvän esimerkin taloustieteen peruskurssille siitä, kuinka monta asiaa voi mennä kerralla pieleen.
(lisää…)
Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu
19.5.2009 Kirjoittanut Marko TerviöUsein kuulee toistettavan, ikään kuin loogisena itsestäänselvyytenä, että talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti. Tämä näkemys perustuu väärinkäsitykseen siitä mitä talouskasvu on, eli siitä mitä BKT:lla ja sen muutoksilla pyritään mittaamaan.
Kenen kuuluu päättää ydinvoimasta?
8.4.2009 Kirjoittanut Matti LiskiTeollisuus ja energiayhtiöt ovat esittäneet, että kaikille ehdotetuille lisäydinvoimahankkeille tulee myöntää rakentamislupa, kunhan yhteiskunnan asettamat yleiset reunaehdot toteutuvat. Niiden mukaan markkinat tietävät kustannukset ja rakentamistarpeen ja siksi osaavat päättää kuinka monta hanketta kannattaa toteuttaa.
Tähän ajatteluun sisältyy virhe, josta hallitus ja energia- ja ilmastopolitiikan johto eivät näytä olevan tietoisia.