Arkisto aihealueelle ‘Ympäristö’

Sontaa

24.4.2014 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Filosofi Harry Frankfurt on määritellyt “paskapuheen” (”bullshit”) tietoiseksi toiminnaksi (puheeksi, kirjoitukseksi), jossa esityksen totuusarvolla ei ole merkitystä. Näin se erottuu valehtelemisesta. Frankfurtin määrittelemä sonta on osa jokaisen arkipäivää. Akateemisessa maailmassa on myös sontaa, mutta se ei ole ehkä aivan sitä, mitä arkipäivän sonta on. (lisää…)

Alkeita: päästökauppa ja päästövero

28.11.2012 Kirjoittanut Marko Terviö

On kaksi toimivaa ja yksinkertaista tapaa vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästövero on poliittisesti määrätty kiinteä hinta päästöille, siihen hintaan kuka tahansa saa sitten tuottaa niin paljon saastetta kuin mistä jaksaa maksaa. Päästökauppa taas perustuu poliittisesti määrättyyn kiinteään määrään päästölupia, ne jotka eniten maksavat saavat ostettua päästöluvat itselleen ja hinta on se jolla luvat menevät kaupaksi. Veron ja lupakaupan periaatteellinen ero on mitätön. Jokaista veron tasoa vastaa tietty kokonaismäärä päästölupia, jolla päästään samaan lopputulokseen.

(lisää…)

Hölmöläisten ohitustie

14.2.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Olipa kerran kaupunki nimeltä Hölmölä, jonka asukkaat kävivät autoillaan töissä naapurikaupungissa. Nopeuttaakseen ajomatkaa hölmöläiset päättivät rakentaa ohitustien. Matka pitkin vanhaa tietä kesti aina 20 minuuttia, mutta ohitustietä pitkin se sujuisi jopa 5 minuutissa. Ohitustien matka kuitenkin hidastuisi minuutilla jokaista tuhatta autoa kohti, jos sen käyttäjämäärä ylittäisi 5000. Hölmöläisiä on 25 000 ja kaikilla oma auto.

Kysymys. Kuinka paljon ohitustie lyhentää hölmöläisten keskimääräistä matka-aikaa?

(lisää…)

Bruttokansantuotevertailuista, hyvät, pahat ja rumat

10.4.2010 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Tässäkin blogissa on keskusteltu siitä, miten hyvinvointia voidaan mitata ja miten eri maiden tilaa voidaan verrata toisiinsa. Monissa, ilmeisesti useimmissa hyvinvointimitoissa yhtenä osamittarina on bruttokansantuote asukasta kohden. Mutta miten eri maiden bruttokansantuotteita edes voidaan verrata toisiinsa? (lisää…)

Tuulikaappidilemma

17.12.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Tuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia. (lisää…)

Kioton malli on Köpiksen malli

10.12.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Kööpenhaminassa neuvotellaan uutta ilmastosopimusta Kioton sopimuksen jatkoksi. Miksi tarvitaan uudenlainen sopimus? Mielestäni ilmastopolitiikan haasteet eivät liity Kioton sopimuksen arkkitehtuuriin — se tarjoaa mielestäni hyvän mallin jatkosopimukselle.

(lisää…)

Arvio Fennovoiman tilaustyöstä

3.11.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Fennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.

Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.

(lisää…)

Jokamiehestä ja hänen oikeuksistaan, vedestä ja kapitalismista

19.10.2009 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Yhteisresurssien ongelmat saivat ansaitsemaansa huomiota, kun tieto Elinor Ostromin taloustieteen Nobel-palkinnosta (tai eihän se tietysti mikään oikea Nobel ole, kuten tulee muistaa sanoa, mutta miksi nämä tyypit päästetään vuodesta toiseen samoihin bailuihin todellisten nobelistien kanssa?) julkistettiin. Eniten huomiota kiinnitettiin hänen tutkimukseensa, jonka mukaan kastelujärjestelmien yksityistäminen Nepalissa ei parantanutkaan kastelun tehokkuutta. Ehkä hänen opeilleen on käyttöä Suomessakin. (lisää…)

Vihreä paradoksi

18.10.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Ilmastopolitiikka ei ole täydellistä, erityisesti koska ilmastoa ei harrasteta kaikkialla. Seuraa hiilivuotoa, mikä tarkoittaa että päästöjen leikkaukset johtavat päästöjä tuottavan aktiviteetin siirtymiseen toisaalle. Tämä alueellinen hiilivuoto on ollut yksi lyömäase EU:n yksipuolista ilmastopolitiikkaa vastaan. Toinen hiilivuodon ilmentymä on ajallinen: odotetut päästöjen leikkaukset tulevaisuudessa johtavat päästöjen lisääntymiseen heti.

Hiilivuoto, alueellinen tai ajallinen, ei ole kestävä argumentti ilmastopolitiikkaa vastaan.

(lisää…)

Hyvinvoinnista ja bruttokansantuotteesta

27.9.2009 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Taloustiedettä on syytetty siitä, että se tarjoaa bruttokansantuotetta (BKT) hyvinvoinnin indikaattoriksi. Sen vajavaisuutta on sitten korjattu tarjoamalla indeksejä, joissa useimmissa bruttokansatuote on yhä mukana, mutta sen lisäksi erilaisia koulutustason, terveyden ja ympäristöntilan indikaattoreita. Näiden indeksien avulla ei kuitenkaan voida ratkaista niitä ongelmia, joita niiden väitetään ratkaisevan. (lisää…)

Kallis päästölahjoitus lento-yhtiöille

7.9.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

EU:n hiilidioksidipäästöjen rajoitukset alkavat koskettaa myös lentoliikennettä vuodesta 2012 lähtien.  On hyvä että lentoliikenteen erivapaus toimia rajoitusten ulkopuolella poistetaan.  Harmi vain, että Euroopan komissio on päättänyt antaa 85% päästö-oikeuksista ilmaiseksi ja vieläpä hyvin perverssin kilpailun perusteella: ne lento-yhtiöt, jotka onnistuvat aiheuttamaan eniten päästöjä seuraavan kahden vuoden aikana, saavat eniten päästö-oikeuksia. Luulisin ettei tarvitse olla ekonomisti nähdäkseen minkälaiset kannustimet tämä antaa lentoyhtiöille.

(lisää…)

Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

(lisää…)

Viisas päätös Fingridistä

22.6.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Hallitus on linjannut hankkivansa enemmistön kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Taustalla on EU:n sähkömarkkinadirektiivi, jonka mukaan tuottajat eivät saa hallita kantaverkkoyhtiöitä.

EU:ta usein parjataan, mutta tässä on hyvä esimerkki muutoksesta, jota kotimaisin voimin ei oltaisi saatu aikaan ainakaan seuraavaan 100 vuoteen. On erittäin hyvä asia, että valtiolla on määräysvalta kantaverkkoyhtiössä.
(lisää…)

Teknologiateollisuus kuluttajan asialla

14.6.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Teknologiateollisuus on ehdottanut pohjoismaisille sähkömarkkinoille uutta markkinamallia, jonka käyttöönotto alentaisi sähkön hintaa yli kolmanneksen. Mallin tueksi järjestö on tilannut Pöyry Energy Oy:ltä laskelmia, joiden mukaan sähkön tukkuhinta laskisi 37 prosenttia ja pohjoismaisilta kuluttajilta säästyisi 6 miljardia vuodessa.

Ehdotus on mainio ennen kaikkea siksi, että se tarjoaa hyvän esimerkin taloustieteen peruskurssille siitä, kuinka monta asiaa voi mennä kerralla pieleen.
(lisää…)

Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu

19.5.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Usein kuulee toistettavan, ikään kuin loogisena itsestäänselvyytenä, että talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti. Tämä näkemys perustuu väärinkäsitykseen siitä mitä talouskasvu on, eli siitä mitä BKT:lla ja sen muutoksilla pyritään mittaamaan.

(lisää…)

Kenen kuuluu päättää ydinvoimasta?

8.4.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Teollisuus ja energiayhtiöt ovat esittäneet, että kaikille ehdotetuille lisäydinvoimahankkeille tulee myöntää rakentamislupa, kunhan yhteiskunnan asettamat yleiset reunaehdot toteutuvat.  Niiden mukaan markkinat tietävät kustannukset ja rakentamistarpeen ja siksi osaavat päättää kuinka monta hanketta kannattaa toteuttaa.

Tähän ajatteluun sisältyy virhe, josta hallitus ja energia- ja ilmastopolitiikan johto eivät näytä olevan tietoisia.

(lisää…)