Tuulikaappidilemma

17.12.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Tuulikaappi on Suomen olosuhteisiin loistava keksintö. Sisällä ei ole pakko olla kylmä, vaikka ulkona paukkuisi pakkanen. Säästyy energiaa. Nyt kuitenkin monet kaupat, varsinkin pikkuliikkeet kivijaloissa, tuntuvat pitävän ulko-ovea pysyvästi auki, ikäänkuin merkkinä itse liikkeen aukiolosta. Tämä tuskin on kokonaistaloudellisesti järkevää, mutta oven aukipitäminen saattaa ikävä kyllä olla yksittäisen liikkeenharjoittajan kannalta paras strategia.

Avoin ovi ilmeisesti houkuttelee ohikulkijoita enemmän kuin suljettu ovi. Eli jos kadulla on monta liikettä ja kaikilla ovi auki, niin ovensa ainoana sulkeva kauppa menettäisi asiakkaita muille liikkeille. Silloin tasapainossa kaikkien kannattaa pitää oviaan auki, vaikka asiakkaiden kokonaismäärä ei tästä pelleilystä miksikään muutu. Menee vain lämmitysenergiaa hukkaan. (Peliteoriaa tuntevat tietävät, että tämä tehoton tasapaino on sukua vangin dilemmalle.)

Taitaa myös olla niin, että kivijalkayrittäjät maksavat lämmityksestä kiinteän maksun. Jos tuulikaapia hyödyntämällä saatu energiansäästö menee taloyhtiön kukkaroon, niin kannustimet tomia kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla ovat erityisen heikot. Tähän ei välttämättä löydy hyvää ratkaisua, jos lämmityskuluja ei voida mitata huoneistokohtaisesti. Silloin sääntely on paras ratkaisu. Eli taloyhtiön pitäisi osana vuokrasopimusta velvoittaa kivijalkavuokralaisia käyttämään niitä tuulikaappeja.

Avainsanat:

Aihealueet: Mikro, Ympäristö

2 kommenttia kirjoitukseen “Tuulikaappidilemma”

  1. [...] kuten siihen, miksi kivijalkakauppias pitää oveaan auki kylmälläkin säällä. Sitä pohtii Marko Terviö: ”Avoin ovi ilmeisesti houkuttelee ohikulkijoita enemmän kuin suljettu ovi. Eli jos kadulla [...]

  2. Artturi Björk kirjoitti:

    Epäilemättä, jos liikkeen harjoittaja ei maksa lämmitysenergiasta kulutuksen mukaan hän voi kuluttaa “liikaa” lämmitysenergiaa, mutta tämän tehottomuuden poisto voi olla mahdotonta.

    Ulko-oven ja tuulikaapinoven kiinnipitämisen määräminen saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä ja kiellon noudattamisen valvominen maksaa liikaa. (Kustannus tulee ehkä liikkeenharjoittajien keskinäisenä kyräilynä tj.)

    Toki voi myös olla, että tämän tehottomuuden pystyy ratkaisemaan ja taloyhtiöiden kilpaillessa keskenään markkinoilla hyvät toimintatavat varmasti leviävät.

    Jos taas liikkeen harjoittajat maksavat kulutuksensa mukaan, niin ei ole selvää, että oven aukipitäminen on tehotonta. Kuluttajat ilmeisesti saavat enemmän iloa asioidessaan kaupassa, jossa on ovi auki. Jos kauppiaat huomaavat, että he voivat laskuttaa tästä ilosta korkeampina hintoina myymissään tuotteissa, niin oven pitäminen auki on ok. Jos taas kyseessä on pelkkä statuskilpailu, niin siihen kulutetut resurssit ovat hukkaa, kuten kaikissa statuskilpailuissa.

    Jotenkin tämän statuskilpailuteorian tueksi pitäisi olla jotakin…