Taantuman seurauksena työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti ja esimerkiksi Suomen Pankki arvioi hiljattain (ks. Euro & talous 4/2009), että suurin pudotus työllisyysasteessa saattaa euroalueella olla vielä edessä.
Työmarkkinoiden muutokset eivät kohtele kaikkia työntekijäryhmiä samalla tavoin. Koska työllisyystilanteen heikentyessä työmarkkinoihin ja -elämään heikoimmin kiinnittyneet ryhmät kärsivät siitä usein eniten, erityisesti nuorten työllisyystilannetta on perusteltua seurata tarkasti.
Vaikka nuorisotyöttömyyden määrittely ja tulkinta on toisinaan vaikeaa, sillä tarkoitetaan tyypillisesti alle 24 -vuotiaiden työttömyyttä. Alla olevissa kuviossa on esitetty näin määritelty nuorten miesten ja naisten työttömyysaste kuukausittain kuluvana vuonna (aineistolähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus).
Kuviossa esitetään kuluvan vuoden kuukausittaisten työttömyysasteiden lisäksi ”tyypillinen” kuukausikohtainen työttömyysaste vuosilta 1989-2008 (mediaani) sekä nuorisotyöttömyysluvut yhdeltä 1990-luvun alun lamavuodelta (vuodelta 1992).
Kuvioiden pohjalta voidaan tehdä kaksi (pintapuolista) havaintoa nuorisotyöttömyyden kehityksestä kuluvana vuonna:
Ensinnäkin, vaikka pitkään jatkunut nuorten naisten työttömyyden lasku on taantuman myötä hiipunut, siinä ei ole havaittavissa merkittävää “hyppäystä huonompaan”, jos kuluvan vuoden tilannetta verrataan tämän saman ryhmän kuukausittaiseen työmarkkinatilanteeseen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Samankaltaiseen johtopäätökseen päädytään, jos vertailukohtana käytetään vuoden 1992 työttömyyslukuja tässä ikäluokassa.
Toiseksi, nuorten miesten työttömyysasteen kehityksessä on joitain huolestuttavia merkkejä. Kun kuluvan vuoden kehitys suhteutetaan nuorten miesten työmarkkinatilanteeseen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana havaitaan, että 15-24 -vuotiaiden miesten työttömyysaste on ollut toukokuusta lähtien korkeampi kuin tyypillisesti vastaavina ajankohtina menneisyydessä. Verrattuna vuoteen 1992 tilanne ei vaikuta kovin synkältä. Tässä vertailussa ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että nuorten työllisyystilanne oli 1990-luvun lamavuosina suorastaan kehno.
Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa päätettiin hiljattain asettaa asiantuntijaryhmä (ks. tiedote 30.11.2009), jonka tehtävänä on tarkastella nuorisotyöttömyyden viimeaikaista kehitystä ja selvittää nuorten työmarkkina-asemassa tapahtuneita muutoksia. Paitsi huoli nuorisotyöttömyyden pitkän aikavälin seurauksista, päätöksen taustalla lienee myös huoli ja riski siitä, että nuorten työllisyystilanne heikkenee yhä jatkossa.
Erityisen hyvä on selvittää se, onko nuorten työllisyystilanne synkempi kuin mitä käytettävissä olevien aggregaattitilastojen pohjalta voisi päätellä. Lisätieto työttömyysasteen nousun syistä ja kohdentumisesta nuorten ikäluokan sisällä (vaikkapa koulutusaloittain ja -asteittain) olisi myös tervetullutta.
* * * * * * * * * *
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa.
Avainsanat: nuorisotyöttömyys, työttömyys
Aihealueet: Julkinen talous, Työmarkkinat
Puolustutvoimat uutisoivat, että kriisinhallintatehtäviin haettiin reippaasti innokkaammin viime vuotiseen verrattuna. Rauhanturvaajan pesti lienee monelle nuorelle miehelle hyvä vaihtoehto työttömyydelle.