Arkisto avainsanalle ‘ydinvoima’

Miksei ydinvoimaloiden rakennuslupia huutokaupattu?

1.7.2010 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Eduskunta päätti tänään antaa ilmaiseksi kahdelle suomalaisyritykselle luvat rakentaa ydinvoimala. Näin valtio menetti huomattavia summia rahaa, jolla valtion budjettiongelmiakin olisi lievennetty. (lisää…)

Taantuvan Suomen ydinvoimaratkaisu

23.4.2010 Kirjoittanut Matti Liski

Ydinvoimapakettia on myyty hyvinvointivaltion pelastushankkeena, joka synnyttää uuden kasvun ja kukoistuksen kauden. Todellisuudessa pakettia voi luonnehtia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanslerin sanoin (Matti Lehti/Avista 2/2009):

“Teollisuus on uusi maatalous”.

(lisää…)

Arvio Fennovoiman tilaustyöstä

3.11.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Fennovoima on rahoittanut tutkimuksen kolmen kilpailevan ydinvoimahankkeen kansantaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen toteuttivat Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos sekä Helsingin yliopiston professori.

Tutkimus viestittää, että Fennovoiman saadessa rakennusluvan taloudellinen hyödyn jakautuminen talouteen on “hyväksyttävämpää” kuin TVO:n tai Fortumin tapauksessa. On useita syitä olla eri mieltä tästä tuloksesta.

(lisää…)

Ydinjätteiden upotuskustannuksista

18.8.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Ydinjätteen loppusijoitus on esimerkki toiminnasta, jossa valtaosa kustannuksista on kiinteitä - eli niitä, jotka täytyy maksaa riippumatta siitä loppusijoitetaanko yksi kilo vai tuhat tonnia. Olisi järjetöntä kaivaa Suomeen kahta puoli kilometriä syvää loppusijoituslaitosta jos yksikin riittää. Fortumin ja TVOn yhteisyritys  Posiva on ilmoittanut, että juuri näin täytyy tehdä — mutta vain jos joku muu kuin sen omistajat rakentaisi mahdollisen kuudennen ydinvoimalan.

  (lisää…)

Tsernobylin vaikutus koulumenestykseen

10.7.2009 Kirjoittanut Matti Liski

Douglas Almond, Lena Edlund ja Mårten Palme ovat tehneet mielenkiintoisen tutkimuksen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksista Ruotsissa.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma vaihteli sademäärien myötä alueittain huomattavasti ja ennenkaikkea satunnaisesti. Voimakkaimmin altistuneilla alueilla 8-25 viikkoa vanhojen sikiöiden myöhempi koulumenestys on ollut tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muilla alueilla. Ero näkyy erityisen selvänä saman perheen sisaruksissa sekä alemman koulutustason perheissä.

(lisää…)