Uudessa KAKissa on arvioni Thomas Pikettyn hittikirjasta “Capital in the 21st Century.” (Linkki artikkeliin.) Minut pyydettiin kirjoittajaksi, koska olin kesäkuussa Pikettyn diskussantti Yrjö Jahnssonin Säätiön järjestämässä “Inequality and health” seminaarissa. Sen ohjelmasta oli sovittu jo aikaa ennen Pikettyn pop-tähteyttä. Kevään mediahässäkkä lienee ollut syy siihen, että hän vaihtoi esityksensä aihetta loppumetreillä ja puhui nimenomaan kirjasta eikä uudesta tutkimuksestaan.
Tulonjaosta puhuttaessa viitataan yleensä kansalaisten tai kotitalouksien vuosituloihin. Esimerkiksi yleisimmin käytetty köyhyysmittari kertoo, kuinka monen kotitalouden käytettävissä olevat vuositulot ovat alle 60 prosenttia vuositulojen mediaanista. Myös erilaisten vero- tai sosiaaliturvauudistusten tulonjakovaikutuksia arvioidaan yleensä juuri vuositulojen perusteella.
Kirjoitin viime vuonna empiirisestä fysiognomiasta. Jutussa viitattiin mm. Daniel Hamermeshiin (U Texas-Austin), jonka artikkelissa “Beauty and the Labor Market” (American Economic Review, 1994) osoitettiin mm, että ulkonäön ja tulojen yhteys ei ole ulkonäön ja perhetaustan välisen yhteyden sivutuote, mitä oli aiemmin epäilty.
Hamermesh pitää torstaina 5.5. yleisöluennon aiheesta ulkonäön vaikutus tulohin, ja TTY tarjoaa kahvit. Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5, klo 16:00. Lisätietoa.
Ehkä osittain tulevista vaaleistakin johtuen suomalainen tuloerokeskustelu on virkistinyt kovasti viimeaikoina. Keskustelulle on varmasti aihetta, sillä vaikka tuloerot ovat Suomessa vielä kansainvälisesti katsottuna pieniä, on niiden kasvuvauhti ollut nopeaa. Etenkin rikkaimman 1%:n tulo-osuus on kasvanut ripeästi. Suomalainen debatti on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko tämä hyvä vai huono asia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miltä sektoreilta huipputulot tulevat. Yhdysvalloissa on tehty viimeaikoina mielenkiintoisia havaintoja tästä aiheesta. (lisää…)
Jo muinaiset kreikkalaiset… uskoivat, että ihmisen kasvonpiirteistä voi päätellä jotain hänen luonteestaan. Ajatus siitä, että pahisten kuuluu olla osansa näköisiä on ainakin elokuva-alan suosiossa. Nyt asiasta on myös tutkimustietoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lukioiässä rumina pidetyt päätyvät muita todennäköisemmin rikoksen tielle.
Emmanuel Saez ja Thomas Piketty ovat tutkineet tuloeroja Yhdysvalloissa vuosina 1913-2007. Tutkimuksesta voi päätellä, miten nykyinen taantuma mahdollisesti vaikuttaa tuloeroihin. Rikkaimpien tulot ovat perinteisesti pudonneet jyrkästi sotien mutta myös taantumien jälkeen (kuvio alla). On todennäköistä, että tuloerot pienentyvät nykyisen taantuman seurauksena.