Käsiaseiden täyskieltoa vastustetaan järjestelmällisesti sanavalinnoilla, jotka vetoavat siihen, ettei ampumatapauksia pystytä koskaan täysin estämään. Sanavalinta hyödyntää ns. framing -vaikutusta: esitettyjen vaihtoehtojen järkevyys vastaanottajan näkökulmasta riippuu niiden muotoilusta, vaikka vaihtoehtojen sisältö on sama. Ampumatapausten yhteydessä painotetaan sitä, että mikään laki ei estä tapahtumia varmuudella, vaikka samaan aikaan ymmärretään tiukan lain vaikuttavan uhrien määrään.
Poliitikot ja virkavastuussa olevat näyttävät piiloutuvan tämän sanoituksen taakse.
Seuraavat tulemat voivat olla yhtä aikaa totta:
1. Käsiaseiden täyskielto ei poista kaikkia ampumatapauksia;
2. Käsiaseiden täyskielto poistaa ainakin yhden joukkosurman.
Uskoisin jyrkän enemmistön asiantuntijoista olevan samaa mieltä siitä, että käsiaseiden täyskielto vähentää ampumatapauksia ja joukkosurmia ainakin jossain määrin — on mahdottomalta kuulostava ajatus että täsmälleen sama määrä ampumatapauksia tapahtuisi, jos aseiden omistaminen kriminalisoitaisiin. Vaikka uhrien luku olisi vain 10-30% pienempi, niin Suomen surmavauhdilla puhutaan kohtuullisen suuresta määrästä ihmishenkiä. Näin ilmaistuna käsiaseiden täyskielto voisi vaikuttaa ehkä paremmalta investoinnilta kuin sikainfluenssarokote.
Harva poliitikko uskaltaa suoraan sanoa, että yhden joukkosurman välttäminen ei riitä perustelemaan sitä harmia, mitä käsiaseiden täyskielto harrastajille aiheuttaa. Kuitenkin juuri tämä on lausuntojen looginen sisältö, jos käsiaseiden täyskielto poistaa edes yhden joukkosurman. Tuskin Timo Kallikaan haluaisi sanoa “hyväksyn yhden tragedian, jotta rajaseutujen ihmiset saavat lopettaa kotieläimet omilla aseillaan” (oma väännös Kallin lausunnosta, HS 3.1.). Politiikolle on turvallisempaa sanoa, että koska täyskielto ei poista kaikkia tapauksia, se ei ole perusteltu.
Framing –vaikutuksen yksi ilmentymä nojaa siihen, että varmoilta näyttävät tulemat näyttävät paremmilta kuin epävarmuutta sisältävät vaikka vaihtoehdot ovat asiallisesti samat (Tversky, Amos, and Daniel Kahneman. 1981. “The Framing of Decisions and the Psychology of Choice.”
Science, 211(4481): 453–58.). Edellä “Käsiaseiden täyskielto ei poista kaikkia ampumatapauksia” on varma tulema (pitää varmuudella paikkansa), kun taas tapausten väheneminen kiellon vuoksi on epävarmalta kalskahtava (lain täsmällistä vaikutusta on mahdoton arvioida jälkikäteen). Vaihtoehdon varmuus saa sen näyttämään järkevältä, vaikka epävarmuutta sisältävä muotoilu on aivan sama.
Kuinka käsiaseiden täyskielto sitten vaikuttaisi? Omistamisen kriminalisointi luonnollisesti vaikuttaa laittomien aseiden markkinoihin: saatavuus heikkenee ja niukkuuden myötä niiden hintataso nousee. Aseet hakeutuvat enimmäkseen ammattirikollisille, joille ase on arvokas tuotannontekijä. Rikollisille aseen tuottavaan toimintaan ei liity sivullisten ammuskelu.
Aihealueet: Lajittelematon
Äänestän käsiaseiden täyskiellon puolesta.
Jos tämä purkauksesi oli tarkoitettu minulle eikä blogin alkuperäiselle kirjoittajalle, niin ilmoitan nöyrimmin olevani typerä yksinkertainen akateeminen tollo, joka kadehtii kaltaisiasi reaalimaailman tietäjiä.
Eipä tosta muuta voi sanoa kuin että yksinkertasen ihmisen yksinkertasia mielipiteitä.
Jos katsotaan noita joukkoampumistapauksia, niin paras esimerkkihän oli tuo amerikkalaisessa sotilastukikohdassa tapahtunut ampuminen. Se ampuja ei valinnut tuota paikkaa sattuman varaisesti vaan otti tarkoituksella kohteeksi sen ainoan paikan tuolla, johon ei saanut tuoda aseita. Tollanen murhaaminen kun on paljon helpompaa, kun uhrit ei pysty puolustautumaan. No, sen epäonneksi kaikki ei tuolla olleet totelleet kieltoa vaan yhdellä oli ase mukana ja enemmiltä uhreilta säästyttiin tuon ansiosta.
Sä et todennäköisesti paljoa tiedä aseasioista kun puhut käsiaseista. Tollasta termiä kun laki ei edes tunne. Toinen vaihtoehto tietysti on, että käytetään tahallaan tollasta termiä, joka ei tarkoita mitään. Sen merkitys kun voidaan sitten myöhemmin itse määritellä sopivaksi. Oletan kuitenkin, että sua koskee tuo ensimmäinen. Vaikka sä esiinnytkin akateemisena, niin eipä susta järin fiksua kuvaa saa. Oletan, että susta tuli semmoinen vain siksi, kun et valmistuttuasi saanut muitakaan töitä, vai mitä? Jos käsiaseella nyt tarkoitetaan jotain pistoolin tai revolverin tapaisia aseita, niin eipä noiden kieltämisellä joukkoammuskeluihin ole mitään vaikutusta. Kyllä semmoinen onnistuu haulikolla ja kiväärillä ihan yhtä hyvin. Kyllähän tommoset menee vaikka kassiin piiloon ja sen voi vetää sieltä sitten esiin kun on tarvetta. Suomessahan ei se ei ole nytkään sallittua, mutta tollasten pienten aseiden kiellolla tähdätään vain ja ainoastaan siihen, ettei puolustautuminen ole mahdollista.
Ei, väestömäärän vaikutus tulee kontrolloitua sillä tavalla, kun Cook et. al. sen tekevät.
Jos tutkitaan varkausastetta niin pitäisi tutkia aseistumisastetta, ei aseiden määrää. Eikö tässä tule tutkimuksen vajaavaisuus?
Itse asiassa Cook et. al. ottavat huomioon väestömäärän muutokset. He tutkivat ensinnäkin aseiden määrän vaikutusta varkausasteeseen (burglary rate), jolla tarkoitetaan varkauksien määrää suhteessa väkilukuun. Tämä ottaa automaattisesti huomioon väestön määrän. Samoin he tutkivat yksilöaineistolla yksilöiden todennäköisyyttä joutua rikoksen uhriksi, ja käyttävät kontrollina mm. yksilön sosioekonomista asemaa kuvaavia muuttujia, jotka ottavat kyllä huomioon yksilöriskien kannalta tärkeät muuttujat, joihin väentiehys vaikuttaa. Cook ja Ludwig (2006) käytti samaa dataa henkirikosasteen (homicide rate) ja aseiden yleisyyden välisen suhteen selvittämiseksi, aseiden määrä lisää tappoja ja väestön määrä on siis otettu automaattisesti huomioon.
Muistaakseni Art Buchwald (yhdysvaltalainen, pari vuotta sitten edesmennyt kolumnisti) ratkaisi “ase tappaa” vs. “ihminen tappaa” kiistan: kumpikin väite on väärä, se on luoti, joka tappaa. Eikö kaikkien etujen mukaista olisikin kieltää luodit? Aseita rakastavat voisivat rauhassa hankkia aseita, he voisivat ottaa rakkaimman kiväärinsä vaikka sänkyynsä. Eikä naapurin aseen kanssa sänkyyn mennyttä uhkaisi kuula kalloon naapurilta (leipäveitsi voisi toki olla uhka). Aseiden vastustajat taas eivät enää kokisi aseita haitallisiksi vaan turvaksi, aseiden rakastajat kun puuhailisivat lemmikkiensä kanssa, eivätkä häiritsisi muiden elämää. Ilman luoteja rakkaus kasvaisi rajatta?
“Uskoisin jyrkän enemmistön asiantuntijoista olevan samaa mieltä siitä, että käsiaseiden täyskielto vähentää ampumatapauksia ja joukkosurmia ainakin jossain määrin”
Käyttämällä yhtä hienoa logiikka voidaan samalla todeta Sellon tapauksessa:
Potkimalla rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat heti Suomesta olisimme estäneet ainakin yhden joukkosurman.
Kieltämällä autot säästämme vuosittain 30:n kauhajoen verran ihmishenkiä.
Yritin mahduttaa mahdollisimman lyhyesti, jos ei aukea ei sitten.
Tämä käsiase-juttu on hyvä esimerkki siitä miten hienostuneet statistiset tutkimukset eivät vaikuta ihmisten mielipiteisiin.
Jos uskoo käsiaesiden olevan hyväksi ihmisten hyvinvoinnille mikään ekonometrinen tutkimus ei horjuta tätä uskoa. Samalla tavalla, jos uskoo käsiaseiden olevan haitaksi ihmisten hyvinvoinnille vastakkaiset tutkimustulokset eivät muuta uskomuksia.
(Tämä on tietysti vähän epäreilu väite, koska tätä ei voi mitenkään todistaa vääräksi. Olisin kuitenkin hyvin yllättynyt, jos Mikko M muuttaisi mielipidettään luettuaan nämä Pertti Haaparanna mainistemat tutkimukset. Samalla tavalla pidän epätodennäköisenä, että Pertti Haaparanta oli käsiaseiden käytön laajentamisen kannalla enne kuin hänen mainitsemiaan tutkimuksia oli tehty.)
Cookin ja Ludwigin (2003) tutkimuksessa on se ongelma että itseasiassa aseiden määrä on kasvanut mutta aseiden määrä väkilukuun suhtautettuna on vähentynyt rikosten lisääntyessä. Ludwigin tutkimus ei ota huomioon asukasluvun kasvua, sosiologit kai pitävt itsestään selvyytenä että ihmisten määrän kasvaessa jokaiselle rakille ei löydy nurkkaa kuseskella ja rikollisuus kasvaa.
” sitä harmia, mitä käsiaseiden täyskielto harrastajille aiheuttaa.”
Miksi poliitikkojen mielestä raiskausten väheneminen ei ylitä “sitä harmia, minkä miehille pakolliseksi säädettävä spermanäyte (ja naisille emätinnestenäyte) ja GPS-jalkapanta aiheuttavat”?
Olisiko niin, että poliitikoilla tai 51 %:lla ei ole oikeutta pakottaa ihmisiä pitämään jotakin asiaa itselleen tärkeänä tai vähäpätöisenä, vaan lähinnä vain väkivallan kieltäminen on oikeutettua, ei leipäveisten, pesäpallomailojen, budoaseiden tai pistoolien kieltäminen?
Annat väärän kuvan Cook et. al. 2003-tutkimuksesta. Se on paljon merkityksellisempi kuin annat ymmärtää (ja vaikutuskin on merkittävä, päinvastoin kun kirjoitat), koska siinä on mielestäni hyvin ratkaistu “muna- ja kana”-ongelma: aseiden määrä vaikuttaa rikollisuuteen ja rikollisuus aseiden määrään, joten syysuhteiden selvittäminen on vaikeaa. Normaalitapa ratkaista ongelma on löytää ns. instrumenttimuuttuja, nyt mielenkiinnon kohteena olevassa kysymyksessä instrumentti tarvitaan aseiden määrälle. Tässä tapauksessa instrumentilta vaaditaan se, että sillä on hyvä korrelaatio aseiden märään kanssa muttei rikollisuuden kanssa. Cook et. al. ovat sellaisen löytäneet ja tulos on kuten jo on käynyt selväksi: aseiden määrä lisää rikollisuutta.
Olen varma, että kaikki jutut, joihin Cook et. al. viittaavat, löytyvät guuglaamalla, mutta voithan ostaa NBER:stä tämän jutun, ei se paljoa maksa, tai käydä lukemassa se jossakin yliopistokirjastossa. Vihjeeksi, yksi artikkeli on Cook et. al.:n itsensä Economic Journal -lehdessä vuonna 2008, sekin löytyy kirjastoista.
Voit toki kertoa keitä he sitten ovat, minulla on vain käsikirjoitus ko. artikkelista mikä ei ole täysin valmis. Uskoisin, että saan muut artikkelit paremmin käsiin.
Toki he viittaavat omiinsa (kukapa ei tekisi), mutta myös muiden, eikä heidän johtopäätöksensä perustiu ainoastaan heidän omiin tutkimuksiinsa.
Kyllähän he siinä jutussaan vuodelta 2009 (Gun Control after Heller: Litigating against Regulation) nimenomaan viittaavat myös omaan tutkimukseen vuodelta 2003 (siinä ei Samatha ollut mukana), jolla he perustelevat väitteen, koska ovat tutkineet jopa yhden (1) piirikunnan datan niin vaikutus täytyy olla juuri tälläinen. Eli tähän Cook, P. J., & Ludwig, J. (2003b). Guns and burglary. In J. Ludwig & P. J. Cook (Eds.), Evaluating gun policy (pp. 74–120). Washington, DC: Brookings Institution Press.
Anteeksi vain, mutta selvästikään emme puhu samasta tutkimuksesta: Cookin et. al. juttu (vuodelta 2009), johon viittaan, sisältää perusteellisen katsauksen nyt puheena olevaa aihetta käsittelevään tutkimukseen. He käyvät siinä läpi monia ja monen tutkijan (siis myös muiden kuin itsensä) tekemää tutkimusta päätyen jo tuohon mainitsemaani johtopäätökseen. Ole hyvä ja lue se, valitettavasti en voi tähän panna linkkiä, koska NBER:n paperit ovat maksullisia.
“Mitä seuraavassa Cook et. al. tutkimuksen johtopäätöksissä olevassa lauseessa et ymmärrä?: ” Given the best evidence on the consequences of increased prevalence of gun ownership, these jurisdictions will experience a greater burden of crime due to more lethal violence and an increased burglary rate”.”
Cook ja kumppanit tutkivat tuota 2003 vuonna yhdessä piirikunnassa ja saivat pienen positiivisen yhteyden asuntomurtojen ja aseiden määrässä. Pieni data ja vaikutus. Ei pysty sanomaan mitään. Sen sijaan Hemenway myöhemmin totesi omassa tutkimuksessaan 2004 ettei ole luotettavaa dataa tämän tutkimiseksi, koska ei tiedetä kuinka moni oikeasti käyttää asetta kotinsa puolustamiseksi. Cook ja kumppanit tuossa 2003 tutkimuksessa, jota käyttävät uudemmassakin, toteavat että naapurustot jossa aseet ovat yleisiä ovat lähinnä siksi lisääntyvien murtovarkauksien kohde, koska ne ovat rikollisille voitakkaampia (profitable). Ei kai sitä nyt murtovarkauksia kannata tehdä ihan köyhiinkään hökkeleihin?
Oho, tuli toistoo. Mutta noin abstraktissa tosiaan lukee.
Donohue ei ole antanut Lottille Lottin omaa dataa? Mitä?
Cook et al. nostaa abstraktiin tän:
“The effect of Heller may be to increase the prevalence of handgun ownership in jurisdictions that currently have restrictive laws; Given the best evidence on the consequences of increased prevalence of gun ownership, these jurisdictions will experience a greater burden of crime due to more lethal violence and an increased burglary rate;”
Kai se on niiden päätulos.
Mitä seuraavassa Cook et. al. tutkimuksen johtopäätöksissä olevassa lauseessa et ymmärrä?: ” Given the best evidence on the consequences of increased prevalence of gun ownership, these jurisdictions will experience a greater burden of crime due to more lethal violence and an increased burglary rate”.
“Cookin et. al. johtopäätös sen pohjalta oli, että käsiaseiden määrän ja saatavuuden kasvu lisää väkivaltaa ja rikollisuutta, Piste. Jutun lähdeluettelossa on monta tutkimusta, jotka tukevat tätä johtopäätöstä. Mitä sinun on vaikea tässä ymmärtää?”
Tutkimus toteaa, ettei ole selvää yhteyttä väkivaltarikollisuuden ja tuliaseiden määrän välillä. Se toteaa vain yksiselitteisesti, että vaikutus turvallisuuteen on pieni lainmuutoksella, jossa Hellerin tapauksen jälkeen joudutaan sallimaan suojelusaseet Yhdysvaltojen väkivaltaisimmissa ja asevastaisimmissa kaupungeissa, koska vain hyvin pieni osa väestöstä aloittaa aseen kantamisen. Tutkimuksen tekijät ovat lähinnä huolissaan, koska heidän mielestään mennään alueelle jota ei tunneta tarpeeksi.
Tuliaseiden määrän ja rikollisuuden määrän välillä käytetään tässäkin tutkimuksessa Donahueta (2003), joka ei on analysoinut Lottin dataa muttei ole suostunut jakamaan taas sitä eteenpäin Lottille, kuten hän blogissaan kirjoittaa.
En tajuu Mikko. Ayresin sivuilta nimenomaan löytyy melkein kaikki sen datat ja statan do-filet. Siitä vaan replikoimaan:
http://islandia.law.yale.edu/ayers/indexempirical.htm
Löytyy kohdasta:
Shooting Down the More Guns, Less Crime Hypothesis, 55 Stanford Law Review 1193 (2003) (with John J. Donohue III) (Stata datasets and do files)
Toi koskee nimeenomaan Lottin kirjaa ja sen virheitä. Vai onko toi joku muu datasetti, mistä sä puhut?
Molemmissa kouluampumissa tekijät olivat varustautuneet pommein. Voikin olla aiheellista kysyä olisiko uhreja todella oolut vähemmän jos tekijöillä ei olisi ollut asetta? On mahdollista että panostamalla enemmän pommeihin uhreja olisi voinut olla jopa enemmän. Myyrmannin pommi todistaa että aivan lukion kemian tiedoilla pystyy suomessa saatavilla olevista kuluttajatuotteista valmistamaan tehokkaan pommin.
Lisäksi kauhajoen ammuskelussa tekijä oli ravintola-alan opiskelija joiden opiskelusta osa suoritetaan koulun ruokalassa. Yhdellä sienestysreissulla olisi kauhajoen koulussa saattanut olla koko oppilaitos tehohoidossa ja kuolleissa mentäisiin yli sadan. Sienimyrkytyksessä siinä vaiheessa kun oireet ilmenevät on jo myöhäistä auttaa potilasta.
Nämä mitä jos spekulaatiot tapahtuman jäljiltä käyttävät ihmisiin samaa mallia kuin lentokoneonnettomuuten. Mitä jos helikopterin ohjausservon männät olisi uusittu eikä pinnoitettu niin kone ei olisi koskaan pudonnut. Mutta ihmisiin tämä ajatuskuvio ei sovi koska helikopteria ei pudottanut pahantahtoinen voima joka etsisi jonkin toisen keinon toteuttaa aikeensa. Mitä jos spekulaatioihin ihmisten tapauksessa pitäää ottaa mukaan vaihtoehtoiset toteuttamistavat jos tekijä olisi todella motivoitunut kuten kouluammunnoissa. Kauhajoen tapauksessa vaihtoehtoinen toteutustapa olisi voinut olla paljon kauheampi uhreja ollen yli sata.
Vastaan heti: Kerroin omassa kommentissani akateemisesta tutkimuksesta, jossa luotiin katsaus esittämääsi kysymystä käsittelevään empiiriseen tutkimukseen. Cookin et. al. johtopäätös sen pohjalta oli, että käsiaseiden määrän ja saatavuuden kasvu lisää väkivaltaa ja rikollisuutta, Piste. Jutun lähdeluettelossa on monta tutkimusta, jotka tukevat tätä johtopäätöstä. Mitä sinun on vaikea tässä ymmärtää?
Myönnettäköön, etten ole jaksanut laittaa tieteellisiä tutkimuksia, koska niitä ei löydy kuin lähinnä Yhdysvalloista. Kannattaa tutustua John R. Lottin More guns, less crime lisäksi Gary Kleckin Targeting Guns: Firearms and Their Control. Myös Lottin The Bias Against Guns on mielenkiintoinen, ovatpa sitä intoutuneet kehumaan Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijoiden sijaan mm. Milton Friedman ja Vernon Smith, molemmat Nobelilla palkittuja talousmiehiä. En tiedä pitävätkö he talousblogeja.
Ayresin ja Donahuen tutkimuksilla voi niin kauan pyyhkiä persettä, kun he eivät suostu jakamaan edes edellisten tutkimustensa dataa. Sori vain.
Koska kuitenkin blogi itsessään väittää olevansa “akateeminen” niin heitänpä haasteen, koska en ole itse blogin kirjoittaja, että näytäpä minulle yksikin tieteellisyyden täyttävä tutkimus, joka osoittaa, että käsiaseiden kieltäminen vähentäisi rikollisuutta tai murhia. Tähän on aivan turha faming-efektiä sotkea vaan nyt kaivattaisiin tutkimusta. Ehkäpä teillä on resurssit sellaisen tekemiseen? Faming-efekti ei voi toimia niiden seikkojen takia, että (käsi)aseiden omistus vähentää kokonaismäärällisesti henrikoksia sen takia, että puolustuskykyiset uhrit ovat rikolliselle työtapaturmaan johtava syy ja siksi Yhdysvalloissa osavaltioissa, joissa ihmisillä on ihmisoikeuksia jäljellä rikollisten mielenkiinto suuntautuu omaisuusrikoksiin kuten autoihin.
Valitettavasti hyvin vähän faktaahan tästä on Yhdysvaltojen ulkopuolelta, koska kukaan ei tutki ja hyvin vaikea ottaa huomioon, että mikä on esimerkiksi ghettoutumisen ja jengiväkivallan sekä yhteiskunnan sosiaalisen muutoksen (=maahanmuutto esim.) vaikutus tähän. Tietenkään eri maissa olevia tutkimustuloksia ei voida yleistää jokaiseen maahan. Esimerkiksi vaikka Yhdysvalloista poistettaisiin rikostilastoista kaikki aseella tehdyt murhat niin niitä olisi silti kolminkertainen määrä Japaniin verrattuna.
Olipa kummallinen postaus Mikolta. Ensin sanotaan, että on tieteellistä evidenssiä ja kuitenkin ainoa evidenssi, mitä tarjotaan, on Viron poliisin mutu. Huutomerkit eivät lisää virkkeiden totuusarvoa.
Haaparannan mainitsema paperi on hyvä katsaus nykytietämykseen. Keskustelu yhdysvaltojen tiedepiireissä jatkuu erittäin kiivaana esimerkiksi täällä:
http://econjwatch.org/articles/more-guns-less-crime-fails-again-the-latest-evidence-from-1977-2006?ref=section-archive
Tuosta voi mennä sitten lähdeluettelojen avulla taakse päin ja muoodstaa oman näkemyksen tulosten pätevyydestä. En ole ehtiny kaikkea lukemaan, mutta Ayres ja Donohue ovat mielestäni erittäin päteviä tyyppejä. Sen sijaan vaikkapa John Lottin uskottavuus on kärsinyt aika pahasti:
http://www.whoismaryrosh.com/
No tämä viimeinen ei tietenkään todista asiaa puoleen eikä toiseen, mutta siitä näkee, että ei tiede aina niin tylsää ole.
Lisäksi lienee syytä pohtia tulosten yleistettävyyttä Suomeen (external validity).
Kannattaa tutustua tieteellisiin tutkimuksiin aiheesta ja katsoa sitten asioita objektiivisesti. Käsiaseiden täyskielto ei ole missään maassa vähentänyt käsiaseilla tehtyjä rikoksia, sen sijaan suojelusaseen salliminen lainkuuliaisille kansalaisille vähentää henkirikoksia todistetusti! Tästä on hyviä kokemuksia Yhdysvalloista, Tsekeistä, Virosta jne. Viron poliisi on kehunut itsepuolustusaseen myöntämisen vaikutuksia positiivisiksi varsinkin Tallinnan kohdalla!
Unohdit mainita, että käsiaseiden tiukentuneilla lupaehdoilla on saatu aikaan aseiden laillisen myyntihinnan romahtamisen, joten aseita päätyy toimivina ja deaktivoituina (palauttaminen kuntoon mahdollista osaavan toimesta aina) mustille markkinoille. Perikuntien aseet katoavat arvottomina varsinkin mustille markkinoille. Lisäksi harvoin pimeille markkinoille Suomessa päätyy asuntomurtojen yhteydessä käsiaseita vaan Suomessa laittomat käsiaseet ovat luvattomia sotamuistoja ja maahantuotuja kuten poliisi tuossa pari päivää sitten kertoi HS:ssa. Käsiaseiden kriminalisointi vain antaisi käsiaseiden monopolin rikollisille ja siinä monopolissa rikollisten aseiden määrä lisääntyisi! Kysyntä luo tarjontaa, näin on käynyt luvattomien käsiaseiden kohdalla ja tarjonnan lisääntyminen on laskenut laittomien aseiden hintaa kaikkien saataville Suomessa. Iso-Britannia on tunnettu esimerkki siitä, miten luvattomien aseiden valmistaminen kokonaan, re-aktivointi ja salakuljettamisesta on jälleen kerran tullut erittäin tuottoisaa bisnestä siitä huolimatta etteivät protestantit ja katolilaiset enää tappele.
Unohdin lisätä edelliseen: Matin huomio oli, että asekieltokeskustelussa poliitikkojen (ja kyllä vähän muidenkin, eikä suinkaan kaikkien poliitikkojen) retoriikka nojautuu väitteeseen “Kiellolla ei voida estää kaikkia joukkosurmia” eikä väitteeseen “Kiellolla voidaan todennäköisesti estää joukkosurmia”. Kumpikin väite on tosi, jälkimmäinen juuri sen vuoksi, että on olemassa vakavasti otettavia tutkimuksia, joiden mukaan kielto vähentäisi joukkosurmien todennäköisyyttä. Sen totuutta ei siis kumoa se, että on olemassa vakavasti otettavia tutkimustuloksia, joiden mukaan kiellolla ei ole vaikutuksia.
Cookin ja co. artikkelissa (joka on paljon uudempi kuin Björkin viittaamat tutkimukset) viitataan myös noihin Björkin mainitsemiin tutkimuksiin, heidän johtopäätöksensä kaiken tutkimusaineiston perusteella kuitenkin on se, että aseiden määrän rajoittaminen vähentää rikollisuutta.
Mä en tiedä läheskään riittävästi tästä käsiasetutkimuksesta, että osaisin arvioida kenen tukimus on parasta, mutta John Lott on päätynyt vastakkaisiin tuloksiin.
John R. Lott, Jr. and David B. Mustard, Crime, Deterrence and Right-To-Carry Concealed Handguns, 26 Journal of Legal Studies 1 (1997)
Wikipedian mukaan National Academy of Science on tehnyt katsauksen asetutkimukseen 2004 ja päätynyt siihen tulokseen, että “there is no credible evidence that ‘right-to-carry’ laws, which allow qualified adults to carry concealed handguns, either decrease or increase violent crime.”
http://www.nap.edu/openbook.php?isbn=0309091241&page=269
Eli ennen kuin kenelläkään on hernettä nenässä suuntaan tai toiseen, minä en väitä käsiaseiden vaikutuksista rikollisuuteen yhtään mitään.
Keräsin vaan tähän muutamia esimerkkejä jokseenkin uskottavasta akateemisesta tutkimuksesta, jotka ovat ristiriidassa Pertti Haaparannan siteeraaman tutkimuksen kanssa.
Voidaan kai aika suurella varmuudella sanoa, että käsiaseiden lisääntymisellä on kaksi vaikutusta: niitä on enemmän myös ihmisilä, jotka ovat valmiita käyttämään väkivaltaa aggressiivisesti (väkivalta lisääntyy) ja samalla väkivallan aggressiivisen käytön kustannus kasvaa (väkivalta vähenee).
Näiden vaikutusten suhteesta voi varmaankin saada tietoa empiirisestä tutkimuksesta.
Harmillisesti empiiristä tutkimusta löytyy molempien “kantojen” tueksi ja niinpä ihmiset pitäytyvät vanhoissa uskomuksissaan. (”Meidän tutkimus on parempi kuin teidän tutkimus…”)
Väite, että käsiaseiden määrän vähentäminen ei vähentäisi rikollisuutta tai väkivaltaista käyttäytymistä, ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Cook, Ludwig ja Samaha (2009) Gun Control after Heller: Litigating against Regulation, NBER Working paper No. 15431 sisältää katsauksen aiheesta tehtyyn lähinnä yhdysvaltalaiseen tutkimukseen ja tulokset ovat selvät (ja aivan varoiksi kerron, että NBER:n työpaperisarja on yksi taloustieteen arvostetuimmista uusimpien tutkimusten sarjoista, kyseessä ei ole 0-tutkimus). Tässä on jutun lyhennelmä:
“The “core right” established in D.C. vs. Heller (2008) is to keep an operable handgun in the home for self-defense purposes. If the Court extends this right to cover state and local jurisdictions, the result is likely to include the elimination of the most stringent existing regulations – such as Chicago’s handgun ban – and could also possibly ban regulations that place substantial restrictions or costs on handgun ownership. We find evidence in support of four conclusions: The effect of Heller may be to increase the prevalence of handgun ownership in jurisdictions that currently have restrictive laws; Given the best evidence on the consequences of increased prevalence of gun ownership, these jurisdictions will experience a greater burden of crime due to more lethal violence and an increased burglary rate; Nonetheless, a regime with greater scope for gun rights is not necessarily inferior – whether restrictive regulations would pass a cost benefit test may depend on whether we accept the Heller viewpoint that there is a legal entitlement to possess a handgun; In any event, the core right defined by Heller leaves room for some regulation that would reduce the negative externalities of gun ownership.”
Paljonko painoa me panemme ihmisten oikeudelle omistaa aseita?
Ja lopuksi: Siitä, että Tallinnassa on rikollisuus vähentynyt sen jälkeen, kun aseiden vapaampi hallussapito sallittiin, ei seuraa, että väheneminen olisi seuraus vapaammasta aselaista, (väkivalta-)rikollisuudella on muitakin syitä, jotka kunnolla tehdyssä tutkimuksessa myös otetaan huomioon.
Käsiaseiden omistamisen kriminalisointi ei todellakaan vaikuta laittomien aseiden markkinoihin, sillä merkittävä osa laittomista aseista tulee esim. entisen Jugoslavian alueelta, ei missään tapauksessa laillisilta omistajilta. Lisäksi laittomien aseiden määrää nostaisi se, että osa harrastajista hankkisi täyskiellon jälkeen laittomia aseita vastalauseena valtiovallan sortotoimille.
Täyskielloista löytyy mainioita esimerkkejä sieltä täältä, esim. yhä enenevässä määrin Orwellin isoveliyhteiskuntaa muistuttavasta Britanniasta, jossa aseharrastuksen liki täydellinen kieltäminen ei ole millään tavalla vähentänyt väkivaltaa. Seuraavaksi kieltolistalla on mm. keittiöveitsiä, mutta kukaan ei edelleenkään puutu väkivallan syihin.
Täyskiellon lisäksi maailmalta löytyy runsaasti esimerkkejä myös piilotetun aseen itsepuolustustarkoituksessa kantamisen sallimisesta, lähinpänä Virosta. Etelänaapurin tilastoihin en ole vielä päässyt käsiksi, mutta tuttavat kehuvat Tallinnan katuturvallisuuden parantuneen merkittävästi itsepuolustuksen sallimisen jälkeen.
Vastaavasti Yhdysvalloissa osavaltiot, joissa vastaava on sallittua, komeilevat turvallisimpien seutujen listan kärkipäässä kun taas tiukkojen aserajoitusten paikkakunnat löytyvät listan toiselta suunnalta. Asevastustajien tyypilliset argumentit toisiaan ammuskelevista naapureista ja verta virtaavista kaduista eivät ole toteutuneet missään, vaan päin vastoin Yhdysvalloissa itsepuolustustapauksissa siviilit ampuvat merkittävästi harvemmin kuin poliisit. Tyypillisesti tilanteet ratkeavat pelkkään aseen esille ottoon, jolloin hyökkääjä antautuu tai pakenee.
Kaikissa viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneissa ampuen suoritetuissa joukkomurhissa tekijä olisi voitu pysäyttää heti alkuunsa, mikäli joku paikalla olijoista olisi ollut koulutettu aseelliseen itsepuolustukseen ja kantanut asetta.
En ymmärrä lainkaan ajattelutapaa, jossa kuvitellaan ihmishenkiä säästyvän tuliaseita kieltämällä. Mistään päin maailmaa ei löydy tätä väitettä vahvistavia kokemuksia, sen sijaan päin vastaisia tuloksia on kyllä kosolti. On myös erittäin vaarallista kuvitella, että tappamiseen valmiit ja tekoaan kauan suunnitelleet ihmiset - jollaisia kaikki kolme joukkomurhaajaa olivat - jättäisivät tekonsa tekemättä vain, koska tuliasetta ei ehkä ollut saatavilla. Gerd rakensi pommin, johon kuka tahansa saisi materiaalit huoltoasemalta ja rautakaupasta, lääkäreitä ja hoitajia on syytetty järkyttävistä potilaiden surmista ja joka ikinen viikko jossain surmataan ihmisiä teräaseilla jne. jne. Kiellot ja lait eivät milloinkaan vaikuta rikollisiin, sillä nämä eivät niistä piittaa.
Ihmisten olisi syytä herätä vähitellen todellisuuteen ja ymmärtää ettei mikään realistinen yhteiskuntajärjestelmä kykene seulomaan joukostaan kaikkia sosiopaatteja; joku tulee aina jossain vaiheessa nousemaan esiin ja tappamaan ihmisiä. Ainoa keino suojautua näiltä tappajilta on sallia ihmisille mahdollisuus puolustaa itseään ja lähimmäisiään.
Ammunta on hieno harrastus, joka kehittää sekä henkistä että fyysistä puolta ja tarjoaa laajan sosiaalisen verkoston. Moni ongelmainen nuori jäisi syrjäytymättä asiantuntevien harrasjatoverien seurassa ja oppisi vaativan mutta palkitsevan harrastuksen myötä ottamaan itsestään ja elämästään vastuun.
Olisi myös mahtavaa, jos ihmiset alkaisivat etsiä ratkaisuja maassamme oleviin ongelmiin sen sijaan, että ajetaan lainkuuliaisia ihmisiä sortavia kieltoja, joilla ei saavuteta mitään.