Eduskunta päätti tänään antaa ilmaiseksi kahdelle suomalaisyritykselle luvat rakentaa ydinvoimala. Näin valtio menetti huomattavia summia rahaa, jolla valtion budjettiongelmiakin olisi lievennetty.
Vaihtoehto olisi ollut huutokaupata luvat. Saatavat tulot olisivat todennäköisesti olleet huomattavat, koska ydinvoimalla sähkön tuottamisen rajakustannukset ovat pienet ja sähkön hinta Pohjoismaisilla markkinoilla määräytyy kalleimman käytössä olevan tuotantotavan mukaan. Näin ydinsähkön (kuten myös vesivoimalla tuotetun sähkön) tuottajat saavat “supervoittoja”, joista julkisuudessa paljon keskustellaan. Nämä supervoitot olisi voitu rahastaa huutokaupassa, koko keskustelu näiden supervoittojen verotuksesta tulevaisuudessa olisi voitu sivuuttaa.
Huutokauppa olisi tuonut muutakin etua. Nyt luvan saaneet yritykset tuskin olisivat menestyneet huutokaupassa, koska niiden toiminta on perustunut sille, että ne myyvät sähköä omistajilleen tuotantokustannushintaan eli käytännössä antavat sen ilmaiseksi. Ne yritykset, jotka eivät näin tee, olisivat kyenneet tarjoamaan korkeamman hinnan (tähän tietysti se varaus, että periaatteessa Fennovoiman ja TVO:n omistajat olisivat voineet rahoittaa niiden huutoja).
Lisäksi, koska huutokauppa olisi ollut avattava ulkomaisille yrityksille, olisi ollut mahdollista saada Pohjoismaisille markkinoille uusi sähköntuottajia, mikä olisi lisännyt kilpailua, josta me tavalliset töpselöijät olisimme hyötyneet. Mielenkiintoista keskustelua olisi varmasti syntynyt, jos yksi tarjoajista olisi ollut venäläinen yritys. Mutta elämä on laiffii, Fortumkin häärää Venäjällä.
Avainsanat: huutokauppa, ydinvoima
Aihealueet: Energia, Julkinen talous
Greenpeacehan laski että “ei” äänestäneet olivat saaneet 8000€ yritystukea, 1 ydinvoimalaa kannattaneet 16000€ (tms) ja kahta kannattaneet 36000€ (tms.). Tiedä sitten enemmän tuosta laskelmasta.
TVO edusti Kokoomusta hallitusneuvotteluissa energia-asioista neuvoteltaessa. Tälläkin asialla lienee vaikutuksia ja raha lienee liikkunut.
“Miksi ydinvoimalalta pitäisi vaatia eduskunnanlupa?”
Tunnetusti ydinvoimalasta saattaa koitua hieman ulkoisvaikutuksia, jos jokin menee dramaattisesti pieleen. Kansalaisten arvio sekä ulkoisvaikutuksen todennäköisyydelle että määrälle on sen verran korkea, että laissez faire on poliittisesti mahdoton, oli arvio kohdallaan tai ei.
Miksi ydinvoimalalta pitäisi vaatia eduskunnanlupa?
Hieman vastaavan kysymyksen esitin Hallinnon 200-vuotta tilaisuudessa TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtaselle. En mielestäni saanut “hyvää” vastausta.
Ehkä jollakin Gosplanin kansatalousprofessorilla on esittää “oikea” vastaus.
Kerrataan kysymys:
Miksi ydinvoimala vaatii Eduskunnan myöntämän luvan?
Toinen kysymys:
Miksi Fortum Power [100%:n Fortumin tytäryhtiö] maksaisi luvasta suuremman hinnan kuin Fennovoima?
Voiko joku esittää tästä kansataloudellisen lankakerämallin?
Helpoin selitys on, ettei ydinvoimalupien huutokauppaamisesta keskusteltu julkisuudessa viime eduskuntavaalien alla, kun kysymys oli ajankohtainen. Lakeja ja julkisen sektorin toimintatapoja ei muuteta ihan yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa, vaan asiat on syytä saada mukaan hallitusohjelmaan, jos muutosta halutaan.
Sinänsä lupien huutokauppaaminen edustaisi nykyistä parempaa hallintotapaa. Eduskunta voisi silloin tehdä ihan oikeita periaatepäätöksiä rakennettavan ydinvoiman määrästä ilman, että päätöksiin sekoittuisi nykyiseen tapaan aluepolitiikkaa, kaavoitusasioita ja konkreettisia lupakysymyksiä.
Pertin mainitsemaa sähkön myyntiä osaomistajille omakustannushintaan on perusteltu teollisuuden energiaintensiivisyydellä - jos edullista sähköä ei ole saatavilla tuotanto siirtyy edullisemman energian maihin.
Myös asuminen on Suomessa energiaintensiivistä korkeiden lämmityskustannusten vuoksi ja on olemassa riski että edullisen energian puute ajaa osaavaa työvoimaa pois maasta tai saa maahan muuttoa harkitsevia pyörtämään päätöksensä. Valtaosa muun maapallon asukkaista ja siis mahdollisista maahanmuuttajistahan asuu Suomea lämpimämmän ilmaston maissa - oman ympärivuotisen kurpitsamaan menettäminen saattaa monelle olla se ratkaiseva seikka, joka saa pyörtämään muuttopäätöksen pohjoiseen.
Valtion lieneekin syytä tarkistaa strategiaansa ja hankkia osakkuus ydinvoimayhtiössä tai perustaa yhtiö johon hankitaan jokaiselle töpselöijälle osakkuus heidän kunkin maksamaallaan veromarkalla ja joka tulee ydinvoimayhtiön osakkaaksi. Tämä sallisi energian myymisen meille tavallisille töpselöijille omakustannushintaan. Kuihtuva Pitäjänmäkikin saattaisi muuttua todelliseksi reheväksi Piilaaksoksi ja ehkä Linuskin muuttaisi takaisin Suomeen.
Tämäkään ei muuten vaatisi yhteiskunnalta ylimääräisiä resursseja tai tukia. Osakkuudenhan voi rahoittaa huutokaupalla tai asettaa sen luvan myöntämisen ehdoksi.
Markkinavetoista ja tehokastako?
Tämäkään ei muuten vaatisi yhteiskunnalta ylimääräisiä resursseja tai tukia. Osakkuudenhan voi rahoittaa huutokaupalla tai asettaa sen luvan myöntämisen ehdoksi.
Markkinavetoista ja tehokastako?
Pertti Haaparanta:
Koska poliitikoilla on aika merkittävästi hyötyä siitä, että ne voi siirtää suuria summia rahoja toimijoiden kesken. Poliitikoilla on hyötyä siitä, että niillä on vaikutusvaltaa.
Joo. Tämä olis ollu tietty aivan ylivoimainen vaihtoehto valittuun. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olis ollu vaan antaa kenen tahansa rakentaa ydinvoimaloita, jotka pystyy täyttämään vaatimukset.
Olis toki voitu, mutta todennäköisesti niitä ei olis kuitenkaan sivuutettu.
Miks olis? Jos oletetaan, että Fennovoiman omistajilla on mahdollisuus joko ostaa markkinoilta sähköö tai tuottaa sitä itse ja ne valitsee jälkimmäisen, niin eiks vois olettaa, että jälkimmäisellä on sit enemmän varaa maksaa oikeuksista, kun tämä organisaatio on tehokkaampi. (Ja joo tää tehokkuus vissiin perustuu johonkin verojen väistelyyn, mut silti…)
Uskallan epäillä, että tätä päätöstä valmistelleiden joukossa on paljon henkilöitä, jotka ovat saaneet vaalitukea nyt luvan saaneiden yhtiöiden omistajilta. Mitään muutakaan selitystä en keksi