Ydinjätteiden upotuskustannuksista

18.8.2009 Kirjoittanut Marko Terviö

Ydinjätteen loppusijoitus on esimerkki toiminnasta, jossa valtaosa kustannuksista on kiinteitä - eli niitä, jotka täytyy maksaa riippumatta siitä loppusijoitetaanko yksi kilo vai tuhat tonnia. Olisi järjetöntä kaivaa Suomeen kahta puoli kilometriä syvää loppusijoituslaitosta jos yksikin riittää. Fortumin ja TVOn yhteisyritys  Posiva on ilmoittanut, että juuri näin täytyy tehdä — mutta vain jos joku muu kuin sen omistajat rakentaisi mahdollisen kuudennen ydinvoimalan.

 

Vaikka en ole rakennusinsinööri niin väitän että kahdessa loppusijoituslaitoksessa ei olisi kokonaistaloudellisesti mitään järkeä. Ja tuskin on turvallisuudenkaan kannalta yhdentekevää, jos joudutaan vartioimaan kahta kohdetta yhden sijasta.

Posivan mukaan Olkiluodon kallioperässä “ei ole tilaa” kilpailijoiden jätteille. Tämä on yritys Fortumilta ja TVOlta varmistaa itselleen monopolioikeus mahdollisiin tuleviin ydinvoimahankkeisiin Suomessa. En perusta tätä väitettä ainoastaan hajuaistiini. Posiva on nimittäin jo aiemmin pyytänyt ja saanut Säteilyturvakeskukselta lausunnon, jonka mukaan samaan laitokseen voitaisiin sijoittaa mahdollisen Olkiluoto 4:n jätteet. (Olkiluoto 4 on TVOn ehdotus kuudennesta ydinvoimalasta.) Mutta mitä jos kuudennen ydinvoimalan rakennusoikeus menisikin Fennovoimalle?

Voi olla että Posivan lausunnoissa on kyse neuvottelutaktiikasta. Uuden firman olisi joka tapauksessa ostettava osuus Posivasta, ja totta kai Fortumille ja TVOlle on korvattava osuus loppusijoituslaitkoseen jo investoiduista varoista. Mutta jos kyse olisi vain hinnasta niin luulisi Posivan ehdottavan alkuun hurjan korkeaa hintaa. Sen sijaan päämääränä näyttää olevan vakuuttaa muut (ehkä varsinkin luvista päättävät viranomaiset/poliitikot) siitä, että yhteistyö Posivan ja Fennovoiman välillä olisi mahdotonta.

En ota tässä kantaa siihen pitäisikö rakentaa uusia ydinvoimaloita–monimutkainen kysymys jossa en ole asiantuntija–vaan siihen miten Posivan hinnoittelua pitäisi säädellä. Ääretön hinta on määräävän aseman väärinkäyttöä vaikka millä kriteereillä.

On muitakin toimialoja, joissa kustannusrakenteen takia on järkevää olla yhteisyritys taloudellisesti merkittävien päällekäisyyksien karsimiseksi. Juuri tämän takia pankeilla on pitkään ollut poikkeuslupa yhdessä omistaa Automatia Pankkiautomaatit. Se että  kilpailevien yritysten ylipäätään sallitaan pitää tällaista yhteisyritystä kuitenkin velvoittaa niitä olemasta käyttämättä sitä kilpailijoiden markkinoilletulon hankaloittamiseen. (Automatian toimintaa valvovat Kilpailuviraston nimittämät asiantuntijat.) Uuden tulokkaan maksama korvaus pitää samasta syystä olla kilpailuviranomaisten päätettävissä - mahdottomat hintavaatimukset ajaisivat tietysti saman asian kuin kieltäytyminen yhteistyöstä. Posivan lausunnoissa on mitä ilmeisimmin kyse juuri tällaisesta markkinoilletulon estämisestä.

Avainsanat: ,

Aihealueet: Energia, Mikro

Yksi kommentti kirjoitukseen “Ydinjätteiden upotuskustannuksista”

  1. Marko Terviö kirjoitti:

    TVOn ja Fennovoiman edustajat kiistelivät loppusijoituksesta eilisen A-plus ohjelman lopussa - linkki http://areena.yle.fi/video/424167 -
    17 minuutin kohdalla.

    TVOn kaveri sai sanottua viimeisen sanan, koska ohjelma-aika päättyi. “Olkiluotoon ei mahdu” Fennovoiman jätteitä, koska se on rajallinen maa-alue, ym ym. Veikkanpa, että kesken jääneessä lauseessaan Fennovoiman edustaja olisi kertonut meille siitä kuinka he ovat ostaneet maata Olkiluodosta TVOn naapurista.

Vastaa