Kirjoitin muutama viikko sitten kiinteistöveroon kaavaillusta energiaporrastuksesta. Asiaa selvittänyt työryhmä julkaisi tänään raporttinsa. Se on hämmentävää luettavaa, erityisesti ottaen huomioon, kuinka voimakkaasti asuntoministeri ajoi ideaansa julkistamistilaisuuden jälkeen.
Työryhmän ainoa varsinainen johtopäätös nimittäin on, että “kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden perusteella on teknisesti mahdollista”. Raportissa ei lainkaan oteta kantaa siihen, onko kiinteistöveron porrastamisessa järkeä eli ei. Ilmeisesti tämä kysymys ei kuulunut toimeksiantoon.
Aineksia johtopäätöstenkin tekemiseen raportissa olisi. Sivulla 4 esimerkiksi todetaan, että “Energian hinta on Suomessa ollut tähän asti varsin edullista muuhun Eurooppaan verrattuna. Varsin edullinen energian hinta ei ole ollut omiaan kannustamaan energiatehokkaampaan rakentamiseen ja uusiin innovaatioihin.”
Tästä huomiosta on minusta lyhyt matka siihen peruskysymykseen, miksi energiatehokkaampaan rakentamiseen ei kannustettaisi kiinteistöverokikkailun sijaan energian verotusta kiristämällä. Tähän kysymykseen ei raportissa kuitenkaan missään vaiheessa mennä.
Sivulla 14 todetaan, että “Yli puolet mainittujen lähes kahden miljoonan kiinteistön kiinteistöverosta sijoittuu vaihteluvälille 85-340 euroa. Tästäkin vain osa on rakennuksen osuutta osan määräytyessä tontin verotusarvon perusteella.” Lisäksi raportissa kerrotaan (s. 24), että energiatodistus, johon kiinteistöveron porrastus voitaisiin perustaa, maksaa esimerkiksi omakotitalolle nyt keskimäärin 600 euroa. Toisin sanoen, jotta haluttu porrastus kannustaisi edes energiatodistuksen hankkimisen, pitäisi kiinteistön omistaja vapauttaa nykyisestä kiinteistöverosta kokonaan useaksi vuodeksi!
Porrastuksesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia ei työryhmä yrittänyt arvioida. Raportissa kuitenkin todetaan, että ne saattavat olla “huomattavat”.
Työryhmä listaa lopuksi avoinna olevia kysymyksiä. Vielä on epäselvää esimerkiksi se, “miten eri [kiinteistöveron porrastamisen] vaihtoehdoista saadaan kannustavia ja energiatehokkuutta parantavia” sekä se ” kuinka kuntien verotulojen menetykset kompensoidaan.” Selvitettävää siis riittää. Toivottavasti jokin työryhmä saa toimeksiannokseen miettiä, mikä olisi paras tapa vähentää asumisen hiilidioksidipäästöjä.
Avainsanat: Kiinteistövero, ympäristöverotus
Aihealueet: Energia, Julkinen talous
Miksi energiatehokkaampaan rakentamiseen ei kannustettaisi kiinteistöverokikkailun sijaan energian verotusta kiristämällä?
Olen itsekin ihmetellyt tätä asiaa ja päätynyt tarjoamaan kahta mahdollista selitystä:
1) Asuntoministeri pitää kansaa tyhmänä, eikä usko että asujat osaavat arvioida ja laskea lämmityskustannuksia. Asiaa pitää alleviivata energiatehokkuuden mukaan porrastetulla kiinteistöverolla.
2) Asuntoministeri on innostunut autoveron päästöporrastuksesta. Väitetäänhän, että se on toiminut halutulla tavalla. Autoverotus kuitenkin eroaa (vuotuisesta) kiinteistöverosta siinä, että auton käyttöönoton yhteydessä maksetaan suuri päästöistä riippuva kertaerä. Se ohjaa varmasti tehokkaasti. Vuotuinenkin vero riippuu päästöistä, mutta sen voisi korvata korkeammalla polttoaineen verotuksella.