Hallituksen energiaveropakettia on viime viikkoina kritisoitu monelta taholta. Viimeisin ja ehkä kaikkein vakavimmalta vaikuttava kritiikki liittyy maakaasuun. Energiayhtiö Gasumin teettämän selvityksen mukaan koko uudistus saattaa kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Tämä johtuu selvityksen mukaan siitä, että uudistuksen seurauksena maakaasua korvataan kivihiilellä (ja ehkä turpeellakin) ja kivihiilen käyttö aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin maakaasun käyttö.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ilman veroja maakaasu on nyt kivihiiltä kalliimpi polttoaine. Annetun energiamäärän tuottaminen siis maksaa enemmän jos se tuotetaan maakaasulla kuin jos se tuotetaan kiivihiilellä. Toisaalta maakaasusta seuraa tuotettuun energiaan nähden vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilestä. Tämän vuoksi Gasumin selvityksen johtopäätös saattaa pitää paikkansa. Voi todellakin käydä niin, että maakaasun veron kiristyessä maakaasua korvataan energiantuotannossa kivihiilellä ja hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Monen mielestä tämä on aivan perustavaa laatua oleva ongelma hallituksen esityksessä.
Hallituksen energiaveropaketissa on minustakin paljon epäilyttäviä piirteitä, mutta tätä maakaasujupakkaa en täysin ymmärrä. Päinvastoin, minusta tavoite verottaa kivihiiltä ja maakaasua hiilidioksidipäästöihin nähden samalla tavalla kuulostaa järkevältä.
Nykyinen verotus ilmeisesti tukee maakaasun käyttöä suhteessa kivihiilen käyttöön enemmän kuin olisi hiilidioksidipäästöjen kannalta perusteltua. Siten verotus ohjaa käyttämään alun perin kalliimpaa polttoainetta. Tämä nostaa energiantuotannon kustannuksia koko kansantalouden tasolla. Jos hiilidioksidipäästöt kasvavat (tai vähenevät vähemmän kuin halutaan) sen seurauksena, että tällainen vääristymä korjataan, niin oikea ratkaisu olisi minusta kiristää energiaverotusta lisää eikä jättää vääristymää korjaamatta.
Avainsanat: energiaverotus
Aihealueet: Energia
Minä olen näkevinäni tässä Vanhasen luoman hallintokulttuurin ongelman, jota jo Paavo Väyrynen (!) piti epädemokraattisena.
Lait valmistellaan nykyään salassa niin että niiden valmistelusta tietävät kyseisen hallinnonalan virkamiehet ja ministeri, sekä näiden kutsumat lobbarit. ( -> Gaspromin lobbarilta ei ilmeisesti kysytty yhtään mitään). Paavo Väyrynen nakutti siitä, että edes toiset ministerit eivät voi ottaa kunnolla kantaa lakiesityksiin.
(Sen lisäksi, että ministereiden keskinäinen keskustelu politiikan tekemisestä on estetty sitten Paavo Väyrysen aiempien ministeripäivien, ministerien määrä hallituksessa on turvonnut käsittämättömästi. Tästä Paavo eikä kukaan muukaan Arkadianmäellä palkkaa nostava ole valittanut yhtään mitään.)
Tehokashan tuollainen hallintomalli on, mutta kun politiikasta eli etujen jakamisesta on kyse niin kenen etuja tuo palvelee? Ei ainakaan avoimen yhteiskunnan.
Nyt sitten kävi sillä tavoin, että hallituksessa oleva Vihreät jäi samaan pimentoon opposition ja kansalaisten kanssa. Demokratian kannalta tämä on pöyristyttävää.
Olen myös miettinyt, onko siellä Vihreissä kompetenssia ymmärtää paria numeroa. Onhan siellä Satu Hassi ja Jyrki Kasvi, mutta vihreiden aiemmista toilailuista päätellen kaikki vihreät eivät ole puheväleissä keskenään. Pikemminkin aktiivista kuuroutta näyttää esiintyvän vihreiden välillä.
Aiemmin muiden lakien kohdalla Vanhasen hallitus läväytti lehdistön propagandakoneiston levitykseen selostuksen jostain yhteiskunnallisesta ongelmasta. Pari päivää myöhemmin propagandakoneisto ilmoitti hallituksen lakiesityksen, joka ratkaisee ko. ongelman. Lakiesityksiä ei tietenkään parissa päivässä laadita.
Tallouspolitiikka on siis sitä, kun kiistellään siitä, mitä funktiota pitäisi optimoida. Talloustiede on sitä, kun kiistellään siitä, miten se funktio optimoidaan.
Monet mieluusti sekoittavat nuo keskenään ajaakseen tallouspolitiikkaansa: talloustiedettä vääristellään vähän väliä, jotta saataisiin ulos omaa tallouspolitiikkaa tukevia “tuloksia”.
Eräs lobbari kirjoitti elämästään kirjan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Confessions_of_an_Economic_Hit_Man
Nyt menee ihan huhupuheiksi, mutta olen käsittänyt, että ehdotettu vero riippu hiilidoksidipäästöistä ja energiasisällöstä. (Joka ilmeisesti maakaasulla on kivihiiltä alhaisempi ja siksi ohjaa käyttämään kivihiiltä.)
Eikö voitaisi asettaa hiilivero suoraan energialähteen päästöjen perusteella ? Hiilipäästöt ovat kohtuullisen helposti mitattavissa. Sitten muut ympäristöverot erikseen. Ei kuullosta kovin järkevältä jos energiapaketissa kohdistetaan koko energiatuotantoketjun päästöt lopputuotteelle eli energiayksikölle.
Entä turve? Miksi viime ajan uutisoinnissa on unohdettu kepun turvevarannot kokonaan ?
Olen maallikko, mutta sama ajatus minuakin on vaivannut. Tällaiset energialoukut kertovat sitä, ettei verotus ole oikealla tasollaan.
Sitä en osaa arvioida, millaisia sivuvaikutuksia energiaveron kiristämisestä halutulla tavalla toimivaksi mekanismiksi aiheuttaa taloudelle. Palautettaisiinko ankarasta verosta valtiolle tulevat fyrkat takaisin kotitalouksille ja yrityksille ja kuinka?