Pian ilmestyvässä artikkelissa Manuel Bagues ja Berta Esteve-Volart tutkivat ainutlaatuisella datalla, miten sukupuoli vaikuttaa virkauralla etenemiseen. Tutkimusaiheena tämä on yleisesti ottaen äärimmäisen vaikea: aina on olemassa taitoihin, motivaatioon ym liittyviä piirteitä, jotka eivät näy datassa, ja jotka saattaisivat selittää erot urakehityksessä. Pelkän sukupuolen vaikutuksen mittaamiseen tarvitaan satunnaiskoe - ja Espanjassa niitä on järjestetty.
Tutkimuskohteena on Espanjan oikeuslaitos, jossa tiettyihin virkoihin pääsy (tuomari, notaari, ym) vaatii muodollisen pätevyyden lisäksi suullisen kokeen läpäisyä. Kokeen arvostelee komitea. Tutkimusasetelma on sukupuolen mahdollisen vaikutuksen havaitsemisen kannalta erittäin hyvä, koska kandidaatit jaetaan kunkin virkaluokan sisällä satunnaisesti eri komiteoiden arviosteltaviksi.
Keskimäärin komiteoissa oli 8 jäsentä, jotka valitsivat 500 hakijan joukosta 25 uutta viranhaltijaa. Kandidaatteja oli 150000, arvioitsijoita 2500 yhteensä 300 komiteassa 20 vuoden aikana. Peruskysymys on, oliko komitean sukupuolijakaumalla merkitystä naisten ja miesten läpipääsyyn?
Tässä asetelmassa ei tarvitse huolehtia siitä ovatko naiset jossain havaitsemattomassa mielessä vähemmän tai enemmän sopivia virkaan kuin miehet. Vertailun kohde ei ole se, pärjäävätkö naiset tai miehet paremmin kokeissa, vaan se, vaikuttaako komitean sukupuolijakauma siihen pärjäämiseen. Tässä siis katsotaan poikkeavatko komiteoiden päätökset sukupuolineutraalista millään tavalla. Ja poikkeavathan ne.
Naispuolisten kandidaattien todennäköisyys tulla valituksi on pienempi silloin kun komiteassa on enemmistö naisia. Vaikutuksessa näyttää jopa olevan hyppäys, jos naisia on enemmistö. Naisen todennäköisyys päästä virkaan oli 10% korkeampi jos komitea koostui kokonaan miehistä, kuin jos siinä olisi naisenemmistö. Erot eivät näytä muuttuneet 20 vuoden aikana, vaikka naisten osuus sekä kandidaateista että läpipäässeistä on kasvanut (enemmistöksi asti).
Tutkijoilla on havaitulle vaikutukselle kaksi selitystä, joita tulosten perusteella ei voida sulkea pois. Yksi on se, että komiteoiden naisjäsenet suosivat miehiä (luultavasti tiedostamattaan). Toinen on se, että naisten koemenestys todella on huonompi (tai miesten parempi) silloin kun arvioimassa on paljon naisia. Artikkelin kirjoittajat kallistuvat enemmän ensimmäisen selityksen taakse, mutta sen tueksi esitetyt tulokset eivät perustu yhtä vedenpitävään tutkimusasetelmaan kuin päätulos. He myös viittaavat kokeellisiin tutkimuksiin, jotka sopisivat jälkimmäiseen selitykseen. Ja eiväthän nämä selitykset ole mitenkään toisensa poissulkevia.
Lisähuomatukset
Prosentit ovat eri asia kuin prosenttiyksiköt. Se voi aiheuttaa sekaannusta, kun selitettävä muuttuja on itse mitattu prosenteissa. Eli, kun läpipääsytodennäköisyys kasvaa 5:stä 5.5:een prosenttiyksikköön, niin kyse on 10 prosentin muutoksesta.
Viittaus artikkeliin: Manuel Bagues and Berta Esteve-Volart (2010): Can Gender Parity Break the Glass Ceiling? Evidence from a Repeated Randomized Experiment, Review of Economic Studies, forthcoming.
Avainsanat: sukupuolten palkkaerot
Aihealueet: Työmarkkinat
Tämä asia tiedetään jo aika hyvin kirjallisuudesta, ts. sekä nais- että miesrekrytoijilla on taipumus valikoida hakijoiden joukosta pikemminkin miehiä kuin naisia.
Tällaisella datalla tutkimusta ei ole, mutta kirjallisuudesta tää tunnetaan oikein hyvin ja ilmiölle on tarjottu myös aiemmin tää selitys, että naiset suosii miehiä. Koemenestykseen vaikuttaa myös monia asioita, siihen ei liity vain se, kuka niitä kokeita tekee, vaan miten itse koetilanne freimataan osallistujille.
Nämä tehottomuutta (tai market failurea) tutkineet tutkimukset tuppaavat tulemaan aina ulkomailta, vaikka nämä valottavat talouselämän toimintaa eniten. (Käsittääkseni tämä bloggaus liittyy talloustieteeseen se. rekrytointi kuuluu työmarkkinoihin).
Mitenkään mainostamatta, Tiede-lehdykässä oli juuri psykologin kirjoittama juttu rekrytoinnin tehottomuuksista. Rekrytoija selittää rekrytoivansa päteviä ja ahkeria, mutta tosiasiassa rekrytoi “hyviä tyyppejä”. Rekrytoitavalle annettiin vinkkejä siitä, missä järjestyksessä ikävät asiat pitää kertoa (heti alussa).
Kannattaa leikkiä myös vaikeasti saatavaa: “Yleensä olen nirso, mutta tämä työpaikka kiinnostaa minua!”
Suora mielistely ei kannata, mutta epäsuora kannattaa: teeskentele ensin eri mielistä, mutta “vaihda” mielipiteesi samanmieliseksi niin vastapuoli koukuttuu sinuun.
Manipuloiva tekohymy tehoaa siinä missä kaupan kassallakin.
Marko Terviö:
heh… Ei kai ne nyt pysty sulkemaan sitäkään pois, että miesenemmistöiset komiteat suosivat naisia tai, että naiset menestyvät miesenemmistöisten komiteoiden edessä paremmin kuin miehet.
On tietysti poliittisesti järkevää kirjoittaa otsikko noin päin, kun yleinen asenne on se, että naiset ovat uhreja.