VATTin pitkäaikainen malliyksikönjohtaja ja hyvä ystäväni Juha Honkatukia päätti sitten tiputtaa yhden a:n pois affiliaatiostaan ja siirtyy VTT:lle. Juhalle toivotan onnea uusiin haasteisiin. VATTissa ja ehkä vm:ssäkin tämä aiheuttanee tarvetta uusiin järjestelyihin.
Juhan pitkä projekti VATTissa oli VATTAGE-nimellä tunnetun laskennallisen yleisen tasapainon mallin kehittely. YTP- malli on moderni versio panos-tuotos -malleista, jossa erotuksena 1960-luvun malleihin on suuri joukko kuluttajan ja yrityksen teoriasta johdettuja käyttäytymissääntöjä sekä kysyntä- ja tarjontafunktioita. Mallia on käytetty erityisesti veropolitiikan sekä energia- ja ympäristöpolitiikan vaikutusten arviointiin ja pitkän aikavälin skenaarioiden rakentamiseen. Sen sijaan malli sopii huonommin vaikkapa rahapolitiikan ja suhdannevaihtelujen analyysiin. Tällaisiin tarkoituksiin käytetäänkin useimmiten ns. DSGE-malleja, joista kotimaisia esimerkkejä ovat Suomen Pankin Aino-malli ja valtiovarainministeriön Kooma-malli. Mallit tahtovat pienissä organisaatioissa olla miesspesifejä, ja VATTAGE-mallikin saattaa kävellä VATTista ulos Juhan taskussa.
Finanssipolitiikan analyysiin sopivan mallin ja yleisemminkin empiirisen makrotaloudellisen tutkimuksen puute maan ainoassa julkisen talouden tutkimuslaitoksessa ei ole ihan pieni ongelma. Ongelma on viime vuosina korostunut, kun makrotalouspolitiikan analyysin tarve olisi ollut kova. Olisi tarvittu empiirisiä laskelmia vaikkapa julkisten menojen leikkausten tai finanssipoliittisen elvytyksen vaikutuksesta talouskasvuun ja tutkimukseen perustuvia valistuneita käsityksiä oikeasta finanssipolitiikasta. VATTilla onkin ollut takavuosina vähänlaisesti sanottavaa finanssipolitiikan hoidosta. Ja silloin kun sanottavaa on ollut, se on pikemminkin perustunut vaikkapa ex-ylijohtaja Juhana Vartiaisen aikaisemman kokemukseen tuomaan näkemykseen, kuin tutkimuslaitoksessa tehtyyn teemaa koskevaan tieteelliseen tutkimukseen.
Valtiovarainministeriössä on kehitetty moderni makromalli, jota käytetään esimerkiksi vaihtoehtoisten politiikkaskenaarioiden simulointiin. Mallin tuloksia on julkaistu vm:n talousennusteen yhteydessä, mutta tiettävästi varsinaista tieteellistä tutkimusta, jos sellaiseksi lasketaan kapeakatseisesti vain referoiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, mallin avulla ei ole tiettävästi tehty.
Valtiovarainministeriön makromallia pyörittävä ennusteyksikkö on muutenkin varsin erikoisessa asemassa. EU:n uusi finanssipoliittinen säännöstö edellyttää, että valtion budjetti perustuu riippumattomaan ennusteeseen. Useimmissa maissa tämä on ratkaistu sijoittamalla ennustetoiminta ministeriöstä erilliseen organisaatioon. Tarkoituksena on estää ennusteen tahallinen jetsuttaminen poliittisia tarkoituksia parhaiten palvelevaan suuntaan. Suomessa sen sijaan päätettiin pitää ennuste ministeriössä, mutta säätää lailla ennustetoimen riippumattomuudesta. Ministeriön kansantalousosaston päällikkö Markus Sovala taitaakin olla maan ainoa virkamies, jota laki kieltää ottamasta pomoiltaan määräyksiä.
Markuksella on monia hyviä ominaisuuksia, mutta entisen pääministerin erityisavustajan kohdalla poliittinen riippumattomuus ei ole niistä ensimmäiseksi mieleen tuleva. Eikä toki ole mahdotonta, että joskus samassa virassa istuu henkilö, joka on vielä taitavampi haistelemaan poliittisia tuulahduksia ja jolla on samaan aikaan kiinnostusta talousennusteen tekemiseen tai sen tekemiseen vaikuttamiseen. Sitä paitsi nykyinenkään valtiovarainministeriön johto ei varsinaisesti pysyttäydy teknisessä politikka-analyysissä. Ainakin ennen viime vaaleja julkaistu valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro oli samalla selkeä talouspoliittinen kannanotto.
Valtiovarainministeriössä ja sen alaisissa laitoksissa voisi ehkä juuri nyt harrastaa hiukan out-of-the-box -ajattelua, jolla sekä ennusteen riippumattomuus että finanssipolitiikan tutkimus turvattaisiin nykyistä paremmin. Yksinkertainen vaihtoehto olisi siirtää ministeriön ennusteyksikkö VATTiin, joka Helsingin Sanomien hauskan määritelmän mukaan on sentään “periaatteessa riippumaton”.
Tunnen nykyään VATTin toimintaa aiempaa huonommin enkä makromalleja ole tuntenut koskaan (mikä ehkä tästäkin tekstistä näkyy), mutta ulkopuolisen silmin tällainen muutos voisi olla win-win-win -tilanne. Ennusteen riippumattomuus tulisi turvattua tavalla, joka täyttäisi sekä EU-sopimusten hengen että kirjaimen. Ennusteyksikön ekonomistit voisivat ennusteen lisäksi tehdä muutakin makrotaloustieteellistä tutkimusta ympäristössä, joka kannustaa tutkimuksen tekemiseen. Samalla julkisen talouden tutkimuslaitos VATT voisi hoitaa tehtäväänsä paremmin myös makrotaloudellisen tutkimuksen osalta.
VATT perustettiin aikanaan yhdistämällä valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö ja Taloudellinen suunnittelukeskus. Matka valtion hallintovirastosta aidoksi tutkimuslaitokseksi on ollut pitkä, mutta nykyisin VATT tekee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta - ainakin mikrotaloustieteen puolella. Kulttuurin muutos vaatisi makropuolellakin sopeutumista, mutta vm:n nykyisille tohtorikoulutetuille talousennustajille sopeutumisen tutkimuslaitosympäristöön pitäisi olla aika lailla 20 vuoden takaista tilannetta helpompaa.
***
Postauksessa alunperin oli linkkejäkin, mutta teknisten ongelmien vuoksi ne eivät tällä kertaa toimi. Pahoittelut.
Aihealueet: Lajittelematon
Hyvä Martti Hetemäki,
Hallitus teki vuodelle 2016 noin 800 miljoonan säästöt. Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle lähes miljardin 2016. Pitääkö hallituksen leikata lisää pienituloisilta ja eläkeläisiltä, jotta hallituksen kärkihankkeeseen - turvapaikanhakijoille ja niiden lieveilmiöihin - riittää rahaa?
http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijat_maksavat_valtiolle_lahes_miljardin_ensi_vuonna/8487839
Martti, eikö sinusta tunnu pahalta leikata pientä eläkettä saavalta ihmiseltä, joka on tehnyt työtä koko elämänsä, jotta turvapaikanhakijoiden kustannukset saadaan maksettua?
Martti, Juha Sipilä vetosi TV-puheessa kansaan, hänen mukaan ”rahat uhkaavat loppua”, siksi sosiaaliturvasta pitää leikata. Mistä rahat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin kuitenkin löytyvät, kun rahojen piti olla loppu? Eivätkö rahat olleetkaan loppu? Vai ovatko hallitus ja VM kääntäneet selkänsä tavallisille suomalaisille, kun kansalle ei riitä rahaa, mutta turvapaikanhakijoille riittää?
@roope uusitalo: Kun kerran ennustajia on noin monta, pitäisikö maan viralliseksi talousennusteeksi ottaakin niiden aritmeettinen keskiarvo? Tietysti riskinä on se, että virallinen ennuste osoittaisi aina nollaa, mutta nythän se on ollut monta vuotta jo aika oikeaan osunut ennustus.
Ei tämä menetelmä tietenkään toiminut Liborin kanssa ihan täydellisesti, mutta tässä tapauksessa laatimisprosessiin on paljon vaikeampi vaikuttaa.
Jotenkin arvaisin että valtionhallinto ei kaipaa ekonomisteja vaan enemmänkin meitä business intelligence - osaajia sekä data mining analyytikoita. Tuotot olisivat suuremmat kun rekisteriaineistoja käytäisiin läpi algoritmeilla.
Onko Martti Hetemäki VM:ssä tutkittu process mining - työkaluja teidän asiankäsittely tai päätöksenteon prosessien analysointiin?
Ekonomisteista saa pienellä koulutuksella loistavia analyytikoita…
VM:n ennustoiminnon siirtäminen VATT:iin ennusteiden riippumattomuuden vahvistamiseksi noudattaisi eräiden muiden maiden mallia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ennusteiden laadinta on siirretty sikäläisestä VM:stä riippumattomalle taholle.
Kansantalouden ja julkisen talouden ennusteet ovat tiiviisti toisiinsa kytkeytyneitä. Julkisen talouden ennuste puolestaan kytkeytyy finanssipolitiikan analyysiin. Tuo analyysi on taas keskeistä talouspolitiikan valmistelussa. Niinpä mainitussa brittien tapauksessa sikäläinen VM on säilyttänyt kapasiteettinsa erilaisten vaihtoehtolaskelmien laatimiseen sekä ennusteiden arvioimiseen ja hyödyntämiseen. Suomenkin VM tarvitsisi nykyisen analyyttisen osaamisensa, vaikka ennusteet tehtäisiin muualla.
VM:n ennusteiden harhattomuutta voidaan empiirisesti arvioida. Jos VM:n ennusteet poikkeaisivat systemaattisesti johonkin suuntaan muista ennusteista, niin se huomattaisiin pian. Jyväskylän yliopisto on tehnyt hyvän palveluksen raportoidessaan suomalaisten talousennustajien ennustevirheistä.
IMF julkisti viime keväänä Suomen finanssipolitiikan läpinäkyvyyttä koskevan raportin (https://www.imf.org/external/pubs/ft/scr/2015/cr1560.pdf), joka arvioi myös VM:n ennusteiden virheitä ja harhattomuutta. Lisäksi VTV on tekemässä VM:n ennustetoiminnasta erillistä tarkastusta.
Minusta talouspolitiikan valmistelun suurimmat haasteet eivät liity ennusteisiin. Pulmia liittyy minusta enemmän mm. yleisesti käytettyihin tapoihin arvioida finanssipolitiikan viritystä. Asia olisi kuitenkin oman erillisen kommenttinsa arvoinen.
Keskustelu kääntyi siihen, missä VM:ssä nyt tehtäviä ennusteita pitäisi tehdä. En ota siihen kantaa, mutta palaisin muutamaan muuhun Roopen esittämään kysymykseen. Olipa VM:n käyttämä KOOMA-malli missä tahansa organisaatiossa, se ei tietenkään yksin vastaa kaikkiin erilaisiin makromallia vaativiin kysymyksiin.
VATTAGE-mallilla puolestaan on tehty paljon mielenkiintoista työtä - mutta osaajia ei ole montaa. Ja kuten ei KOOMA-mallikaan, ei myöskään VATTAGE-malli sovellu kaikkeen (Roope mainitsi suhdanne-ennusteet - eikä sitä suhdanne-ennustemallina ole käytettykään).
Roopen huoli empiirisen makrotaloudellisen analyysin puutteesta on helppo jakaa. On onnetonta, että esimerkiksi finanssi- ja rakennepolitiikan vaihtoehtoja ei arvioida systemaattisesti. Syitä on varmasti monia. Yksi lienee se, että empiiristen makromallien parissa työskentely ei ole tutkijalle akateemisesti yhtä palkitsevaa kuin mikroekonometria. Toiseksi voi kysyä, miksei esimerkiksi VATTissa ole pitkäjänteisesti kehitetty empiirisen makrotutkimuksen riittävää resurssointia (VM:llä on roolinsa tässä VATTin tulosohjaana)?
Tilanne on aika onneton - mutta pitääkö sen jatkua sellaisena? Pitäisikö asialle tehdä jotakin? Riittävää määrää osaajia ei varmasti ole nopeasti edes löydettävissä. Silti olisi hyvä keskustella siitä, ajatellaanko, että nämä puutteet saavat jatkua myös pidemmällä aikavälillä. Jos ei, mitä niille voidaan/pitäisi tehdä?
Hyödyntääkö VM siis ennustetoimen ihmisiä muissa toiminnoissaan? Eli sama virkamies on riippumaton 2pv/vko ja loput ajasta ottaa käskynsä ministeriltä?
Miksi ennustefunktiota ei voisi kilpailuttaa sopimuksen mukaisesti esim. kolmen-viiden vuoden määräajaksi?
Kilpailutuksessa voisi olla tärkeimpinä kriteereinä ennustetoimesta tarjoajan henkilöstön osaamistaso, työkokemuksen sekä koulutustason kautta.
Miksi ennustajien pitäisi olla virkamies ekonomisteja? Eikö esimerkiksi Pellervon Taloustutkimus tai Palkansaajien tutkimuslaitos voisi olla valtakunnan virallinen ennustaja?
Ja tähän hiukan liittyen. Suomea koskevia suhdanne-ennusteita tekee tällä hetkellä noin 15 eri organisaatiota Jos ennustamiseen käytetyistä resursseista edes osa saataisiin uudelleensuunnattua varsinaiseen tutkimustoimintaan, tästä voisi olla paljonkin iloa.
Ilmeisesti järjestely on tosiaan EU:lle kelvannut. Kotimainen valvontaviranomainen (=VTV) ei ole tainnut ottaa tähän kantaa ? Ei myöskään ainakaan vielä Talouspolitiikan arvuointineuvosto, jota asetuksella käsketään mujitten puuhiensa ohella “arvioimaan talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua;” ja ottamaan kantaa “talouspolitiikan instituutioiden ja julkisen talouden rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta”
Kun ennusteen riippumattomuutta koskevaan lakia säädettiin, eivät ainakaan kaikki lausunnonantajat ilmeisesti olleet ihan vakuuttuneita olleet ihan vakuuttuneita ministeriön ennusteen riippumattimuudesta
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140300
Tällä kommentilla ei kuitenkaan ole tarkoitus väittää että vm:n ennuste olisi ollut johonkin suuntaan pielessä. Mutta riippumattomuutta korostavan lainsäädännön tarkoitus onkin tehdä tama mahdottomaksi myös tulevaisuudessa.
Valtiovarainministeriö tarvitsee joka tapauksessa asiantuntijahenkilöstöä valmisteluun, joten ennustetoimen siirto lisäisi resurssitarvetta kokonaisuudessaan. Erityisesti finanssiopin osaajia on Suomessa vähän, kun myös VTV on tullut mukaan kuvaan. Ratkaisu löytyy pikemminkin avoimuudesta, joka mahdollistaa ennusteiden ja kehitysarvioiden arvioinnin. Mikään ei osoita, että ns. viralliset ennusteet olisivat olleet muita huonompia. On hyvä pitää mielessä, että useimmiten on kysymys lyhyen aikavälin ennusteista, jolloin myös mallin ulkopuolisen informaation huomioon ottaminen (kokemus) on tärkeää.
Hyvä avaus Roopelta.
Ilkalle kommenttina: minustakin tuntuu selkeältä, että ei tässä ole mitään muutospaineita EU:n suunnalta. Eihän tämä kuitenkaan tarkoita, etteikö asioita kannattaisi muuttaa.
Mitä asiantuntemukseen tulee, jos muissakin maissa asiantuntemusta julkisen talouden kehityksestä on myös ministeriön ulkopuolella, en näe syytä miksi näin ei voisi olla Suomessa, ja jos ennusteeseen käytetyt henkilötyövuodet ja tehtävänkuvat siirtyisivät VM:stä VATTiin, tämähän vahvistaisi sitä ministeriön ulkopuolista asiantuntemusta automaattisesti.
Ennusteiden riippumattomuutta koskevia määräyksiä on useammissa EU-säädöksissä. Ensimmäisen kerran tästä säädettiin budjettikehysdirktiivissä (six pack), jolloin ymmärrys oli, että ennustettiin voi tapahtua ministeriön puitteissa, jos sen riippumattomuus varmistetaan. Näin on menetelty Suomessa ja kokemukseni mukaan riippumattomuus on myös toiminut. Kysymys on ollut siitä, että vain ministeriön sisällä on riittävästi asiantuntemusta, koska ennustetoimi koskee myös julkisen talouden kehitystä. Komission tarkoitus on arvioida sitä, miten finanssipoliittiseen sopimus (ml. ennusteiden riippumattomuus) on pantu täytäntöön eri jäsenvaltioissa. Ymmärtääkseni Suomen menettely on hyväksytty.