Kuinka makrotaloudelliset uutiset välittyvät rahoitusmarkkinoilla muodostuviin hintoihin? Reagoivatko esimerkiksi valuuttamarkkinat positiivisiin makrotaloudellisiin uutisiin eri tavoin kuin negatiivisiin uutisiin ja riippuuko markkinareaktioiden suuruus siitä, kuinka taloudessa yleisemmin menee?
Esimerkiksi näitä kysymyksiä on tutkittu tänään tarkastetussa KTM Helinä Laakkosen väitöskirjassa.
Väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti sitä, mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtuu juuri sillä hetkellä (ja välittömästi sen jälkeen), kun uutta makrotaloudellista tietoa julkaistaan. Tarkemman tutkimuksen kohteeksi työssä otetaan makrotaloudellisten uutisten vaikutus valuuttakurssien vaihteluun (volatiliteettiin).
Väitöskirjaan sisältyvät osatutkimukset on tehty hyvin laajalla ja tiheistä (päivänsisäisistä) aikasarjahavainnoista koostuvalla valuuttakurssiaineistolla. Aineisto koostuu viiden minuutin välein mitatuista Yhdysvaltain dollarin ja euron välisestä valuuttakurssihavainnoista noin viiden vuoden ajalta ja uutisina käytetään suurimpien kehittyneiden talousalueiden makrotaloutta koskevia julkistuksia (kuten esimerkiksi julkistuksia bruttokansantuotteen kehityksestä ja työttömyystiedoista).
Väitöskirjan tarkemmista tuloksista voi nostaa esiin ainakin seuraavat kaksi:
- Makrotaloudellisten uutisten vaikutus valuuttakurssin volatiliteettiin riippuu taloussuhdanteen vaiheesta: Ensinnäkin, makrotaloudellisten uutisten vaikutus volatiliteettiin on pienempi silloin kun taloudessa menee huonosti kuin silloin, kun taloudessa menee hyvin. Toiseksi, volatiliteetin reaktio negatiivisiin uutisiin on voimakkaampi silloin, kun taloudessa menee hyvin. Vastaavaa eriytymistä ei löydetä positiivisten uutisten osalta.
- Koska samaa ajankohtaa koskevia makrotaloudellisia tunnuslukuja saatetaan korjata ja päivittää useita kertoja ensijulkistuksen jälkeen, eivät ensimmäiset julkistetut luvut ole välttämättä tarkkoja (kun niitä verrataan ”lopullisiin” tietoihin). Valuuttamarkkinoilla tämä näkyy siten, että tarkemmat makrotaloutta koskevat uutiset lisäävät volatiliteettia enemmän kuin epätarkat uutiset. Sijoittajien reaktiot uutisiin riippuvat siis siitä, kuinka tarkkoja julkistetut makrouutiset ovat.
Näissä ja väitöskirjan muissa tuloksissa on sulattelemista ja pohdittavaa niin rahoitustutkijoille kuin vaikkapa myös päiväkauppaa käyville sijoittajille — ostaako vaiko myydäkö kun makrojulkistus lähestyy…
KTM Helinä Laakkosen Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnalle laatima väitöskirja ”Essays on the Asymmetric News Effects on Exchange Rate Volatility” tarkastettiin 25.9.2009. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Teräsvirta (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on julkaistu Jyväskylä Studies in Business and Economics -sarjassa (no: 84) ja sen vastuullisena ohjaajana on toiminut professori Markku Lanne (Helsingin yliopisto).
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa.
Avainsanat: uutiset, väitöskirja, valuuttakurssit
Aihealueet: Rahoitus