Makroennusteita Suomelle laativat tutkimus- ja ennustelaitokset ovat laskeneet bruttokansantuotteen kasvuennustetta vuodelle 2009 useita kertoja. Helmikuun alun jälkeen julkistetuista ennusteista laskettuna keskiarvo- eli ns. konsensusennuste on noin −4.3%. Vielä viime syyskuussa vastaava konsensusennuste oli noin +1.6%.
Talouden suhdannekäänteet tuntuvat tulevan varsin usein yllättäen. Yhtä ainoaa selitystä sille tuskin on. Yksi niistä saattaa kuitenkin olla muita mielenkiintoisempi.
Suhdannekäänteiden ennustaminen voi olla vaikeaa monestakin syystä. Ehkä yllättävin niistä on se, että suhdannekäänteet tulevat arvaamatta ainakin osin siksi, että niitä ei itse asiassa pitäisikään voida ennustaa, ainakaan kovin tarkasti.
Suhdannekäänteiden huono ennustettavuus johtuu nimittäin ainakin osin siitä, että esimerkiksi kotitalouksien kulutus- ja yrityksien investointipäätökset tänään perustuvat pitkälti niiden näkemyksiin tulevasta talouskehityksestä. Tässä hetkessä tehtävät päätökset puolestaan vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Siten yllättävä muutos tulevaisuuden näkymissä heijastuu taloudellisiin päätöksiin ja toimeliaisuuteen jo tänään.
Esimerkki saattaa selventää, mistä tässä väitteessä on kysymys:
Kuvitellaanpa, että (useat) makroennustajat ennustaisivat ensi kuussa yllättäen selvää käännettä - esimerkiksi todella vahvaa noususuhdannetta - vuodesta 2010 eteenpäin ja että ennustetta pidettäisiin uskottavana. Tämän ennusteen myötä yrityksien kannattaisi mitä ilmeisimmin nopeuttaa investointejaan. Myös monet kotitaloudet alkaisivat kuluttaa rohkeammin, koska talousnäkymien parantuminen vähentää mm. työttömyysriskiä ja luo odotuksen käytettävissä olevien tulojen suotuisasta kehityksestä.
Tämä tarkoittaa, että talous kääntyisi nousuun jo kuluvana vuonna ja että ennuste muuttaisi tavallaan itse itsensä epätarkaksi. Ensi vuodeksi ennustettu suhdannekäänne alkaisi tapahtua siis jo tänään.
Yllä sanottu ei luonnollisestikaan tarkoita, että vuoden 2009 talouskehitystä koskevat ennuste-epätarkkuudet olisivat kokonaan tai edes pääosin selitettävissä ennusteiden itseään toteuttavalla luonteella. Ehkäpä tällä kertaa on hyvä pohtia sitä, että missä määrin aidosti odottamattomat kansainvälisen talouden häiriöt ja muutokset näkyvät pienissä avoimissa talouksissa makroennustajien ennustevirheinä?
Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa.
Avainsanat: suhdannekäänne, talousennuste
Aihealueet: Makro