Harva tempaus on hämmentänyt suomalaista työmarkkinapolitiikkaa yhtä paljon, kuin nykyään Yleisenä työttömyyskassana tunnetun Lomaan kassan perustaminen vuonna 1991. Tähän edelleen loimaalaisella teollisuusalueella toimivaan kassaan kuuluu nykyään 310 000 jäsentä ja se on reippaasti Suomen suurin työttömyyskassa. Kassan perusti aikanaan joukko varsinaissuomalaisia yrittäjiä ja se oli perustamisensa aikaan ainoa ammattiliitoista riippumaton kassa. Kassa tarjoaa jäsenilleen samanlaisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuin muutkin työttömyyskassat.
Loimaan kassa on suomalaisille ammattiliitoille kirosana ja hyvästä syystä. Ammatillinen järjestäytymisaste, eli ammattiliittoon kuuluvien osuus palkansaajista, kasvoi Suomessa yhtäjaksoisesti 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. Vuodesta 1993 alkaen järjestäytymisaste on laskenut vuotta 2006 lukuun ottamatta joka vuosi. Työttömyyskassojen jäsenmäärä sen sijaan ei ole juuri laskenut, yli neljännesmiljoona palkansaajaa vaan kuuluu liiton kassan sijaan Loimaan kassaan.
Salaisuus Loimaan kassan menestykseen on pieni jäsenmaksu, 99 euroa vuonna 2011. Tämä riittää rahoittamaan kassan jäsenten osuuden työttömyysturvamenoista. Jäsenmaksuilla kun kerätään vain 5,5% näistä kuluista. Loput tulee suoraan valtiolta sekä pakollisista työttömyysvakuutusmaksuista, joita siis maksavat myös kassaan kuulumattomat. Muidenkaan kassojen jäsenmaksut eivät juuri suurempia ole, mutta jos kassaan liittyessään liittyy samalla ammattiliittoon, kasvaa maksu moninkertaiseksi.
Kansainvälisesti verrattuna suomalainen järjestäytymisaste oli 1990-luvulla lähellä maailmanennätystä. Muita korkean järjestäytymisasteen maita ovat Ruotsi ja Tanska. Yhteistä näille on järjestelmä, jossa työttömyysvakuutuksen hoitavat pääasiassa ammattiliittojen yhteydessä toimivat työttömyyskassat. Esimerkiksi Norjassa järjestäytymisaste on puolta pienempi. Suomessakin työttömyysturva on kyselytutkimusten mukaan tärkein ammattiliittoon kuulumisen syy. Eipä ihme, että suomalaiset liitot kiivaasti vastustavat pakollista työttömyysvakuutusta.
Suuri jäsenmäärä on taannut ammattiliitoille valtaa palkkaneuvottelujen lisäksi muussakin yhteiskuntapolitiikassa. TUPO-ajan jälkeenkin ammattiliittojen ääni kuuluu. Nykyisen hallituksen valtiosihteereistäkin kolme tuli suoraan SAK:sta. Jatkuessaan jäsenmäärän lasku voisi myös uhata jopa suomalaisen työelämän kivijalkaa, työehtosopimusten yleissitovuutta. Suomessahan työnantajan pitää noudattaa työehtosopimusta, jos alalla on “edustavana pidettävä” työehtosopimus. Selkeitä sääntöjä edustavuudesta ei laissa ole, mutta jonkinlaisena rajana on pidetty sitä, että vähintään puolet alan työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen sopimuksen piiriin. Esimerkiksi kaupan alalla tämä raja alkaa olla lähellä.
Piti Loimaan kassaa lahtarien salajuonena tai vapaan sopimusoikeuden esitaistelijana, jonkinlaisen historiikin tämä suomalaisen työmarkkinapolitiikan myllertäjä juhlavuotenaan ansaitsisi. Ajatus on vapaasti varastettavissa.
Aihealueet: Työmarkkinat
VASTOIN LAKIA ON AMMATTILIITTOJEN YHTEYDESSÄ OLEVIIN TYÖTTÖMYYSKASSOIHIN PÄÄSY OLLUT VARSIN TYÖLÄSTÄ ILMAN LIITON JÄSENYYTTÄ. VALTIO MAKSAA TYÖTTÖMYYSKASSOJEN HALLINTOKULUT ( 26&).
TAVALLISESTI LIITTOJEN YHTEYDESSÄ OLEVIEN TYÖTTÖMYYSKASSOJEN HALLINTOJÄSENET OVAT MYÖS LIITTOJEN HALLINTOELIMISSÄ. SAADAKSEEN TÄYSIMÄÄRÄISESTI VALTION MAKSAMAT HALLINTOKULUT PIITÄÄ RAHAN PALAA. ELI EM. MENNÄÄN LENTOKONEELLA LAPPIIN VIIKOVAIHTEEKSI PITÄMÄÄN PARIN TUNNIN TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUKSEN KOKOUSTA.