Poliittinen oppositio ja monet ekonomistitkin ovat arvostelleet hallituksen elvytyspolitiikkaa siitä, että se painottuu liiaksi veronalennuksiin ja sisältää liian vähän välittömästi työllistäviä julkisia investointeja. Tälle kritiikille on hyvät perusteet. Julkisten investointien ns. kerroinvaikutus koko kansantalouteen on suurempi kuin tuloveroalennusten, koska kotitaloudet säästävät ainakin osan veronalennuksesta. Lisäksi lähivuosina joka tapauksessa eteen tulevien hankkeiden aikaistaminen muutamalla vuodella ei välttämättä heikennä julkisen talouden kestävyyttä lainkaan.
Ilmeisesti yksi ongelma tehokkaamman elvytyspolitiikan tiellä on se, että valtaosa julkisista investoinneista joita nyt kannattaisi aikaistaa, on kuntien vastuulla. Finanssipolitiikan teho suhdannevaihteluiden tasaamisessa on koko kansantaloutemmekin tasolla suhteellisen rajoitettua, koska iso osa kysynnän lisäyksestä valuu väistämättä ulkomaille. Yksittäisen kunnan tasolla finanssipolitiikan kerroinvaikutukset ovat jo jokseenkin mitättömiä, koska valtaosa kysynnän lisäyksestä menee muihin kuntiin. Siksi yksittäisellä kunnalla ei ole juuri kannusteita ajoittaa investointejaan suhdanteiden mukaan. Päinvastoin, monet kunnat tuntuvat noudattavan suu säkkiä myöten -politiikkaa. Koko kansantalouden tasolla se on hyvin vahingollista.
Yhtenä ratkaisuna tähän pulmaan on ehdotettu, että valtio antaa yksinkertaisesti lisää rahaa kunnille. Hallitus saattaa kuitenkin olla haluton menemään siinä kovin pitkälle, koska kuntien talouden katsotaan olleen kestämättömällä pohjalla jo ennen nykyistä kriisiä. Vaikea taloustilanne saatetaan hyvin perustellustikin nähdä mahdollisuutena pakottaa kunnat toteuttamaan erittäin tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia
Hypoteesia, jonka mukaan kunnallinen itsehallinto vaikeuttaa suhdannepolitiikan toteuttamista, voisi ainakin periaatteessa testata kansainvälisellä aineistolla koska maat ovat erilaisia sen suhteen, mikä on valtion- ja paikallishallinnon välinen työnjako. En kuitenkaan nopeasti etsien löytänyt sellaista tutkimusta. Osaisiko joku antaa minulle referenssin?
Avainsanat: kuntatalous, talouspolitiikka
Aihealueet: Julkinen talous, Makro