Kirja kotitaloushistoriasta

10.4.2011 Kirjoittanut Marko Terviö

Tietokirjailija Bill Brysonin uusin teos, At Home: a Short History of Private Life, on epätavallinen kirja taloushistoriasta. Näkökulma on virkistävä, ja tyylinä siellä täällä harhaileva, mutta viihdyttävä paketti. Bryson on journalisti eikä historioitsija, ja onkin fiksusti kirjoittanut omiin vahvuuksiensa nojaten. Sujuvastikin kirjoitettu tietokirja menee helposti pilalle, jos sen kirjoittaja yrittää samalla myydä jotain omaa suurta näkemystään historian syistä ja seurauksista. Brysonilla ei ole suurta näkemystä, eikä hän edes pyri systemaattisesti kattamaan kotitalouden kaikkia osa-alueita.

Aiheiden valintaperusteena on ilmeisesti ollut vain se mistä hänellä  on mielenkiintoista kerrottavaa. Tässä hän onnistuu. Pari harhaillen valittua tarinoiden sisältämää pikkufaktaa:

Pitkään statussymbolina toimineet miesten peruukit menivät pois muodista hyvin nopeasti 1700-luvun lopulla. (Mitä isompi peruukki sitä tärkeämpi omistaja - eli onkohan Suomessa ollut joskus pamput muodissa?) Elantonsa menettänyt peruukintekijöiden ammattikunta anoi kuningas Yrjö IV:ltä, että tämä määräisi englantilaisille peruukkipakon.

Vuosisatojen ajan Englannin ruokapöydissä oli kolmiosaiset maustesirottimet, kunnes 1800-luvulla jäljelle jäivät vain suola ja pippuri. Ei tiedetä mitä siinä kolmannessa oli ollut - kyse oli niin arkisesta asiasta, että ilmeisesti kukaan ei tullut kirjoittaneeksi sitä muistiin.

Edisonin toinen suuri bisnesidea oli omakotitalojen rakentaminen betonista. Paikalla valetut talot eivät menneet kaupaksi, ja betonin läpimurto asuinkäytössä jäi odottamaan tehdasvalmisteisten elementtien kehittämistä.

Amerikan siirtokuntalaiset eivät alunperin osanneet rakentaa hirsimökkejä. Toimivien hirsiliitosten tietotaito tuli vasta skandinaavisten siirtolaisten mukana 1800-luvulla, sitä aiemmin kivitalomaista tulleet siirtolaiset olivat kyhäilleet säälittäviä lautamajoja. Tämä kuulostaa aika uskomattomalta - olihan Delaware-joen suulla Ruotsin siirtokunta 1600-luvulla, joka myöhemmin sulautui brittiläisiin siirtokuntiin.

Harhailevan kerrontatyylinsä ja lähdeviitteiden satunnaisuuden takia At Home ei todellakaan kelpaa hakuteokseksi, mutta Googlehan on keksitty. Siitä tulikin mieleeni pieni harhailu etymologioita harrastavan Brysonin innoittamana… Suomen uusiotermi KVG kiteyttää mainiosti teknologian ja kulttuurin muutoksen. Sitä olisi mahdoton kääntää vaikkapa 1800-luvun suomalaiselle, ilman että tulee selittäneeksi aika paljon siitä mikä on muuttunut niistä ajoista.

Avainsanat:

Aihealueet: Kirja-arvostelut

Yksi kommentti kirjoitukseen “Kirja kotitaloushistoriasta”

  1. OlliS kirjoitti:

    Bryson on vaan tyypillisesti ollut vähän hatara faktojen kanssa. Oma esimerkkini on http://dst.samizdat.info/2003/03/06/1496/

Vastaa