Hallitus edistää tämä vuonna talouskasvua väliaikaisella T&K menojen verovähennyksellä sekä bisnesenkelivähennyksellä. Tuki on sen verran anteliasta, että pistää Roope Uusitalo OY:nkin harkitsemaan liiketoimintastrategiaansa uudestaan.
Niin paljastettakoon nyt, kun se kerran julkisissa rekistereissäkin lukee, että pöytälaatikossani asuu pieni start-up yritys. Firmalla ei ole palkattua henkilökuntaa eikä tuloja, mutta eipä ole ollut juuri menojakaan. Yrityksen pääomakin on lähes pelkästään henkistä pääomaa. Vaan ehkäpä uusi verokannustin tekee tästäkin pikkufirmasta kasvuyrityksen. Nollasta lähtemällä pääsee äkkiä huikeisiin kasvuprosentteihin.
Yrityksen hallituksessa (jossa muuten siinäkin on vain yksi henkilö) on tänä vuonna pohdittu tutkimus- ja tuotekehitysjohtajan palkkaamista. Lupaavin kandidaatti on eräs hyvin tuntemani taloustieteen professori, joka voisi sivutoimisesti vaikka kehittää yrityksen liiketoimintamalleja. Palkkaa ajattelin maksaa itselleni 15 000 euroa, joka sattumalta on sama kuin uuden T&K verovähennyksen alaraja. Hyvän tutkimusjohtajan saa verovähennyksen ansiosta halvalla. Yrityksen tuloksesta T&K henkilöstön palkkakulut saa vähentää täysimääräisesti kahteen kertaan, ensin normaalina palkkamenona ja sitten T&K vähennyksenä.
Harmi kyllä yrityksellä ei ole tuloja, joista voisi verovähennyksiä tehdä, eikä varoja, mistä maksaa palkkoja. Onneksi tämänvuotiset lakiuudistukset tarjoavat siihenkin ratkaisun. Vuoden alusta kun tuli voimaan erityinen bisnesenkelivähennys. Uuteen pienyritykseen sijoittava saa vähentää pääomatulostaan 50% sijoittamastaan pääomasta. Sen verran hankalaksi lakiuudistus perheyrittäjän elämän tekee, että hyväpalkkainenkaan vaimo ei bisnesenkeliksi kelpaa. Sijoittaja pitää siis etsiä lähipiirin ulkopuolelta. Jääköön nyt kuitenkin tähän blogitekstiin postaamatta yrityksen tilinumero.
Palkat voi siis maksaa vaikka bisnesenkeliltä saatavalla uudella osakepääomalla, eikä haittaa vaikka toiminta sattuisi menemään tappiolle, ne voi vähentää tulevien vuosien verotuksesta. Pienen excel-harjoituksen mukaan palkanmaksu T&K taitoiselle yrittäjäomistajalle alkaa joka tapauksessa olla edullisempaa kuin yrityksen voittojen nostaminen osinkoina, vaikka palkasta maksaisi veroa professorinpalkkaa saavan rajaveroprosentin mukaan. Vielä jäi selvittämättä, pyörisikö yritys pelkällä verotuella vai pitäiskö sillä olla myös toimintaa.
Roope Uusitalo OY:ltä taitaa jäädä tekemättä tällainen innovatiivinen verosuunnittelu eikä se verovaroista palkkansa saavalle professorille ehkä oikein olisi sopivaakaan. Sitä paitsi kävisi sääliksi sitä verotarkastajaa, jonka tehtävänä olisi päättää, mikä osa professorin työajasta on tutkimusta. Sen sijaan maasta varmaan löytyy minua paljon taitavampia verojuristeja, joiden luovuutta tällaiset pidäkkeet eivät estä. Veikkaanpa myös, että tänä vuonna aika moni käyttöinsinööri huomaa tehtävänimikkeensä muuttuneen tuotekehitysinsinööriksi.
Varsinainen kysymys kuuluukin, onko uusista vähennyksistä hyötyä jollekin muullekin kuin näppärille verosuunnittelijoille. Loppujen lopuksi tavoitteenahan on, että näillä vähennyksillä tuetaan innovaatiotoimintaa, tuottavuuden kehitystä ja työllisyyden kasvua. Tulosta ei tosin todennäköisesti tulla koskaan tietämään; vähennysjärjestelmä on suunniteltu tavalla, joka tekee sen vaikutusten arvioinnin hankalaksi.
Erinäisten vähennysten karsiminen ja yhteisöveron vastaava alentaminen alkaa kuulostaa aina vaan fiksummalta reseptiltä.
Aihealueet: Julkinen talous
Napakasti esitetty havainto.
Ensi tiistaina 19.3.2013 aloittamme nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen yritystukien lopettamiseksi. Tervetuloa allekirjoittamaan: http://www.facebook.com/yritystuet.pois
[...] Uusitalo teki vihdoin sen, jota olen itseäni viisaammilta jo kauan odottanut. Hän kuvaili Enkelitutkimusta-postauksessaan hienosti, miten erikoisiin tilanteisiin hallituksen junailemat uudet yritystuet [...]