Yksi perheyritysten ominaispiirteistä on, että toimitusjohtajan pesti usein periytyy isältä pojalle. Monet kyvyt ovat osaksi periytyviä, mutta harvalla alalla on sukulaisuudella yhtä suuri merkitys. Eikä ihme: jos vaikka Suomen olympiajoukkueeseen valittaisiin vain aiempien olympia-urheilijoiden lapsia, niin menestys olisi varmasti nykyistäkin heikompaa. Toisaalta on tekijöitä, jotka voivat puoltaa johtotehtävien periytymistä juuri perheyrityksissä. Ehkä omistajaperheen lapsen on helppo vähitellen oppia juuri sen oman yrityksen asiat, jotka ulkopuolisen täytyy opetella kerralla alusta asti.
Mikä sitten on “vallan periytymisen” vaikutus yritysten menestymiseen? Tilanne tuskin on yhtä paha kuin entisaikojen kuningashuoneissa. Niissä valta pidettiin suvussa silloinkin kun perijä oli ilmeisen vähälahjainen, koska toimivallan siirtäminen perillisille oli ainoa tapa pitää kuningaskunta suvussa–omistamista ja toimivaltaa ei ollut mahdollista eriyttää. Perheyrityksen omistajat voivat sen sijaan rekrytoida toimitusjohtajan ulkopuolelta, jos vaihtoehdot omasta takaa eivät näytä tarpeeksi hyviltä. Ei siis ole itsestään selvää, onko vallanperiytymisestä haittaa perheyritysten toiminnalle. Asian selvittäminen parhaastakaan datasta ei kuitenkaan ole helppoa.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että vallan periytymisen vaikutuksia voisi tutkia vertailemalla tapauksia, joissa toimitusjohtajan pesti periytyy perheen sisäisesti tapauksiin, joissa uusi toimari tulee ulkopuolelta. Mutta toimitusjohtajan vaihtuminen ja valinta ovat päätöksiä, jotka luultavasti riippuvat yrityksen tulevaisuuden näkymistä, sekä monista tapauskohtaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat yrityksen tulevaan menestykseen (ja joita ei voi lukea tilinpäätöksestä). Yritykset, joissa toimitusjohtaja valittiin perheen sisältä tai sen ulkopuolelta, olisivat luultavasti menestyneet systemaattisesti eri tavoin, syistä jotka eivät riipu toimitusjohtajasta, joten niiden vertailu ei olisi “reilu.”
Erilaisista korrelaatioista voisi väitellä loputtomiin, mutta parhaan A-luokan estimaatin vaikutuksille saisi vain kunnon satunnaiskokeella. Arvotaan osalle perheyrityksistä käsky palkata ulkopuolinen toimari, ja toiselle osalle sukulainen. Arvonnan ansioista yritysten tutkijoille näkymättömistä piirteistä ei tarvitse murhetia: kunhan arvottujen lukumäärä on tarpeeksi suuri, niin erityyppisiä firmoja sattuu melkein samalla tavalla vertailun molemmille puolille. Tällainen perheyrityksiä käskyttävä satunnaiskoe ei tietenkään ole käytännössä mahdollinen, mutta pienempikin annos satunnaisuutta vallanperiytymisessä auttaa. Tanskalaisella perheyritysdatalla on tehty mainio tutkimus (Bennedsen ym, 2007), jossa vallanperiytymisen syy-seurausvaikutus pystyttiin mittaamaan ns instrumenttimuuttujan ansiosta.
Ekonometriassa “instrumentti” tarkoittaa satunnaista tekijää, joka vaikuttaa “syyhyn” mutta ei “seuraukseen,” paitsi juuri tuon kiinnostuksen kohteena olevan syy-seuraus-suhteen kautta. Se on ehkä yleisin apuväline syy-seuraus-vaikutuksen mittaamiseen, silloin kun varsinaisen satunnaiskokeen tekeminen on mahdotonta. Karkeasti yksinkertaistaen, etsitään jokin satunnainen tekijä, joka vaikuttaa yritysten “syyhyn” (toimitusjohtajan rekrytointi perheen sisältä/ulkoa), mutta joka ei itse suoraan vaikuta “seuraukseen” (yrityksen menestys uuden toimitusjohtajan aikana). Sattuman eri tavalla kohtelemien yritysten välillä voidaan sitten toteuttaa “reilu” tilastollinen analyysi, josta saadaan laskettua syyn vaikutus seuraukseen.
Kyseisen tutkimuksen instrumentti on toimitusjohtajan esikoisen sukupuoli. Sen voima perustuu siihen, että Tanskassa(kin) naisista tulee, syystä tai toisesta, toimitusjohtajia selvästi harvemmin kuin miehistä. Tämä näkyy datassa siten, että jos perheyrityksen toimitusjohtajan vanhin lapsi on tyttö, niin todennäköisyys sille, että hänen seuraajansa palkataan suvun ulkopuolelta on kolmanneksen suurempi, kuin jos esikoinen on poika. (Data kattaa 5300 perheyritystä, joissa toimitusjohtaja vaihtui vuoden 1994 jälkeen.) Toisin sanoen satunnainen tekijä—toimitusjohtajan esikoisen sukupuoli–vaikuttaa siihen valitseeko perheyritys toimarin perheen sisältä vai ulkopuolelta. Instrumentti on uskottava, koska esikoisen sukupuoli ei suoraan vaikuta yrityksen menestykseen—muuta kuin sitä kautta, että se osaltaan vaikuttaa vallan periytymiseen.
Tulosten mukaan toimitusjohtajan rekrytoiminen perheen sisältä vaikuttaa yrityksen taloudelliseen menestykseen keskimäärin negatiivisesti: vaikutus esimerkiksi pääoman tuottoon on miinus neljä prosenttiyksikköä. Eli, kun luonto näpäyttää perheyrityksiä kohti ulkoisen toimitusjohtajan palkkaamista, se tulee samalla keskimäärin näpäyttäneeksi niitä kohti parempaa taloudellista tulosta. Artikkelissa näytetään samansuuntaisia vaikutuksia useille eri mittareille. Samalla siinä tullaan näyttäneeksi (jos se jollekin oli epäselvää) että toimitusjohtalla on väliä yrityksen menestykselle.
Tulokset eivät tarkoita, että omistajasuvut välttämättä käyttäytyisivät hölmösti — omatoimisuus voi olla päämäärä sinänsä, josta ollaan valmiit maksamaan. Se on siis eräänlaista kulutusta. Verotuloista ja kasvusta huolta kantavan valtiovallan kannalta olisi tietty parempi, jos yritykset toimivat taloudellisessa mielessä tehokkaammin. Tämä kannattaa pitää mielessä, silloin kuin perheyritykset ja niiden perijät lobbaavat itselleen etuja, joita ei muille yrityksille suoda. Perheyritysten suosimista voi perustella niiden yleisellä sympaattisuudella, mutta ei millään “kovien arvojen” Suomi-nousuun höpinällä.
Lähde.
Bennedsen, M., Nielsen, K. M., Pérez-González, F., & Wolfenzon, D. “Inside the family firm: The role of families in succession decisions and performance.“ Quarterly Journal of Economics (2007), 647-691.
Avainsanat: instrumenttimuuttujat
Aihealueet: Menetelmät, Rahoitus, Työmarkkinat
Yrityksen koolla ja toimialalla on suuri vaikutus siihen, onko parempi siirtää johto luopuvan yrittäjän lapselle vai ulkopuoliselle. Esimerkiksi maatiloilla ja pienehköissä sahayritykdessä yrittäjän lapsi perehtyy lapsesta saakka lähes kaikkiin yrityksen toimintoihi. Varsinkin pojat rälläävät traktorilla pelloilla ja pyöräkormaajalla ja oppivat tuntemaan yrityksen työntekijät. Iän karttuessa lisääntyy tieto liiketaloudellisesta seikoista.
On tapauksia, joissa isänsä jälkeen yritystä jatkaneet ovat myyneet yrityksensä , mutta ostajat eivät ole onnistuneet yrityksen pyörittämisessä ja ovat myyneet yrityksen takaisin entisille omistajille.
“Tulosten mukaan toimitusjohtajan rekrytoiminen perheen sisältä vaikuttaa yrityksen taloudelliseen menestykseen keskimäärin negatiivisesti: vaikutus esimerkiksi pääoman tuottoon on miinus neljä prosenttiyksikköä.”
Ehkä noinkin. Mutta on syytä muistaa, että perheyritysten kohdalla päämäärä ei välttämättä ole yrityksen kirjanpidollisen tuloksen optimointi, vaan se voi olla olennaiselta osin jokin muukin. Taloudellista optimointia tehtäessä optimoidaan usein perheen kokonaistaloutta, ei vain yhtä osaa siitä (perheyritys on vain yksi osa kokonaistaloutta). Omistajaperhe voi saada hyötyä yrityksestä muutakin kuin vain yrityksen kirjallisen tuloksen kautta. Toimitusjohtajan palkasta, päivärahoista, vakuutusmaksuista (on verohyötyjä maksattaa nämä firman kautta yksityishenkilön taloudesta maksamisen sijaan) yms. johtuvat rahavirrat edesauttavat omistajaperheen kokonaistaloutta, jos toimitusjohtaja on omistajaperheen jäsen.
WK:
Ehdottamasi instrumentit eivät täytä välttämätöntä ehtoa - sitä, että niillä ei saa olla suoraa vaikutusta (”exclusion restriction”) tutkittavaan “seuraukseen”. Ajatus siitä, että toimiala vaikuttaisi yrityksen menestykseen vain sitä kautta, että se vaikuttaa siihen valitaanko toimitusjohtaja perheen sisältä tai ulkopuolelta, on vähintäänkin outo. Tässä on nyt ehkä mennyt sekaisin se mitä tarkoitetaan tavallisilla kontrollimuuttujilla ja instrumenttimuuttujilla. (Sellaista kyllä näkee julkaistuissakin jutuissa toisinaan, varsinkin ö-listan journaleissa).
Yksi hyvin monista instrumentteja pilaavista tekijöistä on se, että pienestä pitäen toistetut lupaukset palkata poika toimariksi vaikuttavat hänen motivaatioonsa ja oppimiseen ym… juuri tällaiset tekijät ovat piilossa tilastoista, mutta olisi holtitonta olettaa, että niitä annetaan satunnaisesti. Ne ovat luultavasti korreloituneita yrityksen menestyksen kanssa, syistä joilla ei ole mitään tekemistä itse vallanperiytymisen vaikutusten kanssa.
Ehdottamasi instrumentit olisivat osa luultavasti varsin heikkoja. Kannattaa lukea prof. Terviön varsin yleistajuinen selitys IV -regressiosta ja siitä mitä hyvältä instrumentilta vaaditaan.
Wiola Kiiverin artikkelista puuttui välistä muutama lause ja kappale matkalla:
Hei,
Instrumentteina voisivat olla mm. seuraavat:
- toimialan merkitys; esim. metalliteollisuus vs. tekstiilit, nainen tai mies toimitusjohtajana
- motivaatio ja intohimo yrittäjyyteen > yksi tärkeimmistä , jos tätä on, niin varmasti toimitusjohtaja saa yrityksen menestymään on hän sitten nainen tai mies (vrt. Oras)
- aikaisempi monipuolinen ja pitkäaikainen työstentely yrityksessä > yrityksestä tulee ns. oma lapsi ja haluaa tehdä sen eteen kaiken
- aikaisempi työskentely ulkopuolisissa yrityksissä > tällöin osaa arvostaa perheyritystä ja sen ideologiaaja kehittää toimintaa
- vapaus uudistaa toimintatapoja ja liiketoimintaideoita > etteivät “vanhat partruunat” ole jarruina kehitykselle ja tätä kautta menestykselle)
- puoliväkisin ja velvollisuudentunnosta perillisen toimitusjohtajuus ei tule koskaan tuottamaan menestystä
- See more at: http://blog.hse-econ.fi/?p=6625#comment-4873
Hei,
Instrumentteina voisivat olla mm. seuraavat:
- toimialan merkitys; esim. metalliteollisuus vs. tekstiilit yksi tärkeimmistä , jos tätä on, niin varmasti toimitusjohtaja saa yrityksen menestymään on hän sitten nainen tai mies (vrt. Oras)
- aikaisempi monipuolinen ja pitkäaikainen työstentely yrityksessä > yrityksestä tulee ns. oma lapsi ja haluaa tehdä sen eteen kaiken
- aikaisempi työskentely ulkopuolisissa yrityksissä > tällöin osaa arvostaa perheyritystä ja sen ideologiaaja kehittää toimintaa
- vapaus uudistaa toimintatapoja ja liiketoimintaideoita > etteivät “vanhat partruunat” ole jarruina kehitykselle ja tätä kautta menestykselle)
- puoliväkisin ja velvollisuudentunnosta perillisen toimitusjohtajuus ei tule koskaan tuottamaan menestystä