Kirjoitin aikaisemmin Ranskan liikkeelle laskemista reaalibondeista ja noin viiden vuoden reaalikoroista. Ranska laskee aika ajoin liikkeelle myös usean vuosikymmenen päästä erääntyviä reaalibondeja. Niiden hintojen perusteella saadaan vastaavasti tietoa hyvin pitkistä reaalikoroista.
Pitkät reaalikorot ovat kiinnostavia esimerkiksi arvioitaessa asuntojen hintatasoa. Asunnot ovat hyvin pitkäkestoisia hyödykkeitä - asuinrakennukset ovat yleensä pystyssä ainakin useita vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Lisäksi asunnot ovat sijoituskohteina inflaatiosuojattuja: yleinen rahan arvon heikkeneminen nostaa yleensä myös asuntojen nimellishintoja. Siksi asumisen pääomakustannusta (asuntoon sijoitetun varallisuuden vaihtoehtoista tuottoa) laskettaessa olisi luontevinta käyttää tietoa pitkistä reaalikoroista. Pääomakustannus on puolestaan yleensä tärkein osa omistusasumisen kustannuksista. Asuntojen suhteellinen kalleus tai edullisuus riippuu näin ollen ennen kaikkea asuntojen hinnoista ja siitä, mitä oletusta pitkästä reaalikorosta laskelmissa käytetään.
Oheisessa kuvassa esitetään vuonna 2032 erääntyvän, euroalueen kuluttajahintoihin sidotun bondin markinahintojen perusteella laskettu reaalikorko vuoden 2003 alusta vuoden 2009 joulukuuhun (en löytänyt tuoreempia tietoja). Kyseessä on siis noin 25 vuoden reaalikorko (käppyrän alku kuvaa vähän pidempää korkoa ja käppyrän loppu vähän lyhyempää korkoa).
Euroalueen pitkä reaalikorko oli ainakin vielä viime vuoden lopussa noin 1,8 % vuodessa. Asumisen hintaa ajatellen se tarkoittaa, että esimerkiksi 100 000 euron preemio paremmalla paikalla sijaitsevasta asunnosta nostaa asumiskustannusta 1 800 euroa vuodessa.
Kuvasta näkyy, että pitkä reaalikorko laski nopeasti vuodesta 2003 vuoteen 2006 saakka. Itse asiassa eri maiden liikkeelle laskemien reaalibondien tarkastelu osoittaa, että tuo lasku oli vain osa pidempään jatkunutta trendiä, joka alkoi joskus 90-luvun puolivälissä. Suurinpiirtein samaan aikaan asuntojen hinnat nousivat monessa maassa voimakkaasti.
Laskevan reaalikoron trendi näytti katkeavan vähän ennen finanssikriisiä. Pitkät reaalikorot ovat kuitenkin olleet jälleen laskussa viime vuoden alusta alkaen ja nykyinen taso on ainakin lähihistorian valossa hyvin matala. Tämän pitäisi tukea asuntojen hintoja.
Avainsanat: asuntojen hinnat, reaalikorko
Aihealueet: Makro
Tiedän että kyseessä on akateeminen talousblogi, mutta tähän asti kirjoitukset on yleensä olleet sellaisia, että taloustieteen kieltä tuntemattomat ovat pystyneet niitä lukea (tai ainakin minä olen). Tässä merkinnässä tuli kuitenkin sellainen kasa talouskieltä että piti ajatella lauseet tarkasti yksi kerrallaan läpi. Uskon ymmärtäneeni suurin piirtein pointin (”kun käytetään mainittua korkoa asuntosijoittamisen kannattavuuden mittarina, nykyinen matala taso tekee asuntoon sijoittamisesta kannattavaa ainakin vielä jonkin aikaa”, vai?), mutta helppoa se ei ollut. Toivoisin tulevaisuudessakin huomion kiinnittämistä kansantajuisuuteen, missä tämä blogi on yleensä kunnoustautunut.
(Lausetta “Asumisen hintaa ajatellen se tarkoittaa, että esimerkiksi 100 000 euron preemio paremmalla paikalla sijaitsevasta asunnosta nostaa asumiskustannusta 1 800 euroa vuodessa” en vieläkään ymmärtänyt.)